2.11.2015 Liisa Larja, Hanna Sutela & Mika Witting

Ulkomaalaistaustaiset nuoret jatkavat toisen asteen koulutukseen suomalaistaustaisia harvemmin

Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus 2014

Vuonna 2014 Suomessa asuneista ulkomaalaistaustaisista nuorista selvästi suurempi osuus oli keskeyttänyt koulunkäynnin varhain tai oli kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella suomalaistaustaisiin nuoriin verrattuna. Yleisin syy kouluttautumisen lopettamiseen oli halu siirtyä työelämään. Työn ja koulutuksen ulkopuolelle jääminen yhdistyi nuorilla ulkomaalaistaustaisilla naisilla varhaiseen perheellistymiseen. Korkeakoulutettuja oli kuitenkin ulkomaalaistaustaisista nuorista aikuisista saman verran kuin suomalaistaustaisista. Koulutus periytyy myös ulkomaalaistaustaisilla.

Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos toteuttivat vuosina 2014–2015 Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointitutkimuksen (UTH). Käyntihaastatteluna toteutetun tutkimuksen tulokset edustavat 15–64-vuotiasta Suomessa vuonna 2014 vakinaisesti asunutta ulkomaista syntyperää olevaa väestöä. Tällä tarkoitetaan henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat ovat ulkomailla syntyneitä (Tilastokeskus, 2015a). Joukkoon kuuluu siis myös Suomessa syntyneitä niin sanottuja toisen polven maahanmuuttajia, Suomen kansalaisia ja lyhyen tai pitkän aikaa Suomessa asuneita henkilöitä. Tässä artikkelissa ryhmää kutsutaan ulkomaalaistaustaisiksi. Suomalaistaustaisiksi kutsutaan kaikkia niitä henkilöitä, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Tutkimuksen aineistonkeruu ja estimointitavat on kuvattu menetelmäselosteessa (Tilastokeskus, 2015 b). Tutkimusta ovat rahoittaneet sen toteuttajien lisäksi EU:n kotouttamisrahasto, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

Ulkomaalaistaustaisilla nuorilla koulutuksen varhainen keskeyttäminen ja työttömyys on huomattavasti yleisempää suomalaistaustaisiin nuoriin verrattuna (Myrskylä & Pyykkönen, 2014). Työmarkkinoilla perusasteen koulutuksen työpaikat vähenevät kaiken aikaa (Myrskylä, 2013), joten nuorten tulevaisuuden kannalta on tärkeää tukea heitä kouluttautumisessa. Työn ja koulutuksen ulkopuolelle jäämisen on havaittu olevan yhteydessä sosiaalisiin ja mielenterveyden ongelmiin (Aaltonen, Berg, Ikäheimo, 2015; Larja ym, 2015), joten kyseessä on nuorten henkilökohtainen hyvinvointi. Myös syrjäytyneiden nuorten kustannukset yhteiskunnalle ovat moninkertaiset työssä tai koulutuksessa oleviin nuoriin verrattuna (Aaltonen, Berg, Ikäheimo, 2015).

Suomessa vakinaisesti asuvia 15–34-vuotiaita nuoria ja nuoria aikuisia oli yhteensä 1 346 000 vuonna 2014. Heistä 8,4 prosenttia (114 000) oli ulkomaalaistaustaisia (taulukko 1). Tässä artikkelissa tarkastellaan näiden ulkomaalaistaustaisten nuorten yhteiskuntaan osallistumista ja syrjässä olemista mitattuna varhain koulunkäynnin keskeyttäneiden osuudella sekä työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien osuudella. Aineistona käytämme UTH-tutkimuksen juuri valmistunutta aineistoa (ks. infolaatikko). Esitämme uusimpia tuloksia muun muassa nuorten omista motiiveista opiskelun lopettamiselle ja eri taustatekijöiden, kuten vanhempien koulutuksen, yhteydestä koulutuksen ja työn ulkopuolelle jäämiseen. Vertaamme Suomen tilannetta myös muiden EU-maiden tilanteeseen Eurostatin julkaisemia, EU-työvoimatutkimukseen (Labour Force Survey, LFS) pohjautuvia, tietoja käyttäen.

Taulukko 1

Suomessa vakinaisesti vuonna 2014 asuneiden nuorten lukumäärä iän ja syntyperän mukaan, henkilöä

 

Suomalaistaustaiset

Ulkomaalaistaustaiset, % koko väestöstä

Koko väestö

15–19

303 000

17 000 (5,4 %)

321 000

20–24

312 000

21 000 (6,3 %)

333 000

25–29

308 000

33 000 (9,7 %)

341 000

30–34

309 000

42 000 (12,0 %)

352 000

Yhteensä

1 233 000

114 000 (8,4 %)

1 346 000

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

 

Ulkomaalaistaustaisista nuorista huomattavasti suurempi osuus keskeyttänyt varhain koulunkäynnin kuin suomalaistaustaisista nuorista

Eurostatin määritelmän mukaan koulunkäynnin varhain keskeyttäneiden nuorten (18–24-v.) osuudella (early leavers from education and training) tarkoitetaan niiden nuorten osuutta ikäluokasta, jotka ovat suorittaneet korkeintaan ylemmän perusasteen tutkinnon (peruskoulun) ja jotka eivät tutkimushetkellä ole opiskelemassa joko tutkintoon johtavassa koulutuksessa tai kurssikoulutuksessa. EU 2020-indikaattorien puitteissa Suomi on asettanut tavoitteen, että vuoteen 2020 mennessä 20–24-vuotiaista koulunkäynnin varhain keskeyttäneiden osuus on enää kahdeksan prosenttia (Valtiovarainministeriö, 2015, 37). EU-maiden yhteisenä tavoitteena on 10 prosenttia.

