17.12.2015 Liisa Larja & Hanna Sutela
Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste lähes samalla tasolla kuin suomalaistaustaisilla – naisilla enemmän vaikeuksia työllistyä
Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli vuonna 2014 kymmenen prosenttiyksikköä heikompi kuin suomalaistaustaisella väestöllä, mutta yli kymmenen vuotta maassa asuneiden osalta eroa oli enää viisi prosenttiyksikköä. Parhaiten olivat työllistyneet korkeakoulutetut, virolais-, EU- Efta- tai Pohjois-Amerikka-taustaiset, työn tai opiskelun takia muuttaneet ja suomea vähintään edistyneellä tasolla puhuvat. Vaikka työllisyystilanne oli vaikein pakolaistaustaisilla, yli kymmenen vuotta Suomessa asuneista pakolaisista joka toinen oli työssä. Työllistyminen oli vaikeaa myös ulkomaalaistaustaisille naisille, joista monet olivat perheellistyneet suomalaistaustaisia nuorempana. Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste oli vain muutaman prosenttiyksikön matalampi kuin suomalaistaustaisilla miehillä.
Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos toteuttivat vuosina 2014–2015 Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointitutkimuksen (UTH). Käyntihaastatteluna toteutetun tutkimuksen tulokset edustavat 15–64-vuotiasta Suomessa vuonna 2014 vakinaisesti asunutta ulkomaista syntyperää olevaa väestöä. Tällä tarkoitetaan henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat ovat ulkomailla syntyneitä (Tilastokeskus, 2015a). Joukkoon kuuluu siis myös Suomessa syntyneitä niin sanottuja toisen polven maahanmuuttajia, Suomen kansalaisia ja lyhyen tai pitkän aikaa Suomessa asuneita henkilöitä. Tässä artikkelissa ryhmää kutsutaan ulkomaalaistaustaisiksi. Suomalaistaustaisiksi kutsutaan kaikkia niitä henkilöitä, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Tutkimuksen aineistonkeruu ja estimointitavat on kuvattu menetelmäselosteessa (Tilastokeskus, 2015 b). Tutkimusta ovat rahoittaneet sen toteuttajien lisäksi EU:n kotouttamisrahasto, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.
Maahanmuuttajien työllisyydestä on tehty useita tilastokatsauksia. Aikaisemmista analyyseista on kuitenkin puuttunut muun muassa tieto koulutuksen ja kielitaidon sekä maahanmuuton syyn vaikutuksesta työllistymiseen (Eronen ym., 2014). Joitakin alueellisia analyyseja näistäkin tiedoista on tosin tehty (Kostiainen & Laakso, 2014). Tässä artikkelissa analysoimme ulkomaalaistaustaisten työllistymistä ottaen huomioon myös koulutuksen, kielitaidon ja maahanmuuton syyn vaikutukset. Aineistona käytämme UTH-tutkimuksen aineistoa, joka edustaa koko Suomen ulkomaalaistaustaista 15–64‑vuotiasta väestöä vuonna 2014.
Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste 10 prosenttiyksikköä matalampi kuin suomalaistaustaisilla
Suomessa vakinaisesti asuvia 15–64-vuotiaita ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli 241 000 vuonna 2014. Heidän työllisyysasteensa oli 60 prosenttia vuonna 2014, kun saman ikäisen suomalaistaustaisen väestön työllisyysaste oli 69 prosenttia (taulukko 1).
Tässä artikkelissa työllisyysastetta seurataan kuitenkin pääasiassa 20–64‑vuotiaiden ikäryhmässä, sillä nuorten osalta ensisijaisena tavoitteena pidetään nykyään yleensä peruskoulusta toisen asteen opintoihin siirtymistä eikä työllistymistä. Muun muassa Eurooppa 2020-strategian tavoitteissa vuodelle 2020 työllisyysaste lasketaan 20–64‑vuotiaille. Suomen kansallinen tavoite on nostaa 20–64‑vuotiaiden työllisyysaste 78 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä (Valtiovarainministeriö, 2015, 33).
