Etusivu > Tuotteet ja palvelut > Ulkomaalaistaustaisten ei-työllisten työnhaku on aktiivisempaa kuin suomalaistaustaisilla – kielitaito suurin este työllistymiselle

Ulkomaalaistaustaisten ei-työllisten työnhaku on aktiivisempaa kuin suomalaistaustaisilla – kielitaito suurin este työllistymiselle

Ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyys on korkeampi kuin suomalaistaustaisten, mutta työhalukkuutta on paljon. Töitä etsivät käyttävät monipuolisesti erilaisia työnhakukeinoja. Ulkomaalaistaustaiset itse kokivat kielitaidon puutteen tärkeimmäksi työllistymisen esteeksi vuonna 2014. Korkea-asteen koulutuksen suorittaneet olivat harvemmin työttömiä kuin vähemmän koulutetut.

Työtä pidetään usein integraation ja kotoutumisen merkkinä. Työttömyys on usein tavallista maahan muutettaessa, mikäli maahanmuuton syy on ollut jokin muu kuin työperäinen. Lisäksi kielitaito asettaa omat rajoituksensa siihen, kuinka pian ja minkälaisiin töihin on mahdollisuus työllistyä. Tässä artikkelissa tarkastellaan 20−64-vuotiasta ulkomaalaistaustaista ei-työllistä väestöä.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen käyttämän kansainvälisen määritelmän mukaan työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit.

Työvoiman ulkopuolella olevilla tarkoitetaan työvoimatutkimuksessa henkilöitä, jotka tutkimusviikolla eivät olleet työllisiä tai työttömiä. Työvoiman ulkopuolella olevista voidaan käyttää myös käsitettä työvoimaan kuulumattomat. Työvoiman ulkopuolisiin kuuluu muun muassa varusmiehiä, koululaisia ja opiskelijoita, eläkeläisiä sekä kotona lapsia hoitavia. Ei-työllisillä viitataan molempiin edellä kuvattuihin ryhmiin yhdessä: työttömiin sekä muuten työvoiman ulkopuolella oleviin.

Pakolaisten työttömyys yleistä

Työttömyyttä kuvataan työttömyysasteen avulla. Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä. Tilastokeskus julkaisee työttömyysasteen kansainvälisten periaatteiden mukaan yleensä ikäryhmässä 15−74-vuotiaat. Koska työllisyysastetta kuitenkin seurataan monissa yhteyksissä ja myös toisessa artikkelissa (ks. Larja & Sutela, 2015) 20−64-vuotiaiden ikäryhmässä, kuvataan myös tässä työttömyyttä samassa ikäryhmässä. Tässä artikkelissa esitettyä työttömyysastetta ei voi verrata suoraan työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietoihin toisistaan poikkeavien määritelmien takia[1].

Vuonna 2014 ulkomaalais- ja suomalaistaustaisen 20−64-vuotiaan väestön työttömyysaste vaihteli iän mukaan melko samalla tavoin, mutta ulkomaalaistaustaisilla työttömyys oli kaikkiaan yleisempää (kuvio 1). Ero suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten työttömyysasteessa oli pienin 25−29-vuotiailla ja suurin 45−49-vuotiailla.

Kuvio 1

Ulkomaalais- ja suomalaistaustaisen 20−64-vuotiaan väestön työttömyysaste iän mukaan vuonna 2014, %

[1] Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa käytetään työttömyyden kansainvälistä määritelmää, jonka mukaan työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla, on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto puolestaan tilastoi työttömät työnhakijat työnvälityksen säädösten mukaisesti. Työttömänä pidetään työnhakijaa, joka ei ole työsuhteessa eikä työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään ja joka ei ole päätoiminen opiskelija. Työttömänä pidetään myös työsuhteessa olevaa lomautettua tai viikoittain säännöllisesti alle neljä tuntia työskentelevää. Päätoimisia koululaisia ja opiskelijoita ei lueta työttömiksi myöskään lomien aikana.

