Artikkelit ja blogikirjoitukset
Maahanmuuttajien osaamista jää käyttämättä työmarkkinoilla
Suomalainen työelämä monikulttuuristuu vauhdilla. Maahanmuuttajien osaamista ei silti vielä hyödynnetä riittävästi työelämässä, osoittaa tuore tutkimus..
Kuinka moni Suomessa tutkinnon suorittanut ulkomaalaistaustainen jää tänne töihin?
Joka viides ulkomaalaistaustainen muuttaa Suomesta heti tutkinnon suoritusvuonna. Heille työllistyminen on vaikeampaa kuin suomalaistaustaisille samassa tilanteessa.
Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste eroaa rekisteri- ja haastattelupohjaisissa tilastoissa
Työllisten osuus väestöstä voidaan laskea joko Tilastokeskuksen haastattelupohjaisen työvoimatutkimuksen tai rekistereihin perustuvan työssäkäyntitilaston pohjalta. Luvut eivät ole samoja, ja viime aikoina julkisuudessa onkin keskusteltu erityisesti eroista ulkomaalaistaustaisten työllisyysluvuissa.
Maahanmuuttajat suuntaavat kaupunkeihin – Euroopasta tulleita asettunut maaseudullekin
Maahanmuuttajia on viime vuosina tullut lisää erilaisille kaupunki- ja maaseutualueille. Syrjäseutuja tyhjentävää maassamuuttoa maahanmuutto ei kuitenkaan paikkaa: erityisesti Euroopan ulkopuolelta tulevat asuvat kaupungeissa selvästi yleisemmin kuin kantasuomalaiset.
Maahanmuuttajat suuntaavat kaupunkeihin – Euroopasta tulleita asettunut maaseudullekin
Maahanmuuttajia on viime vuosina tullut lisää erilaisille kaupunki- ja maaseutualueille. Syrjäseutuja tyhjentävää maassamuuttoa maahanmuutto ei kuitenkaan paikkaa: erityisesti Euroopan ulkopuolelta tulevat asuvat kaupungeissa selvästi yleisemmin kuin kantasuomalaiset.
Ulkomaalaistaustaiset ensisynnyttäjinä samanikäisiä kuin suomalaistaustaiset – mutta synnyttävät enemmän lapsia
Syntyvyyden pieneneminen on herättänyt viime aikoina laajasti keskustelua. Ilmiö johtuu tällä hetkellä lähes pelkästään suomalaistaustaisten naisten synnytysten vähenemisestä.
Menestyvätkö ulkomaalaistaustaiset yritykset Suomessa?
Ulkomaalaistaustaisten yrittäjien yrityksistä ei ole tähän mennessä ollut saatavilla säännöllistä tilastotietoa, vaikka yhteiskunnallista tarvetta tälle tiedolle on ollut jo pitkään. Tämä artikkeli esittelee uusia yritystilastoja, keskittyen työllisyyden kannalta kiintoisiin ulkomaalaistaustaisiin kasvuyrityksiin.
Ulkomaalaistaustaisten yritysten määrä kasvoi taantumassakin
Vuosien 2013 ja 2016 välillä ulkomaalaistaustaisten yritysten määrä lisääntyi miltei 9 prosenttia. Samaan aikaan kaikkien yritysten toimipaikkojen määrä hieman väheni.
Nuoret vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa – eniten Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla?
Maahanmuuttajien osuus Suomen väestöstä kasvaa, minkä lisäksi suomalaiset opiskelevat ja suorittavat tutkintoja aiempaa enemmän myös ulkomailla. Näistä ulkomailla suoritetuista tutkinnoista ei tule kattavasti tietoa Tilastokeskuksen tutkintorekisteriin.
Maahanmuutto kasvattaa nuorten määrää
Ulkomaalaistaustaiset nuoret muodostavat entistä suuremman osuuden nuorten ikäluokista. Myös toisen polven ulkomaalaistaustaisten määrä kasvaa tulevaisuudessa. Nuoret suhtautuvat pääosin myönteisesti maahanmuuttajiin, mutta julkinen keskustelu on saattanut lisätä epävarmuutta itse maahanmuuttoa kohtaan.