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan koko 20–64‑vuotiaan väestön työllisyysaste oli 73 prosenttia vuonna 2014: suomalaistaustaisten työllisyysaste oli 73,7 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisten 63,7 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli siis kymmenen prosenttiyksikköä matalampi kuin suomalaistaustaisella väestöllä.
Taulukko 1
Työllisyysaste ja työllisten lukumäärä vuonna 2014 iän ja syntyperän mukaan, henkilöä ja %
|
|
Ulkomaalaistaustaiset |
Suomalaistaustaiset |
Koko väestö |
|
15–64 |
144 000 (60,0 %) |
2 241 000 (69,0 %) |
2 386 000 (68,3 %) |
|
20–64 |
142 000 (63,7 %) |
2 171 000 (73,7 %) |
2 313 000 (73,0 %) |
Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus
Ulkomaalaistaustaisten työllisyyttä on seurattu myös rekisteritietoihin perustuen työssäkäyntitilastossa. Työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2013 työllisiä 20–64‑vuotiaista ulkomaalaistaustaisista oli 52,5 prosenttia ja suomalaistausista 71,4 prosenttia. Ryhmien välinen ero työllisten osuudessa koko väestöstä oli siis 18,9 prosenttiyksikköä, mikä on lähes kaksinkertainen luku verrattuna UTH-tutkimuksen tuloksiin (taulukko 1).
Tilastojen välinen ero johtuu työllisen erilaisesta määritelmästä. Työvoimatutkimuksessa ja UTH-tutkimuksessa noudatetaan ILO:n kansainvälistä työllisen määritelmää, jossa työlliseksi katsotaan henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään yhden tunnin tai ollut tilapäisesti pois työstään. Nämä otostutkimukset perustuvat haastatteluihin. Rekistereihin perustuvassa työssäkäyntitilastossa työllisyyden kriteeri on tiukempi. Työssäkäyntitilastossa edellytetään esimerkiksi palkansaajien kohdalla voimassaolevan työsuhteen lisäksi, että henkilölle on kertynyt tietty määrä palkkatuloja vuoden aikana. Tästä johtuen muun muassa lyhytkestoinen työskentely jää osittain tilaston ulkopuolelle. Ulkomaalaistaustaisista suurempi osa on osa-aikaisissa tai lyhytkestoisissa kausitöissä kuin suomalaistaustaisista (ks. Sutela 2015), joten ero rekisteritietoihin on suurempi heidän kohdallaan kuin suomalaistaustaisilla. Eroa selittää osittain myös viiteajankohta, sillä työssäkäyntitilasto kuvaa vuoden lopun tilannetta. Vuoden lopussa työllisyysaste on kesän tilannetta matalampi. UTH-tutkimuksen aineistoa koottiin koko vuoden 2014 ajan ja työllisyysaste kuvaa vuoden keskiarvoa.
Työvoimatutkimus ja UTH-tutkimus ovat haastattelututkimuksia, joissa työttömien vastausosuus on tyypillisesti työllisiä heikompi. Kadon vaikutusta korjataan kuitenkin TE-toimistojen asiakasrekisterin työttömyystiedon avulla, joten työttömien heikompi vastausaste ei selitä tilastojen välistä eroa (ks. myös Larja & Pyykkönen, 2015).
Ulkomaalaistaustaisten naisten varhainen perheellistyminen näkyy alhaisena työllisyysasteena
Ulkomaalaistaustaisten suomalaistaustaisiin verrattuna matalampi työllisyysaste liittyy erityisesti ulkomaalaistaustaisten naisten heikkoon työllisyyteen. Ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten miesten työllisyysasteessa on vain muutaman prosenttiyksikön ero, mutta ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste on yli 17 prosenttiyksikköä matalampi kuin suomalaistaustaisilla naisilla (kuvio 1). Ulkomaalaistaustaiset miehet siis työllistyvät lähes yhtä hyvin kuin suomalaistaustaiset miehet.
