Julkaisuja, joissa on käytetty SISU-mallin tuloksia
Tälle sivulle on koottu viitteitä ja linkkejä julkaisuihin, joissa on käytetty SISU-mikrosimulointimallilla tuotettuja tuloksia. Mukana on myös julkaisuja, jotka käsittelevät itse SISU-mikrosimulointimallia ja sen kehittämistä. Mikäli olet käyttänyt julkaisussasi SISU-mallilla tuotettuja tuloksia, eikä julkaisusi ole alla olevassa listassa, pyydämme ilmoittamaan julkaisusi viitteen ja mahdollisen linkin osoitteeseen mikrosimulointi@stat.fi.
2025
Mukkila, S., Ollonqvist, J. & Tervola, J. (2025). Perusturvan riittävyys 2023–2025: Hallituskauden väliarviointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 18/2025. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-495-6)
Mukkila, S., Mäkinen, L. & Grahn, A. (2025). Riittääkö toimeentulotuki? Toimeentulotukea saavien köyhyys. Teoksessa Saikkonen, P. & Mukkila, S. (toim.) Toimeentulotuki 2020-luvulla: Tavoitteena parempi viimesijainen turva. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 2/2025. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-450-5)
Räsänen, T. (2025). Sosiaaliturvan leikkaukset heikentävät osa-aikatyötä tekevien ja pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloa. Kelan tutkimusblogi. (https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/1152725/sosiaaliturvan-leikkaukset-heikentavat-osa-aikatyota-tekevien-ja-pienituloisten-lapsiperheiden-toimeentuloa)
Korpela, T., Jauhiainen, S. & Mäkinen, L. (2025). Sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista toimeentulotukeen saa paremman kuvan, jos ukrainalaiset lasketaan pois tilastoista. Kelan tutkimusblogi. (https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/1191716/sosiaaliturvaleikkausten-vaikutuksista-toimeentulotukeen-saa-paremman-kuvan-jos-ukrainalaiset-lasketaan-pois-tilastoista)
2024
Finér, L. (2024). Lisää verotuloja reilusti. Miten erilaiset osinkoveromallit vaikuttaisivat verokertymään ja tulonjakoon Suomessa? Impulsseja 4/2024. Kalevi Sorsa -säätiö. (http://hdl.handle.net/10138/585132)
Isotalo, E., Koistinen, J., Kurkinen, V., Lindberg, E. & Mustonen, A. (2024). Esimerkkiperheet 2024–2026: Ostovoima kasvuun synkän kauden jälkeen. Sosiaalietuuksien leikkaukset jakavat kotitalouksia. Esimerkkiperheet 2024. Työn ja talouden tutkimus Labore. (https://labore.fi/wp-content/uploads/2024/10/Esimerkkiperheet101024.pdf)
Jauhiainen, S., Miettinen, A., Mäkinen, L., Ristikari, T., Räsänen, T., Sihvonen, E. & Virmasalo, I. (2024). Lapsiperheiden pienituloisuus, sosiaaliturva ja asumisjärjestelyt: LAPSOSET-hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:35. (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-478-1)
Kauhanen, M., Nyyssölä, M., Carnicelli, L., Kanninen, O., Kiviholma, S., Nieminen, J. & Isotalo, E. (2024). Oleskeluluvalla Suomeen tulevien toimeentuloedellytyksen kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:34. (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-443-9)
Ollonqvist, J., Tervola, J., Pirttilä J. & Thoresen, T. (2024). Accounting for Behavioral Effects in Microsimulation: A Reduced Form Approach. International Journal of Microsimulation: 17(3): 44–72. (https://microsimulation.pub/articles/00311)
Pyy-Martikainen M. & Simanainen M. (2024). Mikrosimulointi: Sosiaaliturvaleikkaukset iskevät jo ennestään pienituloisiin nuoriin. Kelan tutkimusblogi. (https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/919109/mikrosimulointi-sosiaaliturvaleikkaukset-iskevat-jo-ennestaan-pienituloisiin-nuoriin)