Koulunkäynnin varhain keskeyttäneiden osuutta on seurattu Suomessa aiemmin kahdesta lähteestä: työvoimatutkimuksen (EU Labour Force Survey, LFS) ja tutkintorekisterin tietojen avulla. Maahanmuuttajien osalta tutkintorekisterin tiedot ovat ongelmallisia, sillä valtaosaa ulkomailla suoritetuista tutkinnoista ei ole rekisteröity Suomessa. Tutkintorekisteri myös päivittyy viiveellä, jolloin juuri tutkintonsa suorittaneet nuoret voivat rekisterin näkökulmasta näyttää kouluttamattomilta. Ongelmat heijastuvat myös työvoimatutkimuksen tietoihin, sillä sen tuottamien tietojen pohjana on käytetty tutkintorekisterin tietoja. Koulunkäynnin varhain keskeyttäneiden nuorten osuus on näiden molempien lähteiden mukaan ollut Suomessa viime vuosina 9–10 prosenttia. 

UTH-tutkimuksessa tutkintorekisterin tietoja täydennettiin haastattelussa kerätyillä tiedoilla vastaajan koulutuksesta. Vastaustiedot sisälsivät myös ulkomailla suoritetut tutkinnot. Tutkintotiedoksi kirjattiin korkein tutkinto. Täydennys tehtiin sekä ulkomaalaistaustaisille UTH-tutkimukseen vastanneille että työvoimatutkimuksen vertailuaineiston pääasiassa suomalaistaustaisille vastaajille (ks. tarkemmin Sutela & Larja, 2015). Nuorten osalta tämä tarkoitti erityisesti uusien, Suomessa vuosina 2013 ja 2014 suoritettujen tutkintojen kirjaamista. Nuorista 2,4 prosentilta tutkintoa ei vielä löytynyt rekisteristä, mutta tieto suoritetusta tutkinnosta saatiin haastattelutiedoista. Tähän asti julkaistuissa luvuissa (tutkintorekisteri, työvoimatutkimus, Eurostat) nämä henkilöt on siis oletettu peruskoulun varassa oleviksi, minkä seurauksena tieto peruskoulun varassa olevista nuorista on ollut yliarvoitu. UTH-analyysissa henkilöt, joille ei haastattelutietojen eikä rekisteritietojen perusteella löydetty tutkintoa, jätettiin analyysin ulkopuolelle (0,7 %). Näin menettelemällä UTH-tutkimuksen mukaan kaikista 18–24-vuotiaista Suomessa vakinaisesti asuvista nuorista vuonna 2014 oli seitsemän prosenttia koulunkäynnin varhain keskeyttäneitä, mikä on noin kolme prosenttiyksikköä alhaisempi kuin tutkintorekisterin perusteella vuodelle 2013 laskettu (9,8 %). Suomalaistaustaisilla nuorilla varhain koulunkäynnin keskeyttäneiden osuus oli kuusi prosenttia (26 000 henkilöä) ja ulkomaalaistaustaisilla 14 prosenttia (4 000 henkilöä, kuvio 1, taulukko 2). Ulkomaalaistaustaiset nuoret siis olivat jatkaneet perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen yli kaksi kertaa suomalaistaustaisia nuoria harvemmin vuonna 2014. Koulunkäynnin varhain keskeyttäneistä ulkomaalaistaustaisista nuorista noin tuhat oli kokonaan ilman ylemmän perusasteen tutkintoa, eli heillä oli joko jäänyt myös peruskoulu kesken tai suoritettuna oli vain entisessä kotimaassa tehty alemman perusasteen (ala-aste) tutkinto. 

Varhain koulunkäynnin keskeyttäneitä oli vähemmän (8 %) niiden ulkomaalaistaustaisten nuorten keskuudessa, jotka olivat syntyneet Suomessa tai muuttaneet tänne ennen kouluikää. Myöhemmällä iällä Suomeen muuttaneista 18 prosenttia oli keskeyttänyt koulunkäynnin varhain. Koulunkäynnin keskeyttäminen oli harvinaisempaa suomea tai ruotsia äidinkielen tasolla puhuvilla (5 %) tai Suomessa syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla nuorilla (8 %), kuin muilla ulkomaalaistaustaisilla nuorilla (20 %). Yleisintä koulunkäynnin varhainen keskeyttäminen oli nuorilla, joiden taustamaa on Lähi-itä tai Pohjois-Afrikka (19 %) tai muu Afrikka (25 %). 

