Etusivu > Tuotteet ja palvelut > Ulkomaalaistaustaisessa väestössä paljon korkeasti ja paljon matalasti koulutettuja

Ulkomaalaistaustaisessa väestössä paljon korkeasti ja paljon matalasti koulutettuja

Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus 2014

Suomessa vuonna 2014 asuneesta ulkomaalaistaustaisesta 25–54-vuotiaasta väestöstä joka kuudennella ei ollut perusasteen jälkeistä koulutusta. Osuus on selvästi suurempi kuin suomalaistaustaisella väestöllä. Kahdella viidestä oli kuitenkin korkea-asteen tutkinto, mikä on suunnilleen sama osuus kuin suomalaistaustaisilla. Toisen asteen tutkintoja ulkomaalaistaustaisilla oli vähemmän kuin suomalaistaustaisilla. Suomalaistaustaisiin verrattuna ulkomaalaistaustaisten koulutusrakenne oli siis polarisoituneempi. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus tarjoaa ensimmäisen kerran kattavan tiedon Suomessa asuvan ulkomaalaistaustaisen väestön koulutuksesta.

Suomessa asuvan ulkomaalaistaustaisen väestön koulutusrakenteesta ei ole toistaiseksi ollut saatavilla luotettavaa tietoa, sillä suomalaisesta tutkintorekisteristä puuttuu suuri osa ulkomailla suoritetuista tutkinnoista. Ulkomaista syntyperää olevien työ- ja hyvinvointi -tutkimuksessa (UTH) näitä tutkintorekisterin puuttuvia tietoja paikattiin vastaajilta itseltään kysytyillä koulutustiedoilla. Näin saatiin ensimmäistä kertaa kattavaa tietoa Suomessa vuonna 2014 asuneiden ulkomaalaistaustaisten koulutusrakenteesta sekä Suomessa että muissa maissa suoritettujen tutkintojen osalta. Koska tutkintorekisterin tiedot päivitetään viiveellä, rekisteristä puuttui myös suomalaistaustaisten henkilöiden viime vuosina suorittamia tutkintoja. Myös heidän koulutustietojaan täydennettiin näiltä osin haastattelussa saaduilla tiedoilla.

UTH-tutkimuksen mukaan ulkomaalaistaustaisesta 15–64-vuotiaasta väestöstä lähes joka neljännellä (24 %) oli korkeintaan ylempi perusasteen tutkinto (peruskoulu tai sitä vastaavat opinnot kotimaassaan) vuonna 2014, kun vastaava osuus suomalaistaustaisista oli 17 prosenttia (kuvio 1). Toisen asteen tutkintoja ulkomaalaistaustaisilla oli vastaavasti hieman harvemmin (42 %) kuin suomalaistaustaisilta (49 %).  Korkea-asteen tutkintojen osuus oli tämän ikäisillä lähes sama molemmissa ryhmissä, reilu kolmannes.

Kuvio 1

Suomessa asuvan ulkomaalaistaustaisen ja suomalaistaustaisen 15–64 väestön koulutusrakenne sukupuolen mukaan vuonna 2014, % (pl. koulutustieto tuntematon)

Lähde: UTH-tutkimus, Tilastokeskus

Ulkomaalaistaustaisista useampi oli suorittanut korkeakoulututkinnon kuin suomalaistaustaisista, joille taas alimman korkea-asteen tutkinnot (entinen opistoaste) olivat selvästi yleisempiä kuin ulkomaalaistaustaisille (taulukko 1.) Näissä luvuissa ei ole huomioitu henkilöitä, joiden koulutusasteesta ei saatu mitään tietoa tutkintorekisterin, työvoimatutkimuksen tai UTH-tutkimuksen vastaustietojen perusteella. Heitä oli alle prosentti niin suomalaistaustaisten kuin ulkomaalaistaustaisten joukossa.