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

Vuonna 2014 ulkomaalaistaustaisten 20−64-vuotiaiden miesten työttömyysaste oli 14,4 ja naisten 17,0 prosenttia (kuvio 2). Ulkomaalaistaustaisten miesten ja naisten työttömyysasteiden ero ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä. Suomalaistaustaisten miesten työttömyysaste oli 8,4 ja naisten 6,3 prosenttia. Suomalaistaustaisilla naisten työttömyysaste oli matalampi kuin miesten ja toisaalta ne molemmat olivat merkittävästi matalammat kuin ulkomaalaistaustaisilla.

Työttömyysaste oli matalampi korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla kuin toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tai sitä vähemmän koulutetuilla. Matalin työttömyysaste oli suomalaistaustaisilla korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla (4,6 %). Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli 11,5 prosenttia korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla ja yli 18 prosenttia vähemmän koulutetuilla. Suomalaistaustaisilla toisen asteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste oli matalampi (8,6 %) kuin ulkomaalaistaustaisilla koulutusasteesta riippumatta (11,5−18,9  %).

Kuvio 2

Ulkomaalais- ja suomalaistaustaisen 20−64-vuotiaan väestön työttömyysaste sukupuolen ja koulutusasteen mukaan vuonna 2014, %

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

Työn (6,3 %) tai opiskelun (8,8 %) takia Suomeen muuttaneilla oli matalin työttömyysaste vuonna 2014 (kuvio 3). Perheen takia muuttaneiden työttömyysaste oli jo selvästi korkeampi (18,1 %), mutta kaikista korkein se oli pakolaistaustaisilla (35,4 %). Pakolaistaustaisten yleisempää työttömyyttä selittää ryhmän keskimäärin vähäinen koulutus: 40 prosenttia pakolaistaustaisista oli suorittanut korkeintaan perusasteen oppimäärän ja joukossa on myös luku- ja kirjoitustaidottomia (Sutela & Larja, 2015a). Pakolaistaustaisilla korostuvat myös traumakokemukset sekä psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ongelmat (Castaneda, Larja, Nieminen, Jokela, Suvisaari, Rask, Koponen & Koskinen, 2015). Pakolaisuuden takia Suomeen muuttaneista suuri osa oli Lähi-itä- ja Afrikka-taustaisia (Sutela & Larja, 2015b), mikä heijastuu näiden taustamaiden korkeaan työttömyysasteeseen. Lähi-itä- ja Afrikka-taustaisilla työttömyysaste (26,0 %) oli vuonna 2014 selvästi korkeammalla kuin muilla ulkomaalaistaustaisilla. Tällä ryhmällä oli myös eniten työ- ja toimintakykyyn liittyviä ongelmia (Rask, Sainio, Koponen & Koskinen, 2015). Matalin työttömyysaste oli puolestaan aasialaistaustaisilla (9,5 %). Yli kymmenen vuotta Suomessa asuneiden työttömyysaste on matalampi kuin 5−10 vuotta täällä asuneiden. Maassaoloaika onkin merkittävä työllisyyteen yhteydessä oleva tekijä (Larja & Sutela, 2015); Härmälä, Jauhiainen & Kosunen, 2014).

Kuvio 3

Ulkomaalaistaustaisen 20−64-vuotiaan väestön työttömyysaste Suomeen muuttamisiän, maahanmuuton syyn*, taustamaan ja asumisvuoden* mukaan vuonna 2014, %

*) Tiedot eivät sisällä Suomessa syntyneitä toisen polven ulkomaalaistaustaisia.

**) Tieto on pienen havaintomäärän takia epäluotettava

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös työttömyyden kestoa. Vuonna 2014 työttömänä olleilla työttömyys oli kestänyt ulkomaalaistaustaisilla pitempään kuin suomalaisilla (kuvio 4). Lyhyet, alle puolen vuoden työttömyysjaksot olivat tavallisempia suomalaistaustaisilla, kun taas ulkomaalaistaustaisilla oli useammin ollut yli kahden vuoden työttömyysjakso. Haastatteluhetkellä noin puolet ulkomaalaistaustaisista ja 61 prosenttia suomalaistaustaisista työttömistä oli ollut alle puoli vuotta työttömänä. Noin joka viidennen ulkomaalaistaustaisen ja joka kymmenennen suomalaistaustaisen työttömän työttömyys oli jo kestänyt vähintään kaksi vuotta. Koulutus ei ollut yhteydessä työttömyyden kestoon.