Joka kolmas ulkomaalaistaustainen nuori samaistuu sekä suomalaisuuteen että taustamaahansa
Ulkomaalaistaustaiset nuoret yhdistävät etnisessä identiteetissään taidokkaasti suomalaisuutta ja taustamaansa kulttuuria. Huolestuttavaa kuitenkin on, että Suomessa syntyneistä tai alle kouluikäisinä Suomeen muuttaneista joka kolmas ei tunne itseään suomalaiseksi.
Maahanmuuttajat muistuttavat sukupuolijakaumaltaan suomalaistaustaisia
Turvapaikanhakijoita koskevassa uutisoinnissa korostetaan monesti, että viime aikoina Suomeen tulleet ovat olleet enimmäkseen nuoria miehiä. Suomessa on kuitenkin noin 300 000 ulkomaalaistaustaista, joiden sukupuolijakauma ei eroa merkittävästi suomalaistaustaisista. Sukupuolijakauma toki vaihtelee maahanmuuttajaväestön sisällä taustamaan mukaan.
Lähi-idästä ja Afrikasta kotoisin olevien naisten kotoutumiseen kiinnitettävä huomiota
Tarkastelen artikkelissani taustamaan, maahantulon syyn, maassa asumisen keston ja kielitaidon mukaisia eroja erityisesti ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyydessä sekä sitä, miten vanhemmuus vaikuttaa työllisyysasteisiin eri ryhmissä.
Monikulttuurisuuden tilastointi kaipaa uudistamista
Avaan tässä kirjoituksessa monikulttuurisuuden käsitettä ja sen tulkintamahdollisuuksia ja pohdin, missä mielessä Suomi on monikulttuurinen yhteiskunta. Antavatko väestötilastomme Suomen monikulttuurisuudesta oikean kuvan?
Pääseekö ”maahanmuuttajuudesta” ikinä eroon?
Kuka on maahanmuuttaja tilastoissa, ja pääseekö ”maahanmuuttajuudesta” ikinä eroon? Kuka on ”kantasuomalainen” ja kuka ”maahanmuuttajataustainen”?
Miksi turvapaikanhakijat eivät näy vielä väestötilastoissa?
Suomeen on saapunut viime vuoden aikana noin 32 500 turvapaikanhakijaa, lähes 29 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Voisi äkkinäisesti päätellä, että tämä näkyisi heti suurena piikkinä Tilastokeskuksen maahanmuuttotilastoissa sekä vuoden 2015 väkiluvussa. Näin ei kuitenkaan ole.
Ulkomaalaistaustaisten ei-työllisten työnhaku on aktiivisempaa kuin suomalaistaustaisilla – kielitaito suurin este työllistymiselle
Ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyys on korkeampi kuin suomalaistaustaisten, mutta työhalukkuutta on paljon. Töitä etsivät käyttävät monipuolisesti erilaisia työnhakukeinoja. Ulkomaalaistaustaiset itse kokivat kielitaidon puutteen tärkeimmäksi työllistymisen esteeksi vuonna 2014. Korkea-asteen koulutuksen suorittaneet olivat harvemmin työttömiä kuin vähemmän koulutetut.
Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste lähes samalla tasolla kuin suomalaistaustaisilla – naisilla enemmän vaikeuksia työllistyä
Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli vuonna 2014 kymmenen prosenttiyksikköä heikompi kuin suomalaistaustaisella väestöllä, mutta yli kymmenen vuotta maassa asuneiden osalta eroa oli enää viisi prosenttiyksikköä. Parhaiten olivat työllistyneet korkeakoulutetut, virolais-, EU- Efta- tai Pohjois-Amerikka-taustaiset, työn tai opiskelun takia muuttaneet ja suomea vähintään edistyneellä tasolla puhuvat. Vaikka työllisyystilanne oli vaikein pakolaistaustaisilla, yli kymmenen vuotta Suomessa asuneista pakolaisista joka toinen oli työssä. Työllistyminen oli vaikeaa myös ulkomaalaistaustaisille naisille, joista monet olivat perheellistyneet suomalaistaustaisia nuorempana. Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste oli vain muutaman prosenttiyksikön matalampi kuin suomalaistaustaisilla miehillä.