Sukupuolierot ovat samansuuntaiset niin suomalais- kuin ulkomaalaistaustaisilla. Kun ulkomaalaistaustaisista nuorista miehistä koulunkäynnin varhain keskeyttäneitä oli 18 prosenttia, ulkomaalaistaustaisilla naisilla vastaava luku oli 11 prosenttia vuonna 2014. Suomalaistaustaisilla vastaavat osuudet ovat kahdeksan ja neljä prosenttia. 

Kuvio 1

Varhain koulunkäynnin keskeyttäneiden osuudet 18–24-vuotiaista nuorista syntyperän mukaan vuonna 2014, %

Varhain koulunkäynnin keskeyttäneiden osuudet 18–24-vuotiaista nuorista syntyperän mukaan vuonna 2014, %

( ) = Suluissa oleva tieto pienen havaintomäärän vuoksi epäluotettava 

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus 

 

Taulukko 2

Nuoret (18–24-v.) suomalais- ja ulkomaalaistaustaiset opiskelun ja koulutuksen mukaan vuonna 2014, henkilöä

  Ulkomaalaistaustainen

Suomalaistaustainen

Koulunkäynnin varhain keskeyttäneet

4 000

26 000

Opiskelee tai on jo suorittanut vähintään toisen asteen tutkinnon

23 000

408 000

Yhteensä

27 000

434 000

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

 

Ulkomaalaistaustaisista nuorista aikuisista korkeakoulutettuja lähes puolet

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 30–34-vuotiaista on toinen koulutukseen liittyvä Eurooppa 2020-strategiassa seurattu indikaattori. Korkeakoulutuksen osalta Suomen tavoitteena on, että vähintään 42 prosenttia 30–34-vuotiaista on suorittanut korkeakoulututkinnon vuonna 2020 (Valtiovarainministeriö, 2015). UTH-tutkimuksen perusteella ulkomaalaistaustaisista nuorista aikuisista korkeakoulututkinnon oli suorittanut 47 prosenttia, mikä on samaa tasoa kuin suomalaistaustaisten (44 %) nuorten keskuudessa vuonna 2014 (kuvio 2). Ulkomaalaistaustaisten nuorten aikuisten osalta koulutusrakenne on siis selvästi suomalaistaustaisia polarisoituneempi: joukossa on paljon sekä vain perusopetuksen oppimäärän varassa olevia että korkeakoulututkinnon suorittaneita. Toisen asteen tutkinnon suorittaneita on sen sijaan suomalaistaustaisia huomattavasti vähemmän (50 % vs. 37 %).

Korkeakoulutettuja (30–34-v.) on erityisesti EU-, Efta-, Pohjois-Amerikka-, sekä Venäjä- ja Neuvostoliitto- että aasialaistaustaisissa. Naiset ovat suorittaneet miehiä useammin korkeakoulututkinnon syntyperästä riippumatta (kuvio2). Korkeakoulutettujen osuutta ulkomaalaistaustaisista kasvattaa parikymppisinä muuttaneet. Sen sijaan kouluikäisinä muuttaneista korkeakoulututkinnon suorittaa harvempi.

Kuvio 2

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 30–34-vuotiaasta väestöstä vuonna 2014 syntyperän ja sukupuolen mukaan, %

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 30–34-vuotiaasta väestöstä vuonna 2014 syntyperän ja su-kupuolen mukaan, %

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

 

Yleisin syy kouluttautumisen lopettamiseen on halu siirtyä työelämään

UTH-tutkimuksessa kysyttiin 15–29-vuotiailta, jotka eivät tutkimushetkellä olleet opiskelemassa, syytä miksi he eivät olleet jatkaneet opintojaan. Opiskelemattomia ulkomaalaistaustaisia 15–29-vuotiaita nuoria oli yhteensä 33 000 vuonna 2014. Yleisin syy (30 %) oli se, että vastaaja halusi mieluummin olla työelämässä (kuvio 3). Noin joka kymmenes ilmoitti kielitaidon puutteen pääasialliseksi syyksi. 

Korkeintaan perusopetuksen oppimäärän suorittaneilla ulkomaalaistaustaisilla nuorilla korostui töissä (34 %) olemisen rinnalla se, että opiskelupaikkaa ei oltu hakemisesta huolimatta saatu (13 %). Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla yleisin syy niin ikään oli työ (30 %), mutta osa piti koulutustasoaan myös riittävänä (16 %) tai ei ollut päässyt opiskelemaan (11 %). Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista (ml. alin korkea-aste) 42 prosenttia piti koulutustaan riittävänä ja 25 prosenttia suuntautui mieluummin työelämään. Korkeintaan perusopetuksen oppimäärän suorittaneista vastaajista merkittävä osa (24 %) ja toisen asteen tutkinnon suorittaneistakin 15 prosenttia ei tunnistanut mitään näistä syistä ja ilmoitti mieluummin ”jonkin muun syyn”. Muu syy oli suhteellisesti yleisempi nuorilla naisilla (24 %) kuin miehillä (13 %). Naisten osalta syy saattoi olla perheen perustaminen, sillä ”muun syyn” vastanneista naisista lähes puolet kertoi pääasialliseksi toiminnakseen lasten hoitamisen. 