Taulukko 1

Suomessa asuvan ulkomaalaistaustaisen ja suomalaistaustaisen 15–64 väestön koulutusrakenne sukupuolen mukaan vuonna 2014, % (pl. koulutustieto tuntematon)

Lähde: UTH-tutkimus, Tilastokeskus

Eri ryhmien vertailussa on otettava huomioon se, että väestön ikärakenne on yhteydessä koulutusrakenteeseen. Suomessa vuonna 2014 asunut ulkomaalaistaustainen 15–64-vuotias väestö oli keskimäärin selvästi nuorempaa kuin suomalaistaustainen väestö. Hyvin nuoret eivät ole vielä ehtineet kouluttautua pitkälle – kaikkein nuorimmilla on vielä perusopetuskin kesken – ja toisaalta iäkkäimmän väestön parissa koulutusaste on matalampi kuin keski-ikäisillä.  Koulutusrakennetta tarkastellaankin tyypillisesti esimerkiksi 25–54-vuotiaiden keskuudessa. Tällöin suuri osa myös korkea-asteen tutkinnoista on jo ehditty suorittaa.

Kun suomalaistaustaisen ja ulkomaalaistaustaisen väestön koulutusrakenteen vertailu rajataan 25–54-vuotiaisiin, kuva muuttuu hieman (kuvio 2). Korkeintaan perusasteen suorittaneiden osuus laskee niin suomalaistaustaisten (7 %) kuin ulkomaalaistaustaisten joukossa (17 %). Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus kasvaa suomalaistaustaisilla 44 prosenttiin ja ulkomaalaistaustaisilla 40 prosenttiin vuonna 2014. Toisen asteen tutkintojen osuus pysyy jotakuinkin ennallaan. 

Naisilla oli useammin korkea-asteen koulutus kuin miehillä sekä suomalais- että ulkomaalaistaustaisten 25–54-vuotiaiden joukossa vuonna 2014. Suomalaistaustaisilla sukupuolten välinen ero oli erityisen suuri. Ulkomaalaistaustaisilla 25–54-vuotiailla miehillä oli suhteellisesti hieman yleisemmin korkea-asteen tutkinto kuin vastaavan ikäisillä suomalaistaustaisilla miehillä. Kaikkein eniten korkea-asteen tutkintoja oli suomalaistaustaisilla naisilla.  Suomalaistaustaisista naisista hyvin harvalla (5 %) koulunkäynti oli jäänyt enintään ylempään perusasteeseen; suomalaistaustaisille miehille tämä oli noin kaksi kertaa niin yleistä (9 %) kuin naisille. Ulkomaalaistaustaisten joukossa sukupuolten välillä ei ollut juurikaan eroa siinä, moniko oli suorittanut korkeintaan ylemmän perusasteen tutkinnon (17–18 %).

Kuvio 2

Suomessa asuvan ulkomaalaistaustaisen ja suomalaistaustaisen 25–54 väestön koulutusrakenne sukupuolen mukaan vuonna 2014, % (pl. koulutustieto tuntematon)

Lähde: UTH-tutkimus, Tilastokeskus

Ensimmäistä kertaa kattavaa tietoa ulkomaalaistaustaisen väestön koulutuksesta

UTH-tutkimuksen tuottamat luvut poikkeavat merkittävästi aiemmin käytettävissä olleista tutkintorekisterin tiedoista, joista puuttuu suuri osa ulkomaalaistaustaisten tutkinnoista. Jos henkilöllä ei näy tutkintorekisterissä tutkintoa, ei ole voitu tietää, johtuuko tämä siitä, ettei mitään tutkintoa ole suoritettukaan vai siitä, että olemassa olevaa tutkintoa ei ole viety rekisteriin. Henkilö on tällöin luokiteltu luokkaan ”perusasteen koulutus/ tuntematon”. Tähän vähän koulutettujen ja koulutustiedoiltaan tuntemattomien luokkaan kuului vuonna 2013 yli puolet (87 000) Suomessa asuneista 25–54-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista (kuvio 3). Tutkintorekisterin tietojen mukaan ainoastaan 24 prosentilla (41 000) 25–54-vuotiaita oli toisen asteen ja 25 prosentilla (42 000) korkea-asteen koulutus.

UTH-tutkimuksen tietojen perusteella voi todeta, että toisen asteen ja korkea-asteen tutkintojen määrässä ja osuudessa on voimakasta alipeittoa tutkintorekisterissä. Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden (75 000) ja korkea-asteen koulutuksen saaneiden (71 000) 25–54-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten osuudet ja lukumäärät lähes kaksikertaistuvat, kun tutkintorekisterin tietoja täydennetään haastattelutiedoilla.  Näin kattavaa tietoa ulkomaalaistaustaisen väestön koulutusrakenteesta ei ole ollut aiemmin saatavilla.