Kuvio 4

Ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten 20−64-vuotiaiden työttömyyden kesto vuonna 2014, %

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

Kuten edellä todettiin, työttömiksi lasketaan Tilastokeskuksen käyttämän ILO:n määritelmän mukaan vain ne työtä vailla olevat henkilöt, jotka olisivat valmiit aloittamaan työn kahden viikon kuluessa ja jotka ovat myös etsineet työtä edellisten neljän viikon aikana. Osa töitä haluavista henkilöistä on voinut kuitenkin esimerkiksi turhautua työnhakuun eikä sen vuoksi ole edellä mainittuna ajanjaksona etsinyt aktiivisesti töitä. Tällöin puhutaan piilotyöttömistä. Piilotyöttömillä tarkoitetaan toisin sanoen niitä työvoiman ulkopuolella olevia henkilöitä, jotka haluaisivat työtä ja voisivat ottaa sitä vastaan kahden viikon kuluessa, mutta eivät ole kuitenkaan etsineet työtä. Piilotyöttömiä oli suurempi osa ulkomaalaistaustaisesta (13 %) kuin suomalaistaustaisesta väestöstä (10 %) vuonna 2014.

Ulkomaalaistaustaisilla piilotyöttömyys oli yhtä yleistä miehillä ja naisilla. Suomalasitaustaisilla piilotyöttömyys taas oli tavallisempaa miehillä kuin naisilla. Ulkomaalaistaustaisten piilotyöttömyys ei vaihdellut iän, koulutuksen, Suomeen muuttamisiän eikä täällä asumisajan mukaan. Taustamaan tai muuttosyyn mukaista tarkastelua ei voitu tehdä havaintojen vähyyden takia.

Ulkomaalaistaustaisista naisista noin kaksi viidestä on ei-työllinen

Kun työttömiin lisätään työvoiman ulkopuolella olevat eli esimerkiksi opiskelijat, varusmiehet, eläkeläiset ja kotona lapsia hoitavat vanhemmat, puhutaan ei-työllisistä. Vuonna 2014 ulkomaalaistaustaisista ei-työllisiä oli 36 prosenttia (81 000), kun suomalaistaustaisesta väestöstä ei-työllisiä oli 26 prosenttia (776 000). Ei-työllisten osuus ulkomaalaistaustaisista oli siis kolmanneksen suomalaistaustaisten osuutta suurempi. Kuviossa 5 on kuvattu ei-työllisten eli työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien osuudet 20−64-vuotiaista ulkomaalais- ja suomalaistaustaisista naisista ja miehistä vuonna 2014. Ei-työllisiä oli eniten ulkomaalaistaustaisissa naisissa (44 %, 49 000 henkeä). Suomalaistaustaisista naisista ja miehistä sekä ulkomaalaistaustaisista miehistä ei-työllisiä oli 26−29 prosenttia (385 000, 391 000 ja 33 000 henkeä samassa järjestyksessä).

Kuvio 5

Ei-työllisten osuus ulkomaalais- ja suomalaistaustaisesta 20−64-vuotiaasta väestöstä sukupuolen mukaan vuonna 2014, %

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

Ei-työllisistä 20−64-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista 78 prosenttia ja suomalaistaustaisista 88 prosenttia on ollut aikaisemmin ansiotyössä. Nuorimmassa ikäryhmissä on eniten niitä, jotka eivät ole olleet aikaisemmin töissä. Ei-työllisiä oli suhteellisesti eniten 20−29-vuotiaissa sekä ulkomaalais- (42 %) että suomalaistaustaisista (34 %). Tämä johtuu pitkälti siitä, että nuorimmassa ikäryhmässä oli vielä paljon opiskelijoita. Ei-työllisyys oli yhteydessä koulutukseen: korkeintaan peruskoulutasoisen koulutuksen suorittaneista ulkomaalaistaustaisista yli puolet oli ei-työllisiä, mutta korkea-asteen tutkinnon suorittaneista enää 28 prosenttia (kuvio 6). Suomalaistaustaisilla tilanne oli samanlainen, mutta korkea-asteen tutkinnon suorittaneista ei-työllisiä oli vähemmän (15 %). Ylemmän perusasteen suorittaneista suurempi osa kuin korkea-asteen suorittaneista onkin parhaillaan jatkamassa opintojaan.