Nuoret ulkomaalaistaustaiset miehet (39 %, naiset 21 %) ja taustamaiden osalta erityisesti aasialaistaustaiset (40 %) kertoivat työelämään siirtymisen olleen syynä sille, miksi he eivät jatkaneet opiskelua. Nykyisen koulutuksensa riittäväksi kokivat erityisesti EU, Efta ja Pohjois-Amerikka -taustaiset, joiden joukossa oli myös eniten korkeakoulutettuja.

Kuvio 3

Itse ilmoitettu tärkein syy siihen, että nuori ei opiskele. Ulkomaalaistaustaiset nuoret (15–29-v.), jotka eivät opiskelleet tutkintoon johtavassa koulutuksessa vuonna 2014, yhteensä 33 000 henkilöä (46 % koko ikäluokasta). Henkilöä ja osuus.

Itse ilmoitettu tärkein syy siihen, että nuori ei opiskele

( ) = Suluissa oleva tieto pienen havaintomäärän vuoksi epäluotettava 

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus 

 

Ulkomaalaistaustaiset nuoret useammin koulutuksen ja työn ulkopuolella kuin suomalaistaustaiset

Suomessa vuonna 2014 vakinaisesti asuvien 15–29-vuotiaiden nuorten työllisyysaste oli ulkomaalaistaustaisilla 47 prosenttia ja suomalaistaustaisilla 52 prosenttia. Kummastakin ryhmästä siis noin puolet nuorista oli töissä. Työttömyysaste taas oli ulkomaalaistaustaisilla nuorilla 20 prosenttia työvoimasta ja suomalaistaustaisilla 16 prosenttia. Nuorten kohdalla työttömyys- ja työllisyysaste eivät kuitenkaan kuvaa kovin hyvin elinoloja tai syrjäytymistä (Larja, 2013). Ulkomaalaistaustaisten nuorten kohtuullisen hyvä työllisyysaste kertoo lähinnä siitä, että moni ei ole jatkanut kouluttautumista peruskoulun jälkeen. Työttömyysaste taas on ongelmallinen indikaattori nuorten kohdalla, sillä se kuvaa työttömien osuutta työvoimasta (= työlliset + työttömät): kohdejoukon ulkopuolelle jää tyypillisesti yli puolet koko ikäluokasta, koska he ovat opiskelijoita ja siten työvoiman ulkopuolella.

Työttömyysasteen rinnalla onkin alettu käyttää niin sanottua NEET-astetta (Not in Employment, Education or Training), joka kuvaa niiden nuorten osuutta ikäluokasta, jotka eivät ole työssä, koulutuksessa eivätkä asevelvollisuutta suorittamassa. UTH-tutkimuksen mukaan kaikista Suomessa vakinaisesti asuvista 15–29-vuotiaista nuorista 11 prosenttia (111 000 nuorta) oli työn ja koulutuksen ulkopuolella vuonna 2014. Suomalaistaustaisten osalta osuus oli sama kuin koko väestössä, eli 11 prosenttia (100 000 nuorta) (kuvio 4, taulukko 3). Ulkomaalaistaustaisista työn ja koulutuksen ulkopuolella oli 15 prosenttia (11 000 nuorta). Ulkomaalaistaustaiset nuoret olivat siis suomalaistaustaisia useammin koulutuksen ja työn ulkopuolella. Työn ja koulutuksen ulkopuolella oleminen oli yleisintä Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka (23 %) sekä muu Afrikka -taustaisille (20 %) ja harvinaisinta aasialaistaustaisille (9 %). Kielitaito oli myös yhteydessä nuorten todennäköisyyteen olla työn ja koulutuksen ulkopuolella. Ulkomaalaistaustaisista nuorista, joilla suomen (tai ruotsin) kielen taito oli vähäistä, NEET-aste oli 22 prosenttia, kun äidinkielen tasolla suomea (tai ruotsia) puhuvista työn ja koulutuksen ulkopuolella oli 11 prosenttia. 

Suomalaistaustaisilla nuorilla NEET-asteessa ei ollut sukupuolieroja (miehet 12 %, naiset 10 %). Ulkomaalaistaustaisilla nuorilla naisilla NEET-aste oli 19 prosenttia kun vastaava luku nuorilla miehillä oli 10 prosenttia (kuvio 4). Nuorten miesten osalta NEET-asteessa ei siis ollut eroa ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten välillä. Ulkomaalaistaustaisten nuorten korkeamman NEET-asteen taustalla onkin nuorten ulkomaalaistaustaisten naisten aikaisempi perheen perustaminen. Kun suomalaistaustaisista työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista naisista 31 prosenttia oli hoitamassa omia lapsiaan vuonna 2014, ulkomaalaistaustaisista työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista naisista 51 prosenttia oli hoitamassa omia lapsiaan. Suomalaistaustaisista työn ja koulutuksen ulkopuolella olevissa nuorista suhteellisesti useampi (19 %) piti itseään työkyvyttömänä tai pitkäaikaisesti sairaana, kuin ulkomaalaistaustaisista (7 %). Nuorista työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista miehistä suurin osa piti itseään pääasialliselta toiminnaltaan työttöminä niin suomalaistaustaisten (72 %) kuin ulkomaalaistaustaistenkin (78 %) osalta.

