Artikkelit ja blogikirjoitukset

Maahanmuuttajien osaamista jää käyttämättä työ­markkinoilla

17.1.2023 Tarja Baumgartner

Suomalainen työelämä moni­kulttuuristuu vauhdilla. Maahan­muuttajien osaamista ei silti vielä hyödynnetä riittävästi työ­elämässä, osoittaa tuore tutkimus..

Kuinka moni Suomessa tutkinnon suorittanut ulkomaalaistaustainen jää tänne töihin?

20.5.2020 Anna Loukkola

Joka viides ulkomaalais­taustainen muuttaa Suomesta heti tutkinnon suoritus­vuonna. Heille työllistyminen on vaikeampaa kuin suomalais­taustaisille samassa tilanteessa.

Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste eroaa rekisteri- ja haastattelupohjaisissa tilastoissa

12.4.2019 Aura Pasila ja Hanna Sutela

Työllisten osuus väestöstä voidaan laskea joko Tilastokeskuksen haastattelupohjaisen työvoimatutkimuksen tai rekistereihin perustuvan työssäkäyntitilaston pohjalta. Luvut eivät ole samoja, ja viime aikoina julkisuudessa onkin keskusteltu erityisesti eroista ulkomaalaistaustaisten työllisyysluvuissa.

Maahanmuuttajat suuntaavat kaupunkeihin – Euroopasta tulleita asettunut maa­seudullekin

7.2.2019 Jukka Juopperi

Maahanmuuttajia on viime vuosina tullut lisää erilaisille kaupunki- ja maaseutu­alueille. Syrjä­seutuja tyhjentävää maassa­muuttoa maahan­muutto ei kuitenkaan paikkaa: erityisesti Euroopan ulko­puolelta tulevat asuvat kaupungeissa selvästi yleisemmin kuin kanta­suomalaiset.

Maahanmuuttajat suuntaavat kaupunkeihin – Euroopasta tulleita asettunut maa­seudullekin

7.2.2019 Jukka Juopperi

Maahanmuuttajia on viime vuosina tullut lisää erilaisille kaupunki- ja maaseutu­alueille. Syrjä­seutuja tyhjentävää maassa­muuttoa maahan­muutto ei kuitenkaan paikkaa: erityisesti Euroopan ulko­puolelta tulevat asuvat kaupungeissa selvästi yleisemmin kuin kanta­suomalaiset.

Ulkomaalaistaustaiset ensisynnyttäjinä samanikäisiä kuin suomalaistaustaiset – mutta synnyttävät enemmän lapsia

14.12.2018 Marja-Liisa Helminen

Syntyvyyden pieneneminen on herättänyt viime aikoina laajasti keskustelua. Ilmiö johtuu tällä hetkellä lähes pelkästään suomalaistaustaisten naisten synnytysten vähenemisestä.

Menestyvätkö ulkomaalais­taustaiset yritykset Suomessa?

19.2.2018 Henri Luomaranta ja Jarkko Niemistö

Ulkomaalaistaustaisten yrittäjien yrityksistä ei ole tähän mennessä ollut saatavilla säännöllistä tilasto­tietoa, vaikka yhteis­kunnallista tarvetta tälle tiedolle on ollut jo pitkään. Tämä artikkeli esittelee uusia yritys­tilastoja, keskittyen työllisyyden kannalta kiintoisiin ulkomaalais­taustaisiin kasvu­yrityksiin.

Ulkomaalaistaustaisten yritysten määrä kasvoi taantumassakin

16.2.2018 Tero Luhtala

Vuosien 2013 ja 2016 välillä ulkomaalaistaustaisten yritysten määrä lisääntyi miltei 9 prosenttia. Samaan aikaan kaikkien yritysten toimipaikkojen määrä hieman väheni.

Nuoret vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa – eniten Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla?

20.11.2017 Mika Witting

Maahanmuuttajien osuus Suomen väestöstä kasvaa, minkä lisäksi suomalaiset opiskelevat ja suorittavat tutkintoja aiempaa enemmän myös ulkomailla. Näistä ulkomailla suoritetuista tutkinnoista ei tule kattavasti tietoa Tilastokeskuksen tutkintorekisteriin.

Maahanmuutto kasvattaa nuorten määrää Maahanmuutto kasvattaa nuorten määrää

14.3.2017 Marja-Liisa Helminen

Ulkomaalaistaustaiset nuoret muodostavat entistä suuremman osuuden nuorten ikäluokista. Myös toisen polven ulkomaalaistaustaisten määrä kasvaa tulevaisuudessa. Nuoret suhtautuvat pääosin myönteisesti maahanmuuttajiin, mutta julkinen keskustelu on saattanut lisätä epävarmuutta itse maahanmuuttoa kohtaan.

Ulkomaalaistaustainen nuori samaistuu usein sekä suomalaisuuteen että taustamaahansa Joka kolmas ulkomaalaistaustainen nuori samaistuu sekä suomalaisuuteen että taustamaahansa

1.3.2017 Liisa Larja

Ulkomaalaistaustaiset nuoret yhdistävät etnisessä identiteetissään taidokkaasti suomalaisuutta ja taustamaansa kulttuuria. Huolestuttavaa kuitenkin on, että Suomessa syntyneistä tai alle kouluikäisinä Suomeen muuttaneista joka kolmas ei tunne itseään suomalaiseksi.