Kuvio 3

Ulkomaalaistaustaisen 25–54-vuotiaan väestön koulutusrakenne tutkintorekisterin (2013) ja UTH-tutkimuksen (2014) mukaan, %

Lähde: UTH-tutkimus ja tutkintorekisteri, Tilastokeskus

EU- ja Efta-maa- sekä Pohjois-Amerikka -taustaisilla eniten korkea-asteen tutkintoja

Ulkomaalaistaustaisen väestön koulutusrakenteessa oli suuria eroja taustamaan mukaan vuonna 2014 (taulukko 2). EU-, Efta- ja Pohjois-Amerikka -ryhmä samoin kuin Venäjä- ja Neuvostoliitto-taustaiset olivat 25–54-vuotiaiden joukossa koulutetuimpia vuonna 2014. Lähi-Itä- ja Pohjois-Afrikka- sekä muu Afrikka -ryhmissä oli suhteellisesti eniten heitä, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä koulutusta. Toisaalta Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta sekä muualta Afrikasta tulleiden joukossa oli suhteellisesti enemmän korkea-asteen koulutuksen suorittaneita kuin virolaistaustaisissa, joista kahdella kolmasosalla oli toisen asteen tutkinto ja alle viidenneksellä korkea-asteen tutkinto.

Taulukko 2

Ulkomaalaistaustaisen 25–54-vuotiaan väestön koulutusrakenne taustamaan mukaan vuonna 2014, % (pl. koulutustieto tuntematon)

( ) = Suluissa oleva tieto pienen havaintomäärän vuoksi epäluotettava 

Lähde: UTH-tutkimus, Tilastokeskus

Pakolaistaustaisista joka viides korkeasti koulutettu

Yli puolet (54 %, 123 000) Suomessa vuonna 2014 asuneista 15–64-vuotiaista ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista henkilöistä oli tullut Suomeen perhesyistä, vajaa viidennes (18 %, 41 000) töihin, noin joka kymmenes pakolaisena (11 %, 24 000) tai opiskelujen vuoksi (10 %, 23 000) ja kahdeksan prosenttia (17 000) muista syistä (Sutela & Larja 2015). Muuttajien taustamaiden perusteella voi arvioida, että pakolaistaustaisten perheenyhdistäminen oli kyseessä noin joka kymmenennellä perhesyistä muuttaneella. 

Koulutusrakenne vaihtelee maahantulon syyn mukaan (taulukko 3). Vuonna 2014 Suomessa asuneiden, opiskelemaan tulleiden 25–54-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten joukossa painottui korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus (72 %). Pakolaistaustaisista kaksi viidestä (40 %) oli suorittanut korkeintaan ylemmän perusasteen oppimäärän (peruskoulun tai vastaavan) vuonna 2014, ja vajaalla viidenneksellä (18 %) oli korkea-asteen tutkinto.  Muissa ryhmissä korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus oli 36–39 prosenttia ja korkeintaan ylemmän perusasteen suorittaneiden osuus 14–17 prosenttia.

Taulukko 3

Ulkomailla syntyneen ulkomaalaistaustaisen 25–54-vuotiaan väestön koulutusrakenne maahanmuuton syyn mukaan, %, (pl. koulutustieto tuntematon)

Lähde: UTH-tutkimus, Tilastokeskus

Alle 20-vuotiaina muuttaneilla paljon toisen asteen tutkintoja

Suomessa vuonna 2014 asuneista ulkomaalaistaustaisista henkilöistä kaksi viidestä (40 %) on tullut maahan nuorena 20–29-vuotiaana aikuisena, mutta lähes yhtä moni (39 %) oli ehtinyt täyttää jo 30 vuotta. Muutama prosentti on tullut jo ennen kouluikää ja 17 prosenttia 7–19-vuotiaina.  (Sutela & Larja 2015.)