Vuonna 2014 NEET-status oli yleisin 20–29-vuotiaina muuttaneiden ulkomaalaistaustaisten keskuudessa (21 %) ja harvinaisin Suomessa syntyneiden tai alle seitsemän vuotiaina muuttaneilla ulkomaalaistaustaisilla (7 %). Työn ja koulutuksen ulkopuolella olo oli ulkomaalaistaustaisilla yleisintä 25–29 vuotiaana, kun taas suomalaistaustaisilla ulkopuolisuus jakautui tasaisemmin eri ikäryhmiin.

Kuvio 4

NEET-aste, eli niiden nuorten osuus ikäluokasta, jotka eivät olleet työssä, opiskelemassa eivätkä varusmiespalvelussa vuonna 2014 sukupuolen ja syntyperän mukaan, % 

NEET-aste, eli niiden nuorten osuus ikäluokasta, jotka eivät olleet työssä, opiskelemassa eivätkä varus-miespalvelussa vuonna 2014 sukupuolen ja syntyperän mukaan, %

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

 

Taulukko 3

Nuoret (15–29-v.) suomalais- ja ulkomaalaistaustaiset työhön, opiskeluun tai varusmiespalveluun osallistumisen mukaan Suomessa vuonna 2014, henkilöä

 

Ulkomaalaistaustainen

Suomalaistaustainen

Yhteensä

Ei työssä, ei opiskelemassa eikä varusmiespalvelussa

11 000

100 000

111 000

Työssä, opiskelee tai varusmiespalveluksessa

61 000

822 000

883 000

Yhteensä

71 000

923 000

994 000

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

 

Koulutus periytyy myös ulkomaalaistaustaisilla

Koulutus näyttää periytyvän vahvasti vanhemmilta lapsille myös ulkomaalaistaustaisten keskuudessa. Koulutuksen periytyminen vaikuttaa kuitenkin erityisen paljon juuri ulkomaalaistaustaisten nuorten aikuisten koulutusrakenteeseen, sillä heidän vanhemmistaan 29 prosenttia oli suorittanut korkeintaan perusopetuksen oppimäärän. 18–24-vuotiaiden nuorten suomalaistaustaisten nuorten vanhemmista vain perusopetuksen oppimäärän suorittaneita oli kuusi prosenttia vuonna 2014. 

Jos vanhemmista vähintään toinen oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon, oli varhain koulunkäynnin keskeyttäneitä vain muutama prosentti vuonna 2014 (kuvio 5). Sen sijaan niillä nuorilla, joiden vanhemmat olivat suorittaneet korkeintaan perusopetuksen oppimäärän, koulunkäyntinsä varhain oli keskeyttänyt 13 prosenttia suomalaistaustaisista ja 29 prosenttia ulkomaalaistaustaisista nuorista. 

Kuvio 5

Ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten nuorten koulutukseen liittyvät indikaattorit vanhempien koulutustaustan mukaan vuonna 2014, %

Ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten nuorten koulutukseen liittyvät indikaattorit vanhempien koulutus-taustan mukaan vuonna 2014, %

( ) = Suluissa oleva tieto pienen havaintomäärän vuoksi epäluotettava 

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

Niistä ulkomaalaistaustaisista 30–34-vuotiaista nuorista aikuisista, joiden vanhemmista vähintään toinen oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon, 69 prosenttia oli korkeasti koulutettuja (suomalaistaustaisista 61 %) vuonna 2014 (kuvio 5). Sen sijaan niistä ulkomaalaistaustaisista nuorista, joiden vanhemmat olivat suorittaneet korkeintaan perusopetuksen oppimäärän, vain 22 prosenttia oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Suomalaistaustaisilla vastaava luku oli 28 prosenttia. 

Vanhempien koulutustausta oli yhteydessä myös nuorten työn ja koulutuksen ulkopuolella olemiseen (ns. NEET-aste) niin suomalaistaustaisten kuin ulkomaalaistaustaisten nuorten osalta. Nuorista, joiden vanhemmista vähintään toisella oli korkeakoulututkinto, huomattavasti harvempi (suomalaistaustaisilla 7 %, ulkomaalaistaustaisilla 11 %, kuvio 5) oli koulutuksen ja työn ulkopuolella kuin nuorista, joiden vanhemmat olivat suorittaneet korkeintaan perusopetuksen oppimäärän (suomalaistaustaisilla 20 %, ulkomaalaistaustaisilla 21 %). 

Vanhempien koulutustausta on siis merkittävä taustatekijä suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten nuorten kouluttautumisen eroissa (kuvio 5). Mikäli verrataan saman koulutusasteen omaavien vanhempien nuoria, häviää suuri osa ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten nuorten välisistä eroista.