Ei-työllisiä oli pakolaistaustaisista 61 prosenttia ja perhesyistä Suomeen muuttaneista 42 prosenttia. Suuri osa (79 %) opiskelun takia Suomeen muuttaneista oli työssä, osa ehkä vielä opiskeli. Alun perin työn takia muuttaneista ei-työllisiä oli vain 13 prosenttia.

Yli puolet Lähi-itä- ja Afrikka-taustaisista oli ei-työllisiä vuonna 2014. Myös venäläistaustaisista 39 prosenttia oli työttömänä tai työvoiman ulkopuolella. Suomessa asumisen aika oli yhteydessä työllistymiseen. Kun alle viisi vuotta Suomessa asuneista ulkomaalaistaustaisista ei-työllisiä oli 44 prosenttia, yli kymmenen vuotta Suomessa asuneista heitä oli 31 prosenttia. Pohjois- ja Itä-Suomessa (49 %) oli suhteessa enemmän ei-työllisiä ulkomaalaistaustaisia kuin pääkaupunkiseudulla (31 %). Sama tilanne oli suomalaistaustaisillakin, mutta ero ei-työllisten osuuksissa alueiden välillä oli pienempi.

Kuvio 6

Ulkomaalaistaustainen 20−64-vuotias ei-työllinen väestö koulutuksen, muuttoiän, asumisvuosien, maahanmuuton syyn, taustamaan ja asuinalueen mukaan vuonna 2014, %

*) Suomessa syntyneet toisen polven ulkomaalaistaustaiset on rajattu tietojen ulkopuolelle

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

UTH-haastattelussa tiedusteltiin, mitä ei-työlliset itse pitivät pääasiallisena toimintanaan. Ei-työllisistä ulkomaalaistaustaisista suurin osa oli oman ilmoituksensa mukaan työttömiä (44 %) ja opiskelijoita tai koululaisia (25 %) (kuvio 7). Ulkomaalaistaustaisista suurempi osuus (16 %) kuin suomalaistaustaisista (8 %) hoiti omia lapsiaan tai omaisiaan. Vastaavasti pienempi osa oli sairas tai työkyvytön (8 %) tai vanhuuseläkkeellä kuin suomalaistaustaisista. Suurin osa suomalaistaustaisista ei-työllisistä oli työttömiä (31 %) tai sairaana ja työkyvyttömänä (24 %).

Kuvio 7

Ulkomaalais- ja suomalaistaustaisen 20−64-vuotiaan ei-työllisen väestön itse ilmoittama pääasiallinen toiminta vuonna 2014, %

*) Tieto on pienen havaintomäärän takia epäluotettava      

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

Puolet ulkomaalaistaustaisista ei-työllisistä pitää kielitaidon puutetta tärkeimpänä työllistymisen esteenä

Ei-työllisillä, jotka kuitenkin ovat olleet töissä viimeksi kuluneiden kahdeksan vuoden aikana, tavallisin työsuhteen päättymisen syy oli määräaikaisen työsuhteen päättyminen (kuvio 8). Suomalaistaustaisilla (41 %) tämä oli yleisempi syy useammin kuin ulkomaalaistaustaisilla (35 %). Yhtä yleinen syy molemmilla ryhmillä oli lomautus tai irtisanominen (15 %). Muita työsuhteen päättymisen syitä olivat sairaus, opiskelu, eläkkeen alkaminen ja lasten tai omaisten hoitaminen. Lisäksi osalla työsuhde oli päättynyt maastamuuton vuoksi. Työsuhteen päättymiseen liittyvistä luokittelemattomista muista syistä (ks. kuvio 8) ulkomaalaistaustaisilla noin neljäsosa oli perheeseen liittyviä syitä.