Muuttoiällä näyttää olevan jonkin verran yhteyttä koulutusrakenteeseen (taulukko 4). Alle 20-vuotiaina muuttaneiden osalta ei tosin voi esittää tarkempia lukuja alemman ja ylemmän perusasteen välillä, sillä heitä oli tarkemman analyysin kannalta liian vähän UTH-aineiston 25–54-vuotiaiden joukossa vuonna 2014. Suuntaa antavasti voi silti todeta, että mitä nuorempina on tultu maahan, sitä harvinaisempaa on, että koulutus olisi jäänyt alemman perusasteen (ala-asteen) tasolle tai sen alle. Lähes kaikki vuonna 2014 Suomessa asuneet 25–54-vuotiaat, jotka olivat muuttaneet maahan alle 20-vuotiaina, olivat suorittaneet vähintään ylemmän perusasteen oppimäärän eli peruskoulun. Sen sijaan neljällä prosentilla 20–29 vuotiaina muuttaneista ja seitsemällä prosentilla yli 30-vuotiaina muuttaneista puuttui ylemmän perusasteen oppimäärä. Kaiken kaikkeaan korkeintaan ylemmän perusasteen suorittaneiden osuus oli jotakuinkin yhtä suuri (16–18 %) kaikissa muuttoikäluokissa.

Taulukko 4

Ulkomailla syntyneen ulkomaalaistaustaisen 25–54-vuotiaan väestön koulutusrakenne maahanmuuttoiän mukaan vuonna 2014, % (pl. koulutustieto tuntematon)

Lähde: UTH-tutkimus, Tilastokeskus

Alle 20-vuotiaina muuttaneista lähes 60 prosenttia oli suorittanut toisen asteen tutkinnon eli ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli vuonna 2014 suurin niiden ulkomaalaistaustaisten joukossa, jotka olivat muuttaneet maahan 20–29-vuotiaina. Tämän ikäisinä muuttaneissa opiskelemaan tulleiden osuus onkin korkeampi kuin tätä nuorempina tai vanhempina muuttaneiden joukossa.

Toisen asteen tutkinnot yleistyvät maassa asumisen keston myötä

Koulutusrakennetta tarkasteltiin myös maassa asumisen keston mukaan. Tässä vertailussa ei ole mukana Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, joita oli vuonna 2014 ikäryhmässä 25–54-vuotiaat liian vähän luotettavan analyysin tekoon.

Taulukko 5

Ulkomailla syntyneen ulkomaalaistaustaisen 25–54-vuotiaan väestön koulutusrakenne maassa-asumisen keston mukaan vuonna 2014, % (pl. koulutustieto tuntematon)

( ) = Suluissa oleva tieto pienen havaintomäärän vuoksi epäluotettava 

Lähde: UTH-tutkimus, Tilastokeskus

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden suuri osuus (51 %) alle viisi vuotta Suomessa asuneiden joukossa (taulukko 5) liittynee ainakin osittain siihen, että vastatulleiden joukossa on suhteellisesti enemmän opiskelujen ja työn vuoksi tulleita kuin maassa jo pidempään asuneissa (Sutela & Larja 2015). Matalasti koulutettuja, korkeintaan ylemmän perusasteen suorittaneita oli 2009 vuoden jälkeen Suomeen muuttaneiden joukossa vähemmän kuin pidempään maassa asuneiden joukossa.  Sekä 5–10 että yli 10 vuotta Suomessa asuneilla oli jokseenkin yhtä usein korkea-asteen tutkinto, mutta korkeintaan perusasteen tutkinnon suorittaneiden osuus pieneni hieman maassaoloajan myötä. Tämä voi kertoa siitä, että matalasti koulutetut ulkomaalaistaustaiset ovat päässeet Suomessa suorittamaan ammatillisia tutkintoja kotoutumisen myötä.

Pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustaiset koulutetuimpia

Alueelliset erot näkyvät lähinnä siinä, että pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustaisilla oli vuonna 2014 selvästi useammin korkea-asteen tutkinto kuin muualla Suomessa asuvilla (taulukko 6). Muualla Suomessa asuvista vajaalla puolella oli toisen asteen tutkinto, kun vastaava osuus pääkaupunkiseudulla jäi alle 40 prosentin. Korkeintaan perusasteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli pienin Helsingin ulkomaalaistaustaisilla (15 %) sekä Länsi-Suomessa ja Ahvenanmaalla (16 %). Muualla Suomessa vastaava osuus oli noin viidennes (18–20 %).