Myös kotitalouden käytettävissä olevilla tuloilla oli merkitystä nuorten työn ja koulutuksen ulkopuolella olemiseen. Kun tarkastellaan NEET-astetta kotitalouden käytettävissä olevien tulojen1 mukaan, havaitaan, että pienituloisissa (desiilit 1-4) kotitalouksissa asuvista ulkomaalaistaustaisista nuorista 18 prosenttia oli työn ja koulutuksen ulkopuolella kun taas korkeampituloisissa kotitalouksissa asuvista nuorista NEET-statuksella oli vain kahdeksan prosenttia. Suomalaisten osalta vastaavat luvut olivat 14 ja 7 prosenttia. Kotitalouden käytettävissä olevilla tuloilla ei sen sijaan ollut vaikutusta koulunkäynnin varhain keskeyttämiseen. 

Varhain koulunkäynnin keskeyttämisen suhteen alueiden välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. NEET-asteen suhteen eroja oli vain suomalaistaustaisten nuorten osalta. Suomalaistaustaisilla NEET-aste oli alhaisin Helsingissä (6 %) ja korkein muualla Etelä-Suomessa (pl. pk-seutu, 13 %).

EU-maissa nuorten koulunkäynnin keskeyttäminen vähentynyt 

Suomessa varhain koulunkäynnin keskeyttäneiden nuorten osuus2 on viimeiset kymmenen vuotta pysytellyt selvästi EU-keskiarvoa matalammalla (kuvio 6). Tällä ajanjaksolla kuitenkin sekä EU-keskiarvo että myös esimerkiksi Ruotsin tilanne ovat hieman parantuneet ja koulunkäynnin keskeyttäneiden nuorten osuus on vähentynyt. Suomessa syntyneiden nuorten osalta tilanne on pysynyt lähes samana, joten ero EU-keskiarvoon on kaventunut. EU-maissa keskimäärin ulkomailla syntyneiden nuorten koulun käynnin keskeyttäminen on vähentynyt lähes kahdeksan prosenttiyksikön verran vuodesta 2008 vuoteen 2014, mutta vastaavaa kehitystä ei ole tapahtunut Suomessa (eikä Ruotsissa). EU-tason käänne osuu yhteen talouskriisin alkamisen ja nuorisotyöttömyyden kasvun kanssa, joten taustalla voi olla työmarkkinoiden huono toimivuus: työelämään siirtyminen ei ole ollut realistinen vaihtoehto koulunkäynnin jatkamisen rinnalla.

Kuvio 6

Varhain koulunkäynnin keskeyttäneiden nuorten (18–24-v., early leavers from education) osuus ikäluokasta vuosina 2004–2014

Varhain koulunkäynnin keskeyttäneiden nuorten (18–24-v., early leavers from education) osuus ikäluo-kasta vuosina 2004–2014

Lähde: Eurostat (edat_lfse_02), UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

[1] Tulotietona on tulonjaon kokonaistilaston asuntokuntadesiili, muodostettu ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen pohjalta. Tiedot ovat rekisteritietoja, jotka on yhdistetty UTH-haastattelutietoihin. Desiilien 1-4 tuloraja vuonna 2013 oli 0–21 180 euroa/vuosi/kulutusyksikkö.

[2] Eurostatin Suomea koskevat tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta (LFS), jossa taas käytetään lähdeaineistona tutkintoreksiterin tietoja. Verrattuna UTH-tutkimuksessa julkaistuihin lukuihin varhain koulunkäynnin keskeyttäneistä nuorista vuonna 2014, ovat Eurostatin julkaisemat vastaavat luvut hieman korkeampia: 19,5 prosenttia (ulkomailla syntyneet) ja 9,1 prosenttia (Suomessa syntyneet, kuvio 2). Merkittävin eron syy on tämän artikkelin alussa mainittu tutkintorekisterin tietojen hidas päivittyminen, josta johtuen ilman toisen asteen tutkintoa olevien määrä tulee yliarvioutua sekä tutkintorekisterin että Eurostatin luvuissa. Jotta eri vuosien luvut olisivat keskenään vertailukelpoisia, käytämme tässä Eurostatin lukuja. Kuvioon on kuitenkin merkitty myös UTH-aineistosta lasketut estimaatit vuoden 2014 osalta. Koska Eurostat julkaisee tiedot syntymämaan mukaan, on tässä kappaleessa käytetty syntymämaata, eikä syntyperää, kuten tässä artikkelissa aikaisemmin, jolloin toisen polven ulkomaalaistaustaiset luokittuvat Suomessa syntyneiden joukkoon.

Ulkomailla syntyneiden nuorten koulutuksen ja työn ulkopuolella oleminen Suomessa edelleen harvinaisempaa kuin muissa EU-maissa

Eurostatin tietojen mukaan ulkomailla syntyneiden nuorten NEET-aste on Suomessa 18 prosenttia vuonna 2014, eli viisi prosenttiyksikköä EU-maiden keskiarvoa alhaisempi (kuvio 7)3. Suhteellinen ero Suomessa ja ulkomailla syntyneiden välillä on sen sijaan sama kuin EU-maissa keskimäärin: ulkomailla syntyneistä nuorista työn ja koulutuksen ulkopuolella oli 1,6-kertainen osuus sekä Suomessa että EU-maissa keskimäärin. Taloustilanteen parantuessa 2008 ja 2012 ulkomailla syntyneiden nuorten NEET-aste on Suomessa ollut alhaisimmillaan, mutta taantuman jatkuessa edelliset kaksi vuotta NEET-nuorten osuus on lisääntynyt niin ulkomailla kuin Suomessa syntyneiden nuorten osalta.