Pyy-Martikainen M. & Simanainen M. (2024). Nuorten toimeentulo ja vuoden 2024 politiikkamuutosten vaikutukset. Teoksessa Mikkola, H., Sihvonen, E. & Korpela T. (toim.) Sosiaaliturvan toimivuus nuorten erilaisissa ja muuttuvissa elämäntilanteissa (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-160-5)
Pyy-Martikainen M. & Simanainen M. (2024). Sosiaaliturvaleikkausten vaikutukset työnteon kannustimiin: tarkastelussa Kelan työttömyysetuuksia saavat. Kelan tutkimusblogi. (https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/1003942/sosiaaliturvaleikkausten-vaikutukset-tyonteon-kannustimiin-tarkastelussa-kelan-tyottomyysetuuksia-saavat)
Sosiaali- ja terveysministeriö (2024). Vuosien 2024 ja 2025 sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutukset kotitalouksien taloudelliseen asemaan. Muistio. (https://stm.fi/-/sosiaaliturvamuutosten-yhteisvaikutusten-arviointi-on-valmistunut-1)
Talouspolitiikan arviointineuvosto (2024). Economic Policy Council Report 2023. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-274-295-7)
Valtiovarainministeriö (2024). Hallitusohjelman rakennepoliittisten toimien työllisyystavoitteiden seuranta. Muistio. (https://vm.fi/tyollisyystavoitteiden-seuranta)
2023
Aaltonen, K., Tervola, J. & Heino, P. (2023). Analysing the Effects of Healthcare Payment Policies on Poverty: A Microsimulation Study with Real World Healthcare Data, International Journal of Microsimulation, 16(1): 89-107. (https://doi.org/10.34196/IJM.00276)
Hiilamo, A., Mäkinen, L., Räsänen, T., Hirvonen, M. & Ristikari, T. (2023). Miten uudistaa lapsilisäjärjestelmää? Ehdotuksia lapsilisäjärjestelmän uudistamiseksi. ITLA. (https://itla.fi/wp-content/uploads/2024/01/Miten-uudistaa-lapsilisajarjestelmaa.pdf)
Hiilamo, H., Kivipelto, M., Moisio, P., Mukkila, S., Nykänen, E., Ollonqvist, J., Peltoniemi, J., Saikku, P., Tervola, J., Tuovinen, A-K. & Virrankari, L. (2023). Hallitusohjelman mukaisten sosiaaliturvan leikkausten vaikutukset vuoteen 2027. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 45/2023. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-229-7)
Isotalo, E., Kiema, I., Nippala, V., Lindberg, E. & Mustonen, A. (2023). Esimerkkiperheet 2023–2025: Omistusasuja häviää vuokralaista enemmän – ostovoima supistuu eniten asuntovelallisilla. Esimerkkiperheet 2023. Työn ja talouden tutkimus Labore. (https://labore.fi/wp-content/uploads/2023/10/Esimerkkiperheet261023.pdf)
Ollonqvist, J., Hiilamo, H., Moisio, P., Mukkila, S., Peltoniemi, J., Tervola, J. & Virrankari, L. (2023). Säästötoimet osuvat pienituloisiin - Hallitus tavoittelee talouden tasapainottamisen lisäksi sosiaalipolitiikan suunnanmuutosta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tutkimuksesta tiiviisti 62/2023. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-228-0)
Paavola, J-M., Tanhua, I., Kotiranta, S. & Koev, E. (2023). Vaalikauden 2019–2023 talouspolitiikan sukupuolivaikutusten arviointi. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:17. (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-086-0)
Sosiaali- ja terveysministeriö (2023). Vuoden 2024 sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutusten arviointi. Muistio. (https://stm.fi/-/sosiaaliturvamuutosten-yhteisvaikutusten-arviointi-on-valmistunut)