Taulukko 6

Ulkomaalaistaustaisen 25–54-vuotiaan väestön koulutusrakenne alueen mukaan vuonna 2014, % (pl. koulutustieto tuntematon)

Lähde: UTH-tutkimus, Tilastokeskus

Neljännes ulkomaalaistaustaisten tutkinnoista tehty Suomessa

UTH-tutkimuksessa vastaajilta tiedusteltiin heidän korkeinta suorittamaansa tutkintoa sekä sitä, oliko tutkinto suoritettu Suomessa vai ulkomailla. Koulutusaste määritellään yleensä korkeimman suoritetun tutkinnon pohjalta silloin, kun henkilöllä on useampia eriasteisia tutkintoja. UTH-aineiston käsittelyssä tämä tarkoitti esimerkiksi sitä, että jos vastaajalla oli tutkintorekisterin tiedon mukaan Suomessa suoritettu toisen asteen tutkinto, mutta hän itse kertoi suorittaneensa ulkomailla korkea-asteen tutkinnon, koulutusaste luokiteltiin korkea-asteen koulutuksen mukaisesti. Määrittelyssä käytettiin apuna muun muassa haastattelutietoa siitä, kuinka monta vuotta vastaaja oli käynyt koulua elämänsä aikana. Oletus oli, että korkeakouluopinnot vaativat vähintään 15 koulutusvuotta. Jos vastaajalla oli kaksi saman asteista tutkintoa, joista toinen oli suoritettu ulkomailla ja toinen Suomessa, koulutustietojen luokittelussa käytettiin uudempaa tutkintoa eli yleensä suomalaista tutkintoa.

Seuraavassa tutkintojen suorittamisen maata tarkastellaan pelkästään haastattelutietojen perusteella. Niiden pohjalta voi laskea, että noin neljännes 25–54-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten korkeimmista tutkinnoista oli suoritettu Suomessa, kun perusasteen suorittaminen lasketaan mukaan. Ammatillisista tutkinnoista noin 40 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnoista vajaa kolmannes oli suomalaisia. Ne 25–54-vuotiaat henkilöt, joiden korkein tutkinto oli ylempi perusaste tai ylioppilastutkinto, olivat suorittaneet kyseisen tutkinnon pääsääntöisesti ulkomailla.

Suomalaiset tutkinnot olivat yleisimpiä opiskelujen vuoksi maahan muuttaneille, joista noin kahdella viidestä korkein tutkinto oli suomalainen. Myös perhesyistä muuttaneiden korkeimmista tutkinnoista lähes joka kolmas oli Suomessa suoritettuja. Tässä ikäryhmässä noin joka kuudes perhesyistä muuttaneista oli tullut Suomeen jo alle 15-vuotiaana lapsena. Pakolaistaustaisista sekä muista syistä muuttaneista noin joka viidennen korkein tutkinto oli suomalainen.

Muuttoikä ja maassa asumisen kesto ovat luonnollisesti yhteydessä siihen, missä tutkinto on suoritettu. Alle 20-vuotiaina muuttaneista, tutkimushetkellä 25–54-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista noin 80 prosentilla korkein suoritettu tutkinto oli tehty Suomessa: yleisimmin kyse oli toisen asteen ammatillisesta tutkinnosta tai korkea-asteen tutkinnosta, vaikka joukkoon mahtui myös ylioppilastutkintoja ja perusopetuksen päättötodistuksia. Reilulla viidenneksellä 20–29-vuotiaina muuttaneista, mutta vain vajaalla 10 prosentilla yli 30-vuotiaina muuttaneista korkein tutkinto oli tehty Suomessa. Yli 10 vuotta Suomessa asuneista noin kaksi viidestä oli suorittanut toisen asteen tai korkea-asteen tutkinnon Suomessa, 5–10 vuotta asuneista useampi kuin joka kymmenes, mutta alle viisi vuotta asuneista vain viitisen prosenttia.

Suomessa tehty erityisesti terveys- ja sosiaalialan sekä palvelualan tutkintoja

Suomalaistaustaisen ja ulkomaalaistaustaisen 25–54-vuotiaan vuoden 2014 väestön tutkintojen jakautuminen eri koulutusaloille on esitetty kuviossa 4. Ulkomaalaistaustaisilta puuttui suomalaistaustaisia useammin kokonaan ylempi perusasteen tutkinto, kuten edellä todettiin. Ulkomaalaistaustaisista suhteellisesti useampi oli myös suorittanut vain ylemmän perusasteen oppimäärän tai ylioppilastutkinnon (tai niihin verrattavan). Suoritetut ammatilliset toisen asteen ja korkea-asteen tutkinnot jakautuivat kuitenkin yllättävän samankaltaisesti eri koulutusaloille.