Kuvio 8

Työsuhteen päättymisen syy ei-työllisillä 20−64-vuotiailla ulkomaalais- ja suomalaistaustaisilla, jotka olleet töissä viimeksi kuluneiden kahdeksan vuoden aikana vuonna 2014, %

*) Tieto on pienen havaintomäärän takia epäluotettava      

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

Suurempi osa ulkomaalaistaustaisista (35 %) kuin suomalaistaustaisista (24 %) ei-työllisistä oli etsinyt työtä viimeksi kuluneiden neljän viikon aikana. Osa ei kuitenkaan ollut etsinyt työtä. Pääasiallinen syy siihen, miksi ei ollut etsinyt työtä, oli ulkomaalaistaustaisilla tavallisimmin opiskelu ja suomalaistaustaisilla sairaus tai vamma (kuvio 9). Opiskelun ilmoitti syyksi noin joka kolmas ulkomaalaistaustainen ja suomalaistaustaisista 17 prosenttia. Ulkomaalaistaustaiset olivat useammin hoitamassa lapsia tai omaisia (21 %) kuin suomalaistaustaiset (10 %), mutta suomalaistaustaisista suurempi osa oli sairas (28 %) tai eläkkeellä (24 %) kuin ulkomaalaistaustaisista eikä sen vuoksi etsinyt työtä. Vain kuutisen prosenttia molemmista ryhmistä ei ollut etsinyt töitä koska uskoi, että työtä ei ole tarjolla.

Kuvio 9

Ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten 20−64-vuotiaiden ei-työllisten pääasiallinen syy siihen, että ei etsinyt työtä edellisten neljän viikon aikana vuonna 2014, %

*) Tieto on pienen havaintomäärän takia epäluotettava      

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

Vuonna 2014 Suomessa vakinaisesti asuneet 20–64‑vuotiaat ei-työlliset ulkomaalaistaustaiset pitivät suomen tai ruotsin kielitaidon puutetta tärkeimpänä esteenä työllistymiselle (kuvio 10). Kaikkiaan lähes 40 prosenttia (31 000 henkilöä) ei-työllisistä ulkomaalaistaustaisista piti kielitaitoa tärkeimpänä esteenä ja 12 prosenttia (7 000) toiseksi tärkeimpänä. Seuraavaksi yleisin syy oli ”muu syy”. Näin vastanneista vajaa kolmannes oli aikaisemmissa kysymyksissä ilmoittanut sairauden tai vamman syyksi sille, että ei ollut etsinyt työtä. Muun syyn ilmoittaneissa oli myös opiskelijoita ja kotona omia lapsiaan hoitavia henkilöitä. Runsas kolmasosa oli kuitenkin etsinyt työtä, mutta mikään esitetyistä vaihtoehdoista ei kuvannut heidän työnsaannin esteitään.

Myönteistä oli, että 24 prosenttia ei-työllisistä ulkomaalaistaustaisista ei nähnyt työllistymiselleen mitään erityistä estettä. Ryhmästä työtä oli etsinyt kuitenkin vain noin kolmannes. Loput eivät olleet etsineet työtä lähinnä opiskelun tai lasten hoidon takia.

Ulkomaalaistaustaisuuden, uskonnon tai sosiaalisen taustan nimesi tärkeimmäksi työllistymisen ongelmaksi vain kuusi ja toiseksi tärkeimmäksi ongelmaksi kahdeksan prosenttia ei-työllisistä ulkomaalaistaustaisista (kuvio 10). Tämä oli vastaajien oma arvio ja sen vuoksi on mahdotonta sanoa tarkemmin, onko kyse vastaajan omasta ennakkoluulosta vai kokemuksesta. Tutkinnon tunnustamiseen liittyviä ongelmia oli vain muutamalla prosentilla ja työ- tai oleskelulupaan liittyviä esteitä ei juuri kellään. 

Kuvio 10

Ei-työllisten 20–64‑vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten ilmoittama tärkein este työllistymiselle vuonna 2014, %

( ) = Suluissa oleva tieto on pienen havaintomäärän takia epäluotettava

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

Kielitaitoa pidetään myös yleisessä keskustelussa tärkeänä työllisyyttä edistävänä tekijänä. UTH-aineiston mukaan suomen tai ruotsin kielen taidolla oli jonkin verran yhteyttä työllisyyteen (kuvio 11) (ks. myös Larja & Sutela, 2015). Ei-työllisiä oli enemmän niiden joukossa, joiden kielitaito oli korkeintaan keskitasoa. Heistä yli 40 prosenttia oli työvoiman ulkopuolella, kun taas paremmin suomea tai ruotsia puhuvista vain noin joka neljäs. Kielitaito oli haastateltujen itsensä arvioima, mutta se vastasi hyvin haastattelijoiden antamaa arviota (Nieminen & Larja, 2015).