Kuvio 1
Työllisyysaste sukupuolen ja syntyperän mukaan, 20–64‑vuotias väestö Suomessa vuonna 2014, %
Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus
Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste kehittyy vastaavalla tavalla kuin suomalaistaustaisilla miehillä 25–29-vuotiaaksi saakka. Tämän jälkeen ulkomaalaistaustaisilla miehillä työllisyys alkaa heiketä, kun taas suomalaistaustaisilla miehillä työllisyys pysyttelee 80 prosentin yläpuolella 50–54‑vuotiaiden ikäryhmään saakka (kuvio 2). Vastaava tulos on havaittu myös muissa tutkimuksissa (Eronen ym., 2014). Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysasteen heikkeneminen iän myötä ei selity kieli-, työllistymis- ja muiden kotoutumiskurssien ulkopuolelle jäämisellä, sillä koettu kurssien tarve on suurinta 25–34‑vuotialla ja vähenee iän myötä (Nieminen & Larja, 2015). Selitystä ei löydy myöskään koulutustaustasta, sillä ulkomaalaistaustaiset yli 35‑vuotiaat miehet ovat suomalaistaustaisiin miehiin verrattuna varsin hyvin koulutettuja. Ulkomaalaistaustaisista miehistä myös harvempi pitää itseään työkyvyttömänä kuin suomalaistaustaisista miehistä. Ulkomaalaistaustaisten miesten työmarkkinoilta aikaisemman poistumisen syiden selvittäminen kaipaisikin lisätutkimusta.
Ulkomaalaistaustaisilla naisilla työllisyys alkaa jäädä suomalaistaustaisten naisten työllisyyttä alhaisemmaksi jo 24 ikävuoden jälkeen. Ero 25–29‑vuotiaiden ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten naisten työllisyysasteessa on yli 20 prosenttiyksikköä (51 % vs. 74 %). Ero liittyy pitkälti ulkomaalaistaustaisten nuorten naisten varhaiseen perheellistymiseen. Ulkomaalaistaustaisista 20–24‑vuotiaista naisista 15 prosenttia pitää pääasiallisena toimintanaan omien lasten hoitoa, kun suomalaistaustaisista naisista vastaava osuus on neljä prosenttia. Viisi vuotta vanhemmassa ikäluokassa lapsiaan hoitaa jo 17 prosenttia ulkomaalaistaustaisista, mutta vasta 11 prosenttia suomalaistaustaisista naisista. Perheenperustamisvaiheen jälkeen naisten työllisyys kuitenkin paranee ja on korkeimmillaan 45–49‑vuotiaiden joukossa sekä suomalaistaustaisilla (88 %) että ulkomaalaistaustaisilla naisilla (66 %).
Kuvio 2
Työllisyysaste iän*, sukupuolen ja syntyperän mukaan vuonna 2014
* Ulkomaalaistaustaisten osalta tieto 15–19‑vuotiaiden sekä 60–64‑vuotiaiden naisten työllisyysasteesta on pienen havaintomäärän vuoksi epäluotettava.
Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus
Työn ja opiskelun takia muuttaneilla ulkomaalaistaustaisilla sekä EU-maiden kansalaisilla oli parempi työllisyysaste kuin suomalaistaustaisilla vuonna 2014 (kuvio 3). Myös virolaistaustaisilla oli suomalaistaustaisia parempi työllisyysaste, samoin kuin niillä ulkomaalaistaustaisilla, jotka puhuivat suomea äidinkieltä vastaavalla tasolla. Heikoin työllisyysaste oli pakolaistaustaisilla, Lähi-itä- ja Afrikka‑taustaisilla sekä kolmansien maiden kansalaisilla.