Kuvio 7

NEET-aste, eli niiden nuorten osuus ikäluokasta (15–29-v.), jotka eivät ole työssä, koulutuksessa eivätkä asevelvollisuutta suorittamassa, syntymämaan mukaan Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa, vuonna 2014, %

NEET-aste, eli niiden nuorten osuus ikäluokasta (15–29-v.), jotka eivät ole työssä, koulutuksessa eivätkä asevelvollisuutta suorittamassa, syntymämaan mukaan Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa, vuonna 2014, %

Lähde: Eurostat (edat_lfse_28), UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

[3] Eurostatin Suomea koskevat tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta (LFS), mikä eroaa UTH-tutkimuksen aineistosta siinä, että työvoimatutkimuksen haastateltujen lisäksi mukana on erillinen otos (N=5 449) ulkomaalaistaustaisia vastaajia. Näin ollen UTH-tutkimuksen tulokset eroavat hieman Eurostatin luvuista. UTH-tutkimuksen mukaan ulkomailla syntyneiden NEET-aste Suomessa vuonna 2014 oli Eurostatin julkaisemaa lukua hieman alhaisempi, eli 16 prosenttia, mutta käytämme tässä yhteydessä Eurostatin lukua, jotta eri vuosien luvut ovat keskenään vertailukelpoisia. Kuvioon on kuitenkin merkitty myös UTH-aineistosta lasketut estimaatit vuoden 2014 osalta.

Johtopäätökset

Ulkomaalaistaustaisten nuorten ja nuorten aikuisten koulutukseen ja työhön osallistuminen on polarisoitunut. Yhtäältä varhain koulunkäynnin keskeyttäneiden osuus oli ulkomaalaistaustaisten nuorten joukossa yli kaksinkertainen verrattuna suomalaistaustaisiin ja myös koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien osuus oli suurempi kuin suomalaistaustaisilla vuonna 2014. Toisaalta ulkomaalaistaustaisista nuorista korkeakoulutettujen osuus oli saman suuruinen kuin suomalaistaustaistenkin keskuudessa. Näyttää kuitenkin siltä, että korkeakoulutettujen osuutta kasvattavat lähinnä kouluiän jälkeen Suomeen muuttaneet ulkomaalaistaustaiset. Koulunsa täällä käyvien kouluttautuminen korkea-asteelle on harvinaisempaa. 

Huomiota tulisi kiinnittää erityisesti ulkomaalaistaustaisten poikien sekä kouluikäisinä (7–19 v.) muuttaneiden nuorten kouluttautumisen tukemiseen. Varhain koulunkäynnin keskeyttäneiden osuus on heillä erityisen suuri verrattuna tyttöihin ja ennen kouluikää muuttaneisiin tai Suomessa syntyneisiin. Nuorten itsensä mukaan yleisin syy koulutuksen lopettamiselle oli halu siirtyä työelämään. Tämä valinta voi kuitenkin kostautua myöhemmin, jos tulevaisuuden yhteiskunnassa pelkkää perusopetuksen oppimäärää edellyttävien työtehtävien määrä vähenee.

Perusopetuksesta toiselle asteelle siirtymisen tukitoimet, kuten nuorisotakuu ja peruskoulun aikainen oppilaanohjaus, ovatkin tärkeässä asemassa koulunkäynnin jatkamisen edistämisessä. Varhain koulunkäyntinsä keskeyttäneistä nuorista kymmenesosa kertoi opiskelun lopettamisen syyksi sen, ettei hakemisesta huolimatta ollut päässyt kouluun. Siirtymää toiselle asteelle voisi helpottaa myös peruskoulussa annettavan suomen kielen opetuksen vahvistaminen tämän ryhmän osalta, sillä koulunkäynnin keskeyttäminen oli yhteydessä myös heikompaan kielitaitoon. Nuorista kymmenesosa kertoi koulutuksen keskeyttämisen syyksi puutteellisen kielitaidon. Jos ulkomaalaistaustaisten nuorten peruskoulun jälkeiseen koulutukseen ei kiinnitetä erityistä huomiota, on vaarana tämän ryhmän yhteiskunnasta syrjäytyminen.

Ulkomaalaistaustaisista suurempi osuus oli myös työn ja koulutuksen ulkopuolella kuin suomalaistaustaisista. Työn ja koulutuksen ulkopuolelle olo oli yleisintä erityisesti lähi-itä- ja afrikkalaistaustaisilla, sekä heikomman kielitaidon omaavilla nuorilla, mutta erityisesti nuorilla ulkomaalaistaustaisilla naisilla jotka opiskelujen jatkamisen tai työelämään siirtymisen sijaan perustivat perheen nuorella iällä ja olivat kotona hoitamassa lapsia. 