Kuvio 11

Ulkomaalaistaustaisen työttömän ja työvoiman ulkopuolella olevan 20−64-vuotiaan väestön kielitaito vuonna 2014, %

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

Ulkomaalaistaustaiset etsivät aktiivisesti töitä

Ei-työllisistä 20−64-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista yli puolella (51 %) ja suomalaistaustaisista noin kolmasosalla (32 %) oli voimassa oleva haku TE-toimistossa. TE-toimiston kirjoilla olevista suurin osa sai työttömyysturvaa: 87 prosenttia ulkomaalaistaustaisista ja 88 prosenttia suomalaistaustaisista.

Työtä edellisten neljän viikon aikana etsineistä ei-työllisistä noin 80 prosenttia syntyperään katsomatta oli seurannut työpaikkailmoituksia lehdistä, internetistä, ilmoitustaululta tai muista vastaavista lähteistä. Työpaikkahaastattelussa tai soveltuvuustestissä oli neljän edellisen viikon aikana ollut noin viidennes työnhakijoista. Työn etsimiseen oli käytetty monia erilaisia keinoja samanaikaisesti (kuvio 12). Noin 30 prosenttia ulkomaalaistaustaisista ja 15 prosenttia suomalaistaustaisista oli käyttänyt vähintään viittä eri työnhakukeinoa. Yli puolet ulkomaalaistaustaisista oli vastannut työpaikkailmoituksiin tai laittanut niitä itse, ottanut suoraan yhteyttä työnantajiin, ollut yhteydessä Työ- ja elinkeinotoimistoon (entinen työvoimatoimisto) ja/tai kysellyt tuttujen kautta töitä.

Kuvio 12

Ei-työllisten 20−64-vuotiaiden ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten työnhakukeinot vuonna 2014, %

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

Ei-työllisten työnhakukeinoja tarkasteltiin myös vertaamalla niitä keinoihin, joiden avulla työtä oli löytynyt. Nykyisessä työssään alle viisi vuotta sitten aloittaneilta palkansaajilta tiedusteltiin, miten he olivat löytäneet työpaikkansa. Kuviosta 13 näkyy, että työpaikka oli useimmiten löytynyt tuttavien tai työpaikkailmoitusten kautta. Vain joka kymmenes oli löytänyt töitä TE-toimiston kautta (kuvio 13, vaikka niiden palvelut olivat työnhakijoiden käytetyimpien työnhakukeinojen joukossa (kuvio 12). Noin 60 prosenttia ulkomaalaistaustaisista työnhakijoista oli yrittänyt löytää töitä tätä kautta. Muut tavat olivat kuitenkin TE-toimistoa todennäköisemmin johtaneet työpaikan löytymiseen.

Kuvio 13

Nykyisen työn tärkein saantikeino 20−64-vuotiailla palkansaajilla, joiden työsuhde alkanut alle viisi vuotta sitten, %

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

Yhteenveto

Ulkomaalaistaustaiset ovat heterogeeninen joukko ihmisiä, joilla on hyvin erilainen tausta. Tähän joukkoon kuuluu yhtä lailla työn takia tänne muuttaneita eurooppalaisia kuin toisista maanosista sotaa pakoon lähteneitä pakolaisia. Siten koulutus, kielitaito ja muu työssä tarvittava osaaminen vaihtelee paljon. Työperäisten syiden takia Suomeen muuttaneiden työttömyys on vähäistä verrattuna esimerkiksi pakolaistaustaisten työttömyyteen.

UTH-tutkimuksen mukaan matalasti koulutetut, suomen tai ruotsin kieltä heikosti osaavat, vähän aikaa Suomessa asuneet ja pakolaistaustaiset olivat useimmin työvoiman ulkopuolella vuonna 2014. Taustamaan mukaan tarkasteltuna Lähi-itä- ja Afrikka-taustaiset olivat useimmiten työvoiman ulkopuolella. Heistä jopa yli puolet ei ollut työssä vuonna 2014.