Vaikka vähintään edistyneen kielitaidon omaavilla työllisyysaste oli siis muita ulkomaalaistaustaisia parempi, ei alkeis- ja keskitason kielitaidon välillä näyttänyt olevan – ehkä hieman yllättäenkin – merkitsevää eroa työllisyyden suhteen (kuvio 3). Tulosta selittää muun muassa se, että suomea korkeintaan alkeistasolla puhuvat korkea-asteen tutkinnon suorittaneet ovat työllistyneet jopa paremmin kuin suomea keskitasoisesti puhuvat korkeasti koulutetut. Sen sijaan korkeintaan perusasteen oppimäärän suorittaneilla suomea keskitasoisesti puhuvien työllisyysaste oli kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi kuin suomea korkeintaan alkeistasolla hallitsevilla vuonna 2014. Näyttää siis siltä, että korkeakoulutettujen kielen opetuksen tähtäin pitäisi olla edistyneen taitotason saavuttamisessa, jotta sillä olisi työllisyyttä parantava vaikutus. Korkeintaan perusasteen suorittaneille myös keskitason kielitaidon saavuttamisesta on hyötyä.
Työllisyysaste oli parempi pidempään maassa-asuneilla: alle viisi vuotta Suomessa asuneilla työllisyysaste oli vain 56 prosenttia, kun yli 10 vuotta asuneilla se oli 69 prosenttia eli varsin lähellä suomalaistaustaisten lukua. Asumisajan vaikutus työllisyysasteeseen johtuu lähes pelkästään naisten työllisyysasteen paranemisesta – miesten työllisyyteen asumisajalla ei juuri ollut vaikutusta. Alle viisi vuotta maassa asuneiden naisten työllisyysaste oli 40 prosenttia, mutta yli 10 vuotta asuneilla jo 67 prosenttia. Koska UTH-tutkimus ei ollut pitkittäistutkimus, sen avulla ei voida arvioida syy-seuraussuhteita. On mahdollista, että tutkimuksessa havaittu maassa-asumisajan yhteys työllisyyteen liittyisikin suhdannevaikutuksiin. Siten 2000-luvun alussa muuttaneet olisivat hyötyneet taloudellisesta noususuhdanteesta ja toisaalta myöhemmin Suomeen muuttaneet kärsineet taantumasta. Vastaava tulos on kuitenkin havaittu myös muissa tutkimuksissa eri kohorteilla ja myös näissä tuloksissa maassaoloaika vaikutti erityisesti naisten työllisyyteen (Eronen ym., 2014).
Muuttoiän suhteen korkein työllisyysaste oli kaksikymppisinä muuttaneilla sekä Suomessa syntyneillä tai alle kouluikäisinä maahan tulleilla. Jälkimmäisen ryhmän osalta tilanne saattaa kuitenkin vielä muuttua tulevina vuosina, sillä ryhmä on toistaiseksi varsin pieni ja työuransa alussa. Kouluikäisinä muuttaneiden tai yli kolmekymppisinä muuttaneilla työllisyysaste oli keskimääräistä matalampi. Kouluikäisinä muuttaneilla myös koulunkäynnin varhainen keskeyttäminen on yleisempää (Larja, Sutela & Witting, 2015), joten tämän ryhmän koulunkäynnin tukemiseen ja sitä kautta työllistymiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota.
Kuvio 3
Ulkomaalaistaustaisten 20–64‑vuotiaitten työllisyysaste kansalaisuuden, taustamaan, maahanmuuton syyn*, maassa-asumisajan*, kielitaidon* ja muuttoiän mukaan. Suomessa vuonna 2014, %
* = tiedot eivät sisällä Suomessa syntyneitä toisen polven ulkomaalaistaustaisia.
Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus
Yli kymmenen vuotta maassa asuneista pakolaistaustaisista puolet työllistynyt
Maassa-asumisaika vaikuttaa eniten pakolaistaustaisten työllisyyteen: alle viisi vuotta maassa-asuneista pakolaisista vain hyvin harva* oli työllistynyt vuonna 2014, mutta yli kymmenen vuotta asuneista työllisiä oli puolet (kuvio 4). Työperäisillä muuttajilla työllisyysaste on jo valmiiksi erittäin hyvä ja pysyy samalla tasolla asumisajasta riippumatta. Opiskelun takia muuttaneista monet muuttavat pois opintojen päättymisen jälkeen, mutta heillä, jotka ovat jääneet Suomeen yli kymmeneksi vuodeksi, työllisyysaste on niin ikään erittäin hyvä.