Kuvio 4

Ulkomaalaistaustaisen ja suomalaistaustaisen 25–54–vuotiaan väestön suorittamien (korkeimpien) tutkintojen koulutusalat syntyperän mukaan vuonna 2014, %

Koulutusalat ovat eriytyneet eli segregoituneet Suomessa voimakkaasti sukupuolen mukaan. Sen vuoksi koulutusalojen jakautumista on mielenkiintoista tarkastella sukupuolen mukaan niin ulkomaalais- kuin suomalaistaustaisilla. Segregaatio näkyy myös ulkomaalaistaustaisten suorittamien tutkintojoen koulutusaloissa, mutta hieman lievempänä kuin suomalaistaustaisilla: vuonna 2014 Suomessa asuneilla ulkomaalaistaustaisilla naisilla oli suhteellisesti enemmän tekniikan alan tutkintoja ja selvästi vähemmän terveys- ja sosiaalialan tutkintoja kuin suomalaistaustaisilla naisilla (taulukko 7). Ulkomaalaistaustaisilla miehille tekniikan alan tutkinto oli taas harvinaisempi kuin suomalaistaustaisille miehille.  Näin sukupuolten välinen ero ulkomaalaistaustaisten joukossa ei ollut aivan yhtä syvä kuin suomalaistaustaisten joukossa.

Taulukko 7

Suomessa asuvan 25–64-vuotiaan väestön suorittamat tutkinnot sukupuolen, syntyperän ja koulutusalan mukaan vuonna 2014, %

( ) = Suluissa oleva tieto pienen havaintomäärän vuoksi epäluotettava 

Lähde: UTH-tutkimus, Tilastokeskus

Erityisesti terveys- ja sosiaalialan sekä palvelualan koulutuksia on suoritettu Suomessa. Kun 25–54-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten kaikista (korkeimmista) tutkinnoista vuonna 2014 reilu neljännes oli suomalaista perus, terveys- ja sosiaalialan tutkinnoista sekä palvelualan tutkinnoista yli 40 prosenttia oli suomalaisia; ulkomaalaistaustaisten 25–54-vuotiaiden naisten suorittamista palvelualan koulutuksen tutkinnoista lähes puolet oli suomalaisia. Lähes puolet (45 %) 25–54-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten naisten Suomessa suorittamista ammatillisista tai korkeakoulututkinnoista sijoittuikin juuri terveys- ja sosiaalialalle taikka palvelualalle; miesten suomalaisista tutkinnoista yli 40 prosenttia oli tekniikan alalta. 

Vailla perusasteen koulutusta olevissa myös luku- ja kirjoitustaidottomia

Kotouttamistoimien suuntaamisen kannalta merkille pantavaa on se, että 25–54-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten joukossa oli vuonna 2014 noin 8 000 henkeä, joiden koulutustaso ei yltänyt suomalaista peruskoulua vastaavan ylemmän perusasteen tasolle. Suurin osa heistä (83 %; naiset 87 %, miehet 80 %) ei myöskään ollut kirjoilla missään oppilaitoksessa tai ollut osallistunut minkäänlaiseen kurssimuotoisenkaan koulutukseen edellisen neljän viikon aikana (lisää kielikursseista ks. Nieminen & Larja 2015).  

Korkeintaan alemman perusasteen varaan jääneitä oli jonkin verran myös suomalaistaustaisten joukossa: suomalaistaustaisten osalta kyse oli pääasiassa yli 50-vuotiaista henkilöistä, jotka olivat ehtineet päättää koulunkäyntinsä kansalaiskouluun ennen 1970-luvulla alkanutta peruskoulu-uudistusta. Tosin myös kaikissa nuorten ikäluokissa on edelleen hyvin pieni osa niin sanottuja koulupudokkaita, joilta perusopetuksen oppimäärä jää suorittamatta loppuun (Tilastokeskus 2015c).