Ulkomaalaistaustaisista naisista selvästi suurempi osa oli ei-työllisiä suomalaistaustaisiin naisiin verrattuna. Suurin osa heistä on työttömiä, opiskelijoita tai kotona lapsiaan tai omaisiaan hoitavia. Suuri osa erityisesti työttömistä, mutta myös osa opiskelijoista ja lapsia tai omaisia hoitavista naisista oli kuitenkin etsinyt töitä.

Suuri osa ei-työllisistä ulkomaalaistaustaisista arvioi, että tärkein syy siihen, miksi työtä on vaikea löytää, johtuu kielitaidon puutteesta. Kuitenkin ulkomaalaistaustaiset käyttävät erilaisia työnhakukeinoja monipuoliesti hyväkseen. Sosiaaliset verkostot ja työpaikkailmoituksiin vastaaminen näyttivät edistävän työllistymistä parhaiten.

Suuri osa ei-työllisistä ulkomaalaistaustaisista oli yrittänyt etsiä töitä TE-toimiston kautta, mutta tätä kautta vain harvoin löytyi työtä. UTH-tutkimuksen tulosten mukaan ulkomaalaistaustaisten suhteellinen osuus pitkäaikaistyöttömistä oli vuonna 2014 suurempi kuin suomalaistaustaisten. Työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen olisi tärkeää. Työ- ja elinkeinoministeriö onkin äskettäin selvittänyt TE-toimistojen palvelukykyä ja etsinyt keinoja palveluiden kehittämiseksi (Eronen, Härmälä, Jauhiainen, Karikallio, Karinen, Kosunen, Laamanen & Lahtinen, 2014).

Ensimmäisen polven maahanmuuttajien työllistyminen ei käy kädenkäänteessä. Muun muassa kielitaito ja koulutus vaikuttavat siihen, minkälaisiin töihin on mahdollisuus päästä. Lisäksi vaikka tulijalla olisi korkeakin koulutus, kotimaassa suoritettu tutkinto ei välttämättä vastaa suomalaisia tutkintovaatimuksia sellaisenaan. Kotoutumisen ja työllistymisen tukitoimien kehittämiseksi on tärkeää seurata ulkomaalaistaustaisten sijoittumista työmarkkinoille sekä työllistymisen esteitä. Tietoja voidaan käyttää suunnitellessa keinoja ulkomaalaistaustaisen väestön työllistymisen tueksi.

Lähteet

Eronen, A., Härmälä, V., Jauhiainen, S., Karikallio, H., Karinen, R., Kosunen, A., Laamanen, J-P. & Lahtinen, M. Maahanmuuttajien työllistyminen: Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 6/2014.

Härmälä V, Jauhiainen S & Kosunen A. Työpoliittinen Aikakauskirja 2/2014.

Larja, L. & Sutela, H. (2015). Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste lähes samalla tasolla kuin suomalaistaustaisilla – naisilla enemmän vaikeuksia työllistyä. Tilastokeskus: www.stat.fi/tup/maahanmuutto/art_2015-12-17_001.html.

Nieminen, T. & Larja, L. (2015). Suomen tai ruotsin kielitaito vähintään keskitasoa kolmella neljästä ulkomaalaistaustaisesta. Tilastokeskus: www.stat.fi/tup/maahanmuutto/art_2015-11-02_003.html

Rask, S., Sainio, P., Koponen, P. & Koskinen, S. (2015) Toimintakyky ja työkyky. Teoksessa: Nieminen, T., Sutela, H. & Hannula, U. (toim.) Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Tilastokeskus, Grano Oy, Helsinki 2015, s. 91−98.

Sutela, H. & Larja, L. (2015a). Ulkomaalaistaustaisessa väestössä paljon korkeasti ja paljon matalasti koulutettuja. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus 2014. Tilastokeskus. www.stat.fi/tup/maahanmuutto/art_2015-11-02_002.html

Sutela, H. & Larja, L. 2015b. Yli puolet ulkomaalaistaustaisista muuttanut maahan perhesyistä. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus 2014. Tilastokeskus. www.stat.fi/tup/maahanmuutto/art_2015-10-15_001.html