Maahanmuuttajat muistuttavat sukupuolijakaumaltaan suomalaistaustaisiaMaahanmuuttajat muistuttavat sukupuolijakaumaltaan suomalaistaustaisia

17.5.2016 Marja-Liisa Helminen

Turvapaikanhakijoita koskevassa uutisoinnissa korostetaan monesti, että viime aikoina Suomeen tulleet ovat olleet enimmäkseen nuoria miehiä. Suomessa on kuitenkin noin 300 000 ulkomaalais­taustaista, joiden sukupuolijakauma ei eroa merkittävästi suomalais­taustaisista. Sukupuoli­jakauma toki vaihtelee maahan­muuttaja­väestön sisällä taustamaan mukaan.

Lähi-idästä ja Afrikasta kotoisin olevien naisten kotoutumiseen kiinnitettävä huomiota

12.5.2016 Hanna Sutela

Tarkastelen artikkelissani tausta­maan, maahan­tulon syyn, maassa asumisen keston ja kieli­taidon mukaisia eroja erityisesti ulkomaalais­taustaisten naisten työllisyydessä sekä sitä, miten vanhemmuus vaikuttaa työllisyysasteisiin eri ryhmissä.

Monikulttuurisuuden tilastointi kaipaa uudistamista

9.5.2016 Pasi Saukkonen

Avaan tässä kirjoituksessa moni­kulttuurisuuden käsitettä ja sen tulkinta­mahdollisuuksia ja pohdin, missä mielessä Suomi on moni­kulttuurinen yhteis­kunta. Antavatko väestö­tilastomme Suomen moni­kulttuurisuudesta oikean kuvan?

Pääseekö ”maahanmuuttajuudesta” ikinä eroon?

21.4.2016 Marja-Liisa Helminen

Kuka on maahanmuuttaja tilastoissa, ja pääseekö ”maahanmuuttajuudesta” ikinä eroon? Kuka on ”kantasuomalainen” ja kuka ”maahanmuuttajataustainen”?

Miksi turvapaikanhakijat eivät näy vielä väestötilastoissa?

26.1.2016 Marja-Liisa Helminen ja Miina Keski-Petäjä

Suomeen on saapunut viime vuoden aikana noin 32 500 turvapaikan­hakijaa, lähes 29 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Voisi äkkinäisesti päätellä, että tämä näkyisi heti suurena piikkinä Tilastokeskuksen maahanmuutto­tilastoissa sekä vuoden 2015 väkiluvussa. Näin ei kuitenkaan ole.

Ulkomaalaistaustaisten ei-työllisten työnhaku on aktiivisempaa kuin suomalaistaustaisilla – kielitaito suurin este työllistymiselleUlkomaalaistaustaisten ei-työllisten työnhaku on aktiivisempaa kuin suomalaistaustaisilla – kielitaito suurin este työllistymiselle

17.12.2015 Tarja Nieminen

Ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyys on korkeampi kuin suomalaistaustaisten, mutta työhalukkuutta on paljon. Töitä etsivät käyttävät monipuolisesti erilaisia työnhakukeinoja. Ulkomaalaistaustaiset itse kokivat kielitaidon puutteen tärkeimmäksi työllistymisen esteeksi vuonna 2014. Korkea-asteen koulutuksen suorittaneet olivat harvemmin työttömiä kuin vähemmän koulutetut.

Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste lähes samalla tasolla kuin suomalaistaustaisilla – naisilla enemmän vaikeuksia työllistyäUlkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste lähes samalla tasolla kuin suomalaistaustaisilla – naisilla enemmän vaikeuksia työllistyä

17.12.2015 Liisa Larja & Hanna Sutela

Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli vuonna 2014 kymmenen prosenttiyksikköä heikompi kuin suomalaistaustaisella väestöllä, mutta yli kymmenen vuotta maassa asuneiden osalta eroa oli enää viisi prosenttiyksikköä. Parhaiten olivat työllistyneet korkeakoulutetut, virolais-, EU- Efta- tai Pohjois-Amerikka-taustaiset, työn tai opiskelun takia muuttaneet ja suomea vähintään edistyneellä tasolla puhuvat. Vaikka työllisyystilanne oli vaikein pakolaistaustaisilla, yli kymmenen vuotta Suomessa asuneista pakolaisista joka toinen oli työssä. Työllistyminen oli vaikeaa myös ulkomaalaistaustaisille naisille, joista monet olivat perheellistyneet suomalaistaustaisia nuorempana. Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste oli vain muutaman prosenttiyksikön matalampi kuin suomalaistaustaisilla miehillä.