Koulutus periytyy sekä suomalais- että ulkomaalaistaustaisilla nuorilla. Vaikutus on kuitenkin suurempi ulkomaalaistaustaisten nuorten kouluttautumiseen, sillä heidän vanhemmistaan suurempi osa on pelkän peruskoulun varassa. Nuorten tukemisen ohella olisikin tärkeä tukea erityisesti niitä vanhempia, joiden koulutustaso on matala, jotta he voisivat antaa nuorilleen tarvittavaa tukea perusopetuksen ja toisen asteen siirtymän välillä. Myös koulujen nykyisiä käytäntöjä vanhempien osallistamisessa saattaa olla syytä tarkastella kriittisesti kouluissa: onko esimerkiksi sähköiseen tiedotukseen siirtymisellä eriarvoistavia vaikutuksia, jos kaikki vanhemmat eivät osaa käyttää sujuvasti sähköisiä viestintävälineitä tai jos kielitaidossa on suuria puutteita. Oppilaiden ohella myös osa vanhemmista saattaisi tarvita tietoa myös suomalaisen yhteiskunnan ammattirakenteesta ja kouluttautumisen tärkeydestä – joko selkokielisesti tai omalla kielellään kerrottuna.

Ulkomailla syntyneiden nuorten tilanne on Suomessa ollut kohtuullisen hyvä verrattuna muihin EU-maihin. Kuitenkin esimerkiksi Ruotsissa koulun keskeyttäminen ja työn ja koulutuksen ulkopuolella oleminen on vähäisempää kuin Suomessa. Näin ollen voidaan olettaa, että tehokkaalla kotouttamisella voitaisiin saavuttaa vieläkin parempia tuloksia myös Suomessa. Nyt ulkomaalaistaustaisista nuorista koulunkäynnin varhain keskeyttäneitä on 14 prosenttia, kun Valtiovarainministeriön asettamana vuoden 2020 tavoitteena koko ikäluokan osalta on kahdeksan prosenttia. Korkeakoulutettuja osuuden suhteen VM:n tavoitetta voisi jopa nostaa. Ulkomaalaistaustaiset nimittäin ovat jo ylittäneet tavoitteen: korkea-asteen tutkinnon on suorittanut 47 prosenttia, kun vuoden 2020 tavoite on 42 prosenttia.

 

Liisa Larja ja Mika Witting ovat yliaktuaareja ja Hanna Sutela erikoistutkija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot  yksikössä.

Viittausohje :

Larja, Liisa, Sutela, Hanna & Witting, Mika (2015). Ulkomaalaistaustaiset nuoret jatkavat toisen asteen koulutukseen suomalaistaustaisia harvemmin [verkkojulkaisu]. 2.11.2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 2.11.2015].

Saantitapa: www.stat.fi/tup/maahanmuutto/art_2015-11-02_001.html

 

Lähteet

Aaltonen, S., Berg, P., & Ikäheimo, S. (2015). Nuoret luukulla – Kolme näkökulmaa syrjäytymiseen ja nuorten asemaan palvelujärjestelmässä. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, Verkkojulkaisuja 84. Haettu osoitteesta: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/nuoretluukulla.pdf  (22.10.2015)

Larja, L. (2013). Nuorten elinoloja ei voi kuvata pelkän työttömyysasteen avulla. Hyvinvointikatsaus 1/2013. Haettu osoitteesta: /artikkelit/2013/art_2013-03-11_002.html?s=0 (11.10.2015)

Larja, L., Törmäkangas, L., Merikukka, M., Ristikari, T., Gissler, M., & Paananen, R. (2015). Mittaako NEET-indikaattori syrjäytymistä? Käsikirjoitus.

Myrskylä, P. (2013). Kovin kilpailu perusasteen töistä. Tieto&Trendit 4-5/2013, 11.7.2013. Haettu osoitteesta: http://www.tilastokeskus.fi/tietotrendit/artikkelit/2013/kovin-kilpailu-perusasteen-toista/ (16.11.2018)

Myrskylä, P. & Pyykkönen, T. (2015). Suomeen muuttaneiden naisten ja miesten työmarkkintilanne, koulutus ja poliittinen osallistuminen. Working Papers, 2/2014. Tilastokeskus. 

Sutela, H. & Larja, L. (2015). Ulkomaalaistaustaisessa väestössä paljon korkeasti ja paljon matalasti koulutettuja. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus 2014. Tilastokeskus. Haettu osoitteesta: www.stat.fi/tup/maahanmuutto/art_2015-11-02_002.html (2.11.2015)

Tilastokeskus (2015 a). Syntyperä ja taustamaa. Tilastokeskus. Haettu osoitteesta: /meta/kas/syntypera_ja_ta.html (8.10.2015)

Tilastokeskus (2015 b). Menetelmäseloste. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus 2014. Tilastokeskus. Haettu osoitteesta: www.stat.fi/tup/maahanmuutto/menetelmaseloste.html (15.10.2015)

Valtiovarainministeriö (2015). Eurooppa 2020 –strategia. Suomen kansallinen ohjelma kevät 2015. Valtiovarainministeriön julkaisu - 12a/2015. Haettu osoitteesta: http://ec.europa.eu/europe2020/pdf/csr2015/nrp2015_finland_fi.pdf  (16.10.2015)