Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus (UTH)

Ulkomaista syntyperää olevia henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on Suomessa noin 280 000. Tilastokeskus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteuttivat vuonna 2014 Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksen, koska tietotarve ulkomaista syntyperää olevan väestön kotoutumiseen on kasvanut, mutta nykyisistä väestötutkimuksista ei saada tarpeeksi luotettavaa tietoa tämän ryhmän elinoloista.

Tutkimuksessa kerättiin tietoa ulkomaista syntyperää olevien työmarkkinatilanteesta, työ- ja toimintakyvystä, fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä, mahdollisista syrjintäkokemuksista sekä palveluiden tarpeesta. Tutkimukseen valittiin satunnaisesti 5 449 henkilöä, joiden vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Tiedot kerättiin käyntihaastatteluina.

Tutkimuksen tulokset auttavat kotoutumista ja työllistymistä tukevien toimenpiteiden kehittämisessä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen arvioinnissa.

Tutkimusaineisto

Aineistoa on kuvattu tarkemmin menetelmäselosteessa. Tutkimusaineisto antaa monipuolisia mahdollisuuksia jatkotutkimuksiin ja aineistoa voi anoa tutkimuskäyttöön Tilastokeskuksen tutkijapalveluiden kautta. Tilaa aineisto täältä!

UTH-tutkimuksen tuloksia

UTH-tutkimuksesta on julkaistu perusraportti, erillisiä artikkeleita sekä menetelmäraportti maahanmuuttajiin kohdistuvien haastattelututkimuksien tekijöille että raportti viranomaisyhteistyön hyödyistä maahanmuuttajien kotoutumista koskevan tiedon keräämisessä.

Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014

Tilastokeskus, Väestö 2015

Itsenäisistä artikkeleista koostuva kokoomaraportti esittelee UTH-tutkimuksen tuloksia. Raportissa kuvataan ulkomaalaistaustaisen väestön maahanmuuton syitä, koulutusta, kielitaitoa ja kursseille osallistumista, nuorten tilannetta, työllisyyttä ja työmarkkina-asemaa, asumista, tuloja, elintapoja, terveyttä, toiminta- ja työkykyä, koettua elämänlaatua sekä palveluiden tarvetta. Tämän raportin tarkoituksena on lisätä tietämystä Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä. Näitä tietoja on toivottavasti mahdollista hyödyntää laajasti eri organisaatioissa palveluiden kehittämisessä ja ulkomaalaistaustaisen väestön kotoutumisen edistämisessä. Aineisto antaa myös monipuolisia mahdollisuuksia jatkotutkimuksiin.

Ulkomaalaistaustaisten psyykkinen hyvinvointi, turvallisuus ja osallisuus

THL, Työpaperi 18/2015

Raportissa esitetään ensimmäisiä tuloksia ulkomaalaistaustaisten psyykkisestä hyvinvoinnista, osallisuudesta ja turvallisuuskokemuksista. Lisäksi tarkastellaan näiden kokemusten yleisyyteen yhteydessä olevia taustatekijöitä. Ulkomaalaistaustaisten kokemus turvallisuudesta rakentuu muun muassa psyykkisestä hyvinvoinnista, osallisuudesta ja luottamuksesta sekä mahdollisuudesta saada apua arjen tilanteissa. Turvallisuutta heikentävät kokemukset syrjinnästä ja väkivallasta. Myös aiemmin entisessä kotimaassa koetut traumaattiset tapahtumat voivat pitkään vaikuttaa elämään, toimintakykyyn ja kotoutumiseen. UTH-tutkimuksen tulokset osoittavat, että turvallisuuteen liittyvissä kokemuksissa on suuria eroja riippuen taustamaasta, sukupuolesta, iästä, Suomessa asumisajasta, siitä, minkä ikäisenä Suomeen on muutettu, maahanmuuton syystä ja asuinalueesta Suomessa.

Maahanmuuttajat väestötutkimuksissa - Hyviä käytäntöjä kvantitatiivisen haastattelututkimuksen tekijälle

Tilastokeskus, Käsikirjoja 51/2015

Tämä raportti sai alkunsa tarpeesta syventää ja jakaa maahanmuuttajien tutkimiseen liittyvää osaamista. Tiedontarpeen lisääntymisen seurauksena maahanmuuttajataustaiset ovat yhä useammin myös akateemisen tutkimuksen kohderyhmänä. Tästä johtuen maahanmuuttajien tavoittaminen ja haastatteleminen tutkimuksiin on tullut yhä tärkeämmäksi osaamisalueeksi tutkimusten tekijöille. Tässä raportissa kuvataan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä haastattelututkimusten tekoon, joiden perusjoukkoon kuuluu maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Esitetyt tulokset ja suositukset perustuvat ennen kaikkea Tilastokeskuksessa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa työskentelevien kirjoittajien kokemuksiin kahden laajan  maahanmuuttajatutkimuksen – Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksen (UTH, 2014) ja Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimukseen (Maamu, 2010–2012) – toteuttamiseen. Raportissa on viitattu soveltuvin osin myös aihetta käsittelevään ulkomaiseen kirjallisuuteen.

Yhteistyö maahanmuuttajien kotoutumisen, työllisyyden ja hyvinvoinnin seurannassa

THL, Työpaperi 19/2015

Tässä raportissa kuvataan Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksen (UTH) suunnittelun ja toteutuksen aikaisia kokemuksia viranomaisyhteistyöstä vuosina 2013–2015. UTH-tutkimuksessa koottiin useiden viranomaisten ja tutkimuslaitosten tärkeimmät maahanmuuttajiin liittyvät tietotarpeet, minkä jälkeen tiedot kerättiin yhteisen haastattelututkimuksen avulla. Viranomaisyhteistyön tärkeimmiksi eduiksi todettiin kerätyn tietoaineiston laatu ja laajuus, tiedonkeruun kohtuulliset kustannukset ja tiedonkeruuprosessin eettisyys, sekä mahdollisuus tutkimustulosten nopeaan julkaisemiseen ja laajaan hyödyntämiseen. Eri viranomaisten ja tutkimuslaitosten yhteistyöllä voidaan tuottaa laajoja, laadukkaita aineistoja, joiden keräämiseen yksin toimijoilla ei olisi ollut yhtä hyviä edellytyksiä.

Artikkelit

Asiasanat

maahanmuuttajat, ulkomaalaistaustaiset, survey, kyselytutkimus, haastattelu, vastausosuus, kato, katotyö, maahanmuuttajatutkimus, tiedonkeruu, haastattelututkimus, tilastotutkimus, väestötutkimus, kvantitatiivinen tutkimus