Kuvio 4
20–64‑vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste maassa-asumisajan ja maahanmuuton syyn mukaan vuonna 2014, %
*Tieto alle viisi vuotta maassa asuneiden pakolaistaustaisten työllisyysasteesta on pienen havaintomäärän vuoksi epäluotettava. Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) analyysin mukaan (Eronen, ym., 2014) vuosien 2000–2010 kehitys näyttää samansuuntaiselta vuoden 2014 tilannetta kuvaavien UTH-tutkimuksen tulosten kanssa. TEM:n luvut tosin perustuvat kansalaisuudelle siinä missä UTH-tutkimuksessa ilmiötä on voitu tarkastella maahanmuuton syyn ja taustamaan mukaan. Kansalaisuudesta tai taustamaasta ei suoraan voi päätellä maahantulon syytä, vaikka esimerkiksi Lähi-idästä ja Afrikasta muuttaneista 35–41 prosenttia on pakolaisia (Sutela & Larja, 2015a). Kuviossa 4 työllisyyttä on kuvattu maahantulon syyn mukaan ja kuviossa 5 taustamaan mukaan UTH-aineistolla. TEM:n tulosten mukaan vuonna 2000 Suomeen muuttaneiden Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maiden kansalaisten työllisyys oli kymmenessä vuodessa noussut 20 prosentista 40 prosenttiin. UTH-tutkimuksen tulosten perusteella vuonna 2014 alle viisi vuotta Suomessa asuneista Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka-taustaisista 34 prosenttia oli työllisiä, mutta yli 10 vuotta asuneista jo puolet. Muun Afrikan osalta TEM:n selvityksessä havaittiin työllisyysasteen nousu 36 prosentista 40 prosenttiin, mikä sekin on samaa luokkaa UTH-tulosten kanssa: Vuonna 2014 Suomessa alle viisi vuotta asuneista muista afrikkalaistaustaisista työllisiä oli vain 34 prosenttia mutta yli viisi vuotta asuneista jo puolet.
Kuvio 5
Ulkomaalaistaustaisten (20–64‑vuotta) työllisyysaste taustamaan ja asumisajan mukaan vuonna 2014, %
( ) = Suluissa oleva tieto pienen havaintomäärän vuoksi epäluotettava.
Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus
Ulkomaalaistaustaiset miehet työllistyvät lähes yhtä hyvin kun samalla tavalla koulutetut suomalaismiehet
Ulkomaalaistaustaisten työllisyydestä ei aiemmin ole ollut saatavilla tietoa koulutusasteen mukaan, koska tutkintorekisteristä puuttuu suurin osa ulkomailla suoritetuista tutkinnoista. UTH-tutkimuksessa tutkintorekisteristä puuttuvat tiedot pystyttiin korvaamaan haastattelussa saaduilla tiedoilla koulutuksesta (Sutela & Larja, 2015b).
Koulutustaustalla oli merkittävä vaikutus työllistymiseen niin ulkomaalais‑ kuin suomalaistaustaisillakin 20–64‑vuotiailla Suomessa vuonna 2014 vakinaisesti asuneilla henkilöillä. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet työllistyvät parhaiten ja enintään alemman perusasteen suorittaneet heikoimmin. Kuviosta 6 havaitaan, että mikäli verrataan samalla tavalla koulutettuja miehiä, ero ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten välisessä työllisyysasteessa jää enää hyvin pieneksi; enintään perusasteen suorittaneista ulkomaalaistaustaiset työllistyvät jopa hieman paremmin kuin suomalaistaustaiset. Naisilla koulutus ei kuitenkaan tasaa eroja, vaan ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste oli suomalaistaustaisia naisia heikompaa kaikilla koulutusasteilla.