Korkeintaan alemman perusasteen suorittaneet suomalaistaustaiset 25–54-vuotiaat olivat vuonna 2014 pääasiassa (79 %) (kansalaiskoulun käyneitä) 45–54-vuotiaita henkilöitä, vaikka mukaan siis mahtui myös joitakuita nuorempia peruskoulun keskeyttäneitä.  Vuonna 2014 Suomessa asuneiden ulkomaalaistaustaisten joukossa ikä ei kuitenkaan ollut selvässä yhteydessä siihen, että koulutus oli jäänyt korkeintaan alempaan perusasteeseen. Näin matalasti koulutettujen ikäjakauma oli ulkomaalaistaustaisilla varsin tasainen: vajaa 30 prosenttia oli 25–34-vuotiaita, noin 40 prosenttia 35–44-vuotiaita ja vajaa 30 prosenttia 45–54-vuotiaita.    

UTH-tutkimuksessa kysyttiin myös, kuinka monta vuotta vastaaja oli käynyt koulua elämänsä aikana. Käytettävissä olevan tiedon perusteella voi suuntaa antavasti arvioida, että noin joka kuudes kaikista korkeintaan alimman perusasteen suorittaneista 25–54-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista ei ollut käynyt koulua lainkaan. Tämä tarkoittaa vajaata prosenttia kaikista vuonna 2014 Suomessa asuneista 25–54-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista eli 1 000–2 000 henkilöä. Kun mukaan lasketaan myös ne, jotka olivat käyneet koulua enintään pari, kolme vuotta määrä nousee noin 5 000 henkeen eli pariin, kolmeen prosenttiin kaikista vuonna 2014 Suomessa asuneista 25–54-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista.

Osa koulua käymättömistä voi olla kokonaan luku- ja kirjoitustaidottomia, vaikka tätä ei UTH-tutkimuksessa suoraan kysyttykään. Opetushallitus arvioi vuonna 2006, että Suomessa asui tuolloin 1 200–1 500 luku- ja kirjoitustaidotonta aikuista maahanmuuttajaa, joista suurin osa oli naisia (Opetushallitus 2006). THL:n vuonna 2012 toteuttaman Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan taas noin joka kymmenes somalialais- ja kurditaustaisista naisista osasi lukea vain huonosti tai ei lainkaan, miehistä pari prosenttia (Castaneda ym. 2012). Nämä luvut käyvät hyvin yhteen UTH-tutkimuksen tuottaman arvion kanssa. UTH-tutkimuksen perusteella korkeintaan muutaman vuoden koulua käyneitä löytyi kaikista 10-vuotisikäryhmistä, mutta he olivat useammin naisia kuin miehiä, yleisimmin pakolaistaustaisia ja kotoisin lähinnä Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta sekä Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta.

Yhteenveto

UTH-tutkimuksen ansiosta tarjolla on ensimmäistä kertaa kattavaa tietoa ulkomaalaistaustaisen väestön koulutusrakenteesta vuonna 2014. UTH-tutkimuksen tulosten perusteella ulkomaalaistaustainen väestö on huomattavasti koulutetumpaa kuin mitä aiemmin on tutkintorekisterin tietojen pohjalta voitu arvioida. Tähän viittasivat jo Maahanmuuttajien elinolot -tutkimuksen tulokset (Pohjanpää & Paananen & Nieminen 2003), jotka koskivat kuitenkin vain neljää suurinta ulkomaalaistaustaisten ryhmää.

Ulkomaalaistaustaisen 25–54-vuotiaan väestön koulutusrakenne oli vuonna 2014 jonkin verran polarisoituneempi kuin suomalaistaustaisen väestön: yhtäältä joka kuudennella (17 %) oli korkeintaan perusasteen tutkinto, kun suomalaistaustaisilla vastaava osuus oli seitsemän prosenttia; toisaalta korkeasti koulutettujen osuus oli lähes sama kuin suomalaistaustaisella väestöllä. Ulkomaalaistaustaisen väestön toinen asteen tutkinnot olivat useammin yleissivistäviä (ylioppilas) ja harvemmin ammatillisia tutkintoja kuin suomalaistaustaisella väestöllä. Näyttääkin siis siltä, että erityisesti ulkomaalaistaustaisten toisen asteen ammatillisen koulutuksen lisäämiselle olisi tarvetta. Näin heidän työmarkkina-asemansa vahvistuisi aikoina, jolloin pelkän perusasteen koulutuksen ammatit vähenevät työmarkkinoilla jatkuvasti (Myrskylä, 2013).