Ulkomaalaistaustaiset työelämässä
Suomessa vuonna 2014 asuneet ulkomaalaistaustaiset työlliset toimivat työelämässä suurelta osin samoilla aloilla kuin suomalaistaustaiset. Ulkomaalaistaustaiset työllistyivät kuitenkin palvelu- ja myyntityöhön ja muiksi työntekijöiksi useammin kuin suomalaistaustaiset. Tämä vaikuttaa osaltaan siihen, että ulkomaalaistaustaisten palkansaajien työsuhde oli useammin määrä- tai osa-aikainen kuin suomalaistaustaisilla palkansaajilla. Myös ulkomaalaistaustaisten työajat ovat epätyypillisiä useammin kuin suomalaistaustaisten työajat.
Suomen tai ruotsin kielitaito vähintään keskitasoa kolmella neljästä ulkomaalaistaustaisesta
UTH-tutkimuksen aineisto tarjoaa ensimmäistä kertaa arvion koko 15–64‑vuotiaan ulkomailla syntyneen ulkomaalaistaustaisen väestön kielitaidosta. Kolmella neljästä suomen tai ruotsin kielen taito on vähintään keskitasoa. Kielikoulutuksen kokee riittämättömäksi kuitenkin 17 prosenttia, ja 19 prosenttia olisi tarvinnut jotakin muuta kotoutumispalvelua
Ulkomaalaistaustaisessa väestössä paljon korkeasti ja paljon matalasti koulutettuja
Suomessa vuonna 2014 asuneesta ulkomaalaistaustaisesta 25–54-vuotiaasta väestöstä joka kuudennella ei ollut perusasteen jälkeistä koulutusta. Osuus on selvästi suurempi kuin suomalaistaustaisella väestöllä. Kahdella viidestä ulkomaalaistaustaisesta oli kuitenkin korkea-asteen tutkinto, mikä on suunnilleen sama osuus kuin suomalaistaustaisilla. Toisen asteen tutkintoja ulkomaalaistaustaisilla oli vähemmän kuin suomalaistaustaisilla. Suomalaistaustaisiin verrattuna ulkomaalaistaustaisten koulutusrakenne oli siis polarisoituneempi
Ulkomaalaistaustaiset nuoret jatkavat toisen asteen koulutukseen suomalaistaustaisia harvemmin
Vuonna 2014 Suomessa asuneista ulkomaalaistaustaisista nuorista selvästi suurempi osuus oli keskeyttänyt koulunkäynnin varhain tai oli kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella suomalaistaustaisiin nuoriin verrattuna. Yleisin syy kouluttautumisen lopettamiseen oli halu siirtyä työelämään. Työn ja koulutuksen ulkopuolelle jääminen yhdistyi nuorilla ulkomaalaistaustaisilla naisilla varhaiseen perheellistymiseen. Korkeakoulutettuja oli kuitenkin ulkomaalaistaustaisista nuorista aikuisista saman verran kuin suomalaistaustaisista. Koulutus periytyy myös ulkomaalaistaustaisilla
Suomeen tullaan ennen kaikkea perhesyistä
Suomeen muutetaan ulkomailta monista eri syistä. Yksi syy on ylitse muiden: perhe ja rakkaus.
Suomessa vuonna 2014 asuneista ulkomaalaistaustaisista yli puolella muuton syynä olivat perhesyyt. Vajaa viidennes oli tullut Suomeen työn vuoksi ja joka kymmenes opiskelun vuoksi. Pakolaisuus tai turvapaikanhaku oli syynä joka kymmenennellä.
Naisilla perhesyyt olivat miehiä useammin Suomeen muuton syynä. Miehilläkin perhesyyt olivat tärkeimmät, mutta niiden ohella korostuivat työhön ja opiskeluun liittyvät syyt.
Tiedot ovat ensimmäisiä tuloksia Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksesta, jonka Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Työterveyslaitos (TTL) ovat yhdessä toteuttaneet.
Ulkomaalaistaustaisten psyykkinen hyvinvointi, turvallisuus ja osallisuus
Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksen (UTH) tulokset osoittavat, että hyvinvoinnin ja turvallisuuden haasteita on, mutta monet ulkomaalaistaustaisten asiat kuitenkin ovat hyvin. He luottavat viranomais- ja palvelujärjestelmiin ja ihmisiin sekä kokevat onnellisuutta ja tyytyväisyyttä.
Lue koko THL:n ja Tilastokeskuksen yhteistyöraportti Ulkomaalaistaustaisten psyykkinen hyvinvointi, turvallisuus ja osallisuus THL:n verkkosivuilta.