Enintään perusasteen suorittaneiden heikko työllistyminen vaikuttaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysasteeseen kuitenkin enemmän kuin suomalaistaustaisten työllistymiseen. Tämä johtuu siitä, että 20–64‑vuotiaasta ulkomaalaistaustaisesta väestöstä korkeintaan perusasteen koulutuksen suorittaneita oli lähes kaksinkertainen osuus (18 %) suomalaistaustaisiin verrattuna (10 %) vuonna 2014.
Kuvio 6
Työllisyysaste koulutusasteen, sukupuolen ja syntyperän mukaan, 20–64‑vuotias väestö vuonna 2014, %
( ) = Suluissa oleva tieto pienen havaintomäärän vuoksi epäluotettava.
Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus
Ulkomaalaistaustaisilla naisilla vaikeuksia päästä työmarkkinoille
Suomalaistaustaisesta 20–64‑vuotiaasta väestöstä naimissa olevat olivat työssä useammin kuin naimattomat, mutta ulkomaalaistaustaisilla ei ollut eroa naimattomien ja naimisissa olevien välillä vuonna 2014.
Ulkomaalaistaustaisten naisten heikompi työllisyysaste liittyy varhaisempaan perheellistymiseen. Kuten kuviosta 7 voi havaita, työllisyysaste niillä 20–49‑vuotiailla ulkomaalaistaustaisilla naisilla, joilla ei ollut alle 18-vuotiaita lapsia, oli varsin hyvä verrattuna suomalaistaustaisiin naisiin tai miehiin, joilla ei ollut alle 18‑vuotiaita lapsia. Alaikäisten lasten ulkomaalaistaustaisilla äideillä työllisyysaste oli sen sijaan huomattavasti heikompi kuin suomalaistaustaisilla äideillä. Mitä nuorempia lapset olivat, sitä harvempi naisista oli töissä. Alle kolmevuotiaiden lasten äidit olivat yleensä myös itse iältään nuorimpia, mikä näkyy 20–39‑vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten naisten heikkona työllisyysasteena kuviossa 7.
Ulkomaalaistaustaisten alle kouluikäisten lasten ei-työllisten äitien työmarkkinoille siirtymistä voi vaikeuttaa se, että he ovat heikommin koulutettuja (32 % oli suorittanut korkeintaan perusopetuksen oppimäärän) kuin suomalaistaustaiset äidit (10 %). Lisäksi jopa 30 prosenttia oli ilman mitään aikaisempaa työkokemusta, kun suomalaistaustaisilla äideillä vastaava osuus oli neljä prosenttia. Matala koulutus ja työkokemuksen puute voivat liittyä siihen, että ulkomaalaistaustaiset naiset olivat perheellistyneet keskimäärin nuorempina kuin suomalaistaustaiset naiset, jolloin tutkintoja tai työkokemusta ei ole ehditty hankkia ennen lastensaantia. Toisaalta aikainen perheellistyminen voi vaikeuttaa opintojen jatkamista ja työkokemuksen kartuttamista.
Ulkomaalaistaustaisista ei-työllisistä 20–49‑vuotiaista äideistä 72 prosenttia oli alun perin muuttanut Suomeen perhesyistä, eli aloitettuaan parisuhteen suomalaisen kanssa, perheen yhdistämisen kautta, puolison työn perässä tai lapsena vanhempiensa kanssa. Taustamaiden suhteen he jakaantuivat varsin tasaisesti eri maaryhmiin, suurin ryhmä oli kuitenkin aasialaistaustaiset.