Ulkomaalaistaustaisen väestön Suomessa suoritetut toisen asteen ja korkea-asteen tutkinnot sijoittuvat yleisimmin terveys- ja sosiaalialan sekä palvelualan koulutukseen. Mielenkiintoista on se, että vuonna 2014 Suomessa asuneiden 25–54-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten koulutusalojen segregoituminen sukupuolen mukaan näyttää hieman lievemmältä, kun tarkastellaan ulkomailla suoritettuja tutkintoja kuin silloin, kun tarkastellaan väestön Suomessa tehtyjä tutkintoja. Suomessa suoritetut tutkinnot näyttävät siis jonkin verran voimistavan ulkomaalaistaustaisten sukupuolista segregaatiota koulutuksessa.

UTH-tutkimus tarjoaa myös arvion siitä, kuinka paljon maassa asuvan 25–54-vuotiaan ulkomaalaistaustaisen väestön keskuudessa on korkeintaan muutaman vuoden koulua käyneitä henkilöitä. Tämän ryhmän koulutukseen ja kotouttamiseen on kiinnitettävä erityishuomiota, sillä osa heistä saattaa olla luku- ja kirjoitustaidottomia. Jos pelkkä perusasteen koulutuksen varaan jääminen heikentää yksilön mahdollisuuksia työmarkkinoilla, yhteiskunnassa pärjäämisen edellytyksiä voi pitää erityisen heikkoina henkilöillä, joilla puuttuu jopa perusasteen koulutus, puhumattakaan luku- ja kirjoitustaidosta. Panostus matalasti koulutetun ulkomaalaistaustaisen väestön perus- ja toisen asteen koulutukseen on investointi näiden ihmisten ja koko yhteiskunnan kannalta. Se on panostus tulevaisuuden myös siksi, että vanhempien koulutustasolla on selvä yhteys siihen, miten pitkälle heidän lapsensa kouluttautuvat (Larja, Sutela & Witting, 2015).

Hanna Sutela on erikoistutkija ja Liisa Larja yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot ‑yksikössä.

Lähteet

Castaneda, A. & Rask, S. & Koponen, P. & Mölsä, M. & Koskinen, S. (2012). Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-. somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. Raportti 61/2012. Tampere 2012 : Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino, 2012.

Larja, L. & Sutela, H. & Witting, M. (2015). Ulkomaalaistaustaiset nuoret jatkavat toisen asteen koulutukseen suomalaistaustaisia harvemmin. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus 2014.

Myrskylä, P. (2013). Kovin kilpailu perusasteen töistä. Tieto&Trendit 4-5/2013, 11.7.2013. Haettu osoitteesta: http://www.tilastokeskus.fi/tietotrendit/artikkelit/2013/kovin-kilpailu-perusasteen-toista/ (16.11.2018)

Nieminen, T. & Larja, L. (2015) Suomen tai ruotsin kielitaito vähintään keskitasoa kolmella neljästä ulkomaalaistaustaisesta. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus 2014.  

Opetushallitus (2006) Luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien koulutus.  Suositus opetussuunnitelmaksi. Vammalan Kirjapaino Oy. Haettu osoitteesta: http://www.oph.fi/download/47269_lukiverkko.pdf (22.10.2015)

Pohjanpää, K. & Paananen, S. & Nieminen, M. (2003) Maahanmuuttajien elinolot. Venäläisten, virolaisten, somalialaisten ja vietnamilaisten elämää Suomessa 2002. Elinolot: 1. Helsinki: Tilastokeskus, 2003.

Sutela, H. & Larja, L. (2015). Yli puolet ulkomaalaistaustaisista muuttanut maahan perhesyistä. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus 2014. Tilastokeskus. Haettu osoitteesta: www.stat.fi/tup/maahanmuutto/art_2015-10-15_001.html (15.10.2015)

Tilastokeskus (2015 a). Syntyperä ja taustamaa. Tilastokeskus. Haettu osoitteesta: /meta/kas/syntypera_ja_ta.html (22.10.2015)

Tilastokeskus (2015 b). Menetelmäseloste. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus 2014. Tilastokeskus. Haettu osoitteesta: www.stat.fi/tup/maahanmuutto/menetelmaseloste.html (22.10.2015)

Tilastokeskus (2015c) Liitetaulukko 2. Peruskoulun koulupudokkaat lukuvuosina 1999/2000–2013/2014. Koulutus. Haettu osoitteesta: /til/kkesk/2013/kkesk_2013_2015-03-19_tau_002_fi.html