Ulkomaalaistaustaiset työelämässä Ulkomaalaistaustaiset työelämässä

17.12.2015 Hanna Sutela

Suomessa vuonna 2014 asuneet ulkomaalaistaustaiset työlliset toimivat työelämässä suurelta osin samoilla aloilla kuin suomalaistaustaiset. Ulkomaalaistaustaiset työllistyivät kuitenkin palvelu- ja myyntityöhön ja muiksi työntekijöiksi useammin kuin suomalaistaustaiset. Tämä vaikuttaa osaltaan siihen, että ulkomaalaistaustaisten palkansaajien työsuhde oli useammin määrä- tai osa-aikainen kuin suomalaistaustaisilla palkansaajilla. Myös ulkomaalaistaustaisten työajat ovat epätyypillisiä useammin kuin suomalaistaustaisten työajat.

Suomen tai ruotsin kielitaito vähintään keskitasoa kolmella neljästä ulkomaalaistaustaisesta Suomen tai ruotsin kielitaito vähintään keskitasoa kolmella neljästä ulkomaalaistaustaisesta

2.11.2015 Tarja Nieminen & Liisa Larja

UTH-tutkimuksen aineisto tarjoaa ensimmäistä kertaa arvion koko 15–64‑vuotiaan ulkomailla syntyneen ulkomaalaistaustaisen väestön kielitaidosta. Kolmella neljästä suomen tai ruotsin kielen taito on vähintään keskitasoa. Kielikoulutuksen kokee riittämättömäksi kuitenkin 17 prosenttia, ja 19 prosenttia olisi tarvinnut jotakin muuta kotoutumispalvelua

Ulkomaalaistaustaisessa väestössä paljon korkeasti ja paljon matalasti koulutettuja Ulkomaalaistaustaisessa väestössä paljon korkeasti ja paljon matalasti koulutettuja

2.11.2015 Hanna Sutela & Liisa Larja

Suomessa vuonna 2014 asuneesta ulkomaalaistaustaisesta 25–54-vuotiaasta väestöstä joka kuudennella ei ollut perusasteen jälkeistä koulutusta. Osuus on selvästi suurempi kuin suomalaistaustaisella väestöllä. Kahdella viidestä ulkomaalaistaustaisesta oli kuitenkin korkea-asteen tutkinto, mikä on suunnilleen sama osuus kuin suomalaistaustaisilla. Toisen asteen tutkintoja ulkomaalaistaustaisilla oli vähemmän kuin suomalaistaustaisilla. Suomalaistaustaisiin verrattuna ulkomaalaistaustaisten koulutusrakenne oli siis polarisoituneempi

Ulkomaalaistaustaiset nuoret jatkavat toisen asteen koulutukseen suomalaistaustaisia harvemmin Ulkomaalaistaustaiset nuoret jatkavat toisen asteen koulutukseen suomalaistaustaisia harvemmin

2.11.2015 Liisa Larja, Hanna Sutela & Mika Witting

Vuonna 2014 Suomessa asuneista ulkomaalaistaustaisista nuorista selvästi suurempi osuus oli keskeyttänyt koulunkäynnin varhain tai oli kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella suomalaistaustaisiin nuoriin verrattuna. Yleisin syy kouluttautumisen lopettamiseen oli halu siirtyä työelämään. Työn ja koulutuksen ulkopuolelle jääminen yhdistyi nuorilla ulkomaalaistaustaisilla naisilla varhaiseen perheellistymiseen. Korkeakoulutettuja oli kuitenkin ulkomaalaistaustaisista nuorista aikuisista saman verran kuin suomalaistaustaisista. Koulutus periytyy myös ulkomaalaistaustaisilla

Suomeen tullaan ennen kaikkea perhesyistä Suomeen tullaan ennen kaikkea perhesyistä

15.10.2015 (Artikkelin lukuja on korjattu 30.11.2015) Hanna Sutela, Liisa Larja

Suomeen muutetaan ulkomailta monista eri syistä. Yksi syy on ylitse muiden: perhe ja rakkaus.

Suomessa vuonna 2014 asuneista ulkomaalaistaustaisista yli puolella muuton syynä olivat perhesyyt. Vajaa viidennes oli tullut Suomeen työn vuoksi ja joka kymmenes opiskelun vuoksi. Pakolaisuus tai turvapaikanhaku oli syynä joka kymmenennellä.

Naisilla perhesyyt olivat miehiä useammin Suomeen muuton syynä. Miehilläkin perhesyyt olivat tärkeimmät, mutta niiden ohella korostuivat työhön ja opiskeluun liittyvät syyt.

Tiedot ovat ensimmäisiä tuloksia Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksesta, jonka Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Työterveyslaitos (TTL) ovat yhdessä toteuttaneet.

Ulkomaalaistaustaisten psyykkinen hyvinvointi, turvallisuus ja osallisuus

15.10.2015 Castenada, Larja et al.

Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksen (UTH) tulokset osoittavat, että hyvinvoinnin ja turvallisuuden haasteita on, mutta monet ulkomaalaistaustaisten asiat kuitenkin ovat hyvin. He luottavat viranomais- ja palvelujärjestelmiin ja ihmisiin sekä kokevat onnellisuutta ja tyytyväisyyttä.

Lue koko THL:n ja Tilastokeskuksen yhteistyöraportti Ulkomaalaistaustaisten psyykkinen hyvinvointi, turvallisuus ja osallisuus THL:n verkkosivuilta.