Ulkomaalaistaustaisten itse kokemia työllistymisen tärkeimpiä esteitä on kuvattu tarkemmin toisaalla (Nieminen 2015). Alle kouluikäisten lasten ei-työllisistä 20–49‑vuotiaista äideistä 46 prosenttia piti tärkeimpänä työllistymisen esteenä puutteellista kielitaitoa. Heistä 36 prosenttia arvioi suomen tai ruotsin kielen taidokseen korkeintaan alkeistason ja 38 prosenttia arvioi puhuvansa suomea keskitasoisesti. Työtä oli etsinyt yhtä suuri osa kuin suomalaistaustaisista saman ikäisistä ei-työllisistä pienten lasten äideistä. Ne, jotka eivät olleet etsineet työtä, kertoivat syyksi useimmiten lastenhoidon. Lastenhoito oli syynä kuitenkin harvinaisempi ulkomaalaistaustaisilla kuin suomalaistaustaisilla. Ulkomaalaistaustaisilla äideillä taas opiskelu oli yleisempi syy kuin suomalaistaustaisilla äideillä.
Kuvio 7
Työllisyysaste nuorimman lapsen iän, sukupuolen ja syntyperän mukaan 20–49‑vuotiaassa väestössä vuonna 2014, %
Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus
Työllisyystilanne paras pääkaupunkiseudulla ─ heikoin Pohjois- ja Itä-Suomessa
Ulkomaalaistaustaisten työllisyys oli huonoin Pohjois- ja Itä-Suomessa ja paras pääkaupunkiseudulla, kuten myös muulla väestöllä. Ulkomaalaistaustaisten työllistyminen oli vaikeinta Pohjois- ja Itä-Suomessa myös suhteellisesti: ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli Pohjois- ja Itä-Suomessa yli neljänneksen suomalaistaustaisten työllisyysastetta heikompi.
Pohjois- ja Itä-Suomen heikompi työllisyystilanne ei ulkomaalaistaustaisten osalta liity ikärakenteeseen, sillä alueen ikärakenne ei juuri poikkea ulkomaalaistaustaisesta väestöstä Suomessa keskimäärin. Myöskään asumisajan suhteen ei alueiden välillä ole tilastollisesti merkitseviä eroja. Työn takia muuttaneita Pohjois- ja Itä-Suomessa on kuitenkin pääkaupunkiseutua vähemmän.
Kuvio 8
Työllisyysaste alueen ja syntyperän mukaan, 20–64‑vuotias väestö vuonna 2014, %
Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus
Johtopäätökset
Ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyysaste oli kymmenen prosenttiyksikköä heikompi kuin suomalaistaustaisella väestöllä vuonna 2014.
Ulkomaalaistaustaisen väestön heikko työllisyysaste johtuu suurelta osin ulkomaalaistaustaisten naisten varhaisemmasta perheellistymisestä ja äitien huonosta työllistymisestä. Ulkomaalaistaustaisten äitien työmarkkina-aseman vahvistamiseen tarvittaisiinkin erityistä tukea. Ei-työllisistä kotona lapsia hoitavista naisista puolet koki vuonna 2014 tärkeimmäksi työllistymisen ongelmaksi kielitaidon, joten erityisesti tälle kohderyhmälle suunnatut kielikurssit olisivat tärkeitä. Aikainen perheellistyminen heijastuu siinä, että ulkomaalaistaustaisista 20–49‑vuotiaista alaikäisten lasten ei-työllisistä äideistä kolmannes oli vailla mitään aiempaa työkokemusta ja kolmanneksella oli koulutusta korkeintaan perusopetuksen oppimäärän verran. Kielen opetuksen lisäksi on siis tarvetta myös ammatilliselle perusopetukselle ja tuelle ensimmäisten työkokemusten hankkimiseen.
Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste oli vain muutaman prosenttiyksikön heikompi kuin suomalaistaustaisilla miehillä. Kun otettiin huomioon ulkomaalaistaustaisen väestön koulutustausta, havaittiin, että ulkomaalaistaustaiset miehet työllistyvät lähes yhtä hyvin kuin vastaavalla tavalla koulutetut suomalaistaustaiset miehet. Ulkomaalaistaustaisessa 20–64-vuotiaassa väestössä on kuitenkin lähes kaksinkertainen osuus (18 %) korkeintaan perusasteen koulutuksen varassa olevia suomalaistaustaisiin verrattuna (10 %). Vähän koulutusta omaavien heikompi työllisyys vaikuttaa siis ulkomaalaistaustaisten työllisyyteen suomalaistaustaisia enemmän. Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste alkaa kuitenkin heikentyä iän myötä aiemmin kuin suomalaistaustaisilla miehillä. Tämän kehityksen syiden selvittäminen olisikin jatkossa tärkeää.
Työllisyys on heikointa pakolaisuuden takia muuttaneilla sekä Lähi-itä- ja Afrikka-taustaisilla. Näissä ryhmissä maassa-asumisaika kuitenkin vaikuttaa vahvasti työllisyyteen. Alkuvuosien hyvin vähäisen työllisyyden jälkeen yli kymmenen vuotta maassa asuneista työllisiä on puolet näistä ryhmistä.
Kuten usein on nostettu esiin, kielitaito on tärkeä työllistymistä edistävä tekijä. Riittävästä suomen kielen tasosta on kuitenkin ollut erilaisia näkemyksiä. UTH-tutkimuksen tulosten mukaan suomea äidinkieltä vastaavalla tasolla tai edistyneesti puhuvat työllistyvät yhtä hyvin kuin suomalaistaustaiset. Keski- tai alkeistason kielitaito sen sijaan näyttää vaikeuttavan työllistymistä. On merkille pantavaa, että kielitaidon kehittyminen alkeistasolta keskitasolle parantaa työllisyyttä vain korkeintaan perusasteen koulutuksen suorittaneiden osalta. Korkeakoulu- ja toisen asteen tutkinnon suorittaneilla keskitason kielitaito ei juuri auta työllistymisessä. Kotoutumiskoulutuksessa kielikoulutus kuitenkin yleensä loppuu keskitason opintoihin. UTH-tulosten perusteella kielikoulutuksen tavoitetaso tulisikin määritellä henkilön koulutustaustan mukaan.
Lähteet
Eronen, A., Härmälä, V., Jauhiainen, S., Karikallio, H., Karinen, R., Kosunen, A., Laamanen, J-P., & Lahtinen, M. (2014). Maahanmuuttajien työllistyminen. Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 6/2014.
Sutela, H. (2015) Ulkomaalaistaustaiset työelämässä. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus 2014. Tilastokeskus: www.stat.fi/tup/maahanmuutto/art_2015-12-17-003.html.
Sutela, H. & Larja, L. (2015a). Yli puolet Suomen ulkomaalaistaustaisista muuttanut maahan perhesyistä. Tilastokeskus: www.sat.fi/tup/maahanmuutto/art_2015-11-02_001.html.
Sutela, H. & Larja, L. (2015b). Ulkomaalaistaustaisessa väestössä paljon korkeasti ja paljon matalasti koulutettuja. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus 2014. Tilastokeskus: www.stat.fi/tup/maahanmuutto/art_2015-11-02_001.html.
Larja, L., Sutela, H. & Witting, M. (2015). Ulkomaalaistaustaiset nuoret jatkavat toisen asteen koulutukseen suomalaistaustaisia harvemmin. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus 2014. Tilastokeskus: www.stat.fi/tup/maahanmuutto/art_2015-11-02_001.html.
Nieminen, T. (2015). Ulkomaalaistaustaisten ei-työllisten työnhaku on aktiivisempaa kuin suomalaistaustaisilla – kielitaito suurin este työllistymiselle. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus 2014. Tilastokeskus: www.stat.fi/tup/maahanmuutto/art_2015-12-17-002.html.
Nieminen, T. & Larja, L. (2015). Suomen tai ruotsin kielitaito vähintään keskitasoa kolmella neljästä ulkomaalaistaustaisesta. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus 2014. Tilastokeskus: www.stat.fi/tup/maahanmuutto/art_2015-11-02_003.html.