Sosiaaliturvakomitea (2023). Sosiaaliturvakomitean välimietintö. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:26. (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-503-0)
Tervola, J. & Mäkinen, L. (2023). Toimeentulotuen perusosan historia ja riittävyys nykypäivänä. Yhteiskuntapolitiikkaa 4/2023.(https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230914125418)
Vaihtoehtoisten järjestämistapojen selvitystyöryhmä (2023). Selvitys sosiaaliturvan vaihtoehtoisista järjestämistavoista. Sosiaaliturvakomitean julkaisuja 2023:1. (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5455-7)
Valtiovarainministeriö (2023). Hallitusohjelman rakennepoliittisten toimien työllisyystavoitteiden seuranta. Muistio. (https://vm.fi/tyollisyystavoitteiden-seuranta)
2022
Hiilamo, A., Räsänen, T., Korpela, T., Mukkila, S., Mäkinen, L. & Ristikari, T. (2022). Hintojen nousun vaikutuksia lapsiperheköyhyyteen voidaan lieventää vain vähän lapsilisäjärjestelmän muutoksilla. (https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/720628/hintojen-nousun-vaikutuksia-lapsiperhekoyhyyteen-voidaan-lieventaa-vain-vahan-lapsilisajarjestelman-muutoksilla)
Isotalo, E., Kyyrä, T., Lähdemäki, S., Pesola, H., Ravaska, T., Suhonen, T. & Villanen, J. (2022). Koronakriisin taloudellisten vaikutusten kohdentuminen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:56. (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-436-1)
Isotalo, E., Lindberg, E., Lähdemäki, S., Maliranta, M. & Mustonen, A. (2022). Esimerkkiperheet 2022–2024: Kotitalouksien ostovoima elpyy notkahduksen jälkeen – inflaatio kiusaa tänä vuonna kaikkia. Esimerkkiperheet 2022. Työn ja talouden tutkimus Labore. (https://labore.fi/wp-content/uploads/2022/09/Esimerkkiperheet210922.pdf)
Mesiäislehto, M., Elomäki, A., Närvi, J., Simanainen, M., Sutela, H. & Räsänen, T. (2022). The gendered impacts of the Covid-19 crisis in Finland and the effectiveness of the policy responses: Findings of the project "The impact of the Covid-19 crisis in Finland". (https://www.julkari.fi/handle/10024/143669)
Räsänen, T., Miettinen, A. & Mustonen, J. (2022). Lasten yksityisen hoidon tuen kaksi vuosikymmentä. Kelan tutkimusblogi. (https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/6385)
Sosiaaliturvakomitean tutkimus- ja arviointijaosto (2022). Sosiaaliturvan valinnat ja perusperiaatteet: Sosiaaliturvakomitean raportti. Sosiaaliturvakomitean julkaisuja 2022:5. (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8452-3)
2021
Isotalo, E., Kanninen, O., Karhunen, H., Maczulskij, T. & Ravaska, T. (2021). Ulosottovelka, sosiaaliturva ja työn tarjonta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:40. (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-158-2)
Isotalo, E., Kiema, I., Lindberg, E., Mustonen, A. & Saarinen, J. (2021). Esimerkkiperheet 2021–2023: Lapset supistavat tuloeroja ja muokkaavat inflaatiota. Esimerkkiperheet 2021. Palkansaajien tutkimuslaitos. (https://labore.fi/wp-content/uploads/2021/10/Esimerkkiperheet211021.pdf)
Kurki, P. & Pyy-Martikainen, M. (2021). Asumistuki yksilölliseksi? Kelan tutkimusblogi. (https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/6169)
Kärkkäinen, O. & Mattila, J. (2021). Mikrosimulointi talouspolitiikan päätöksenteon tukena. (https://labore.fi/t&y/mikrosimulointi-talouspolitiikan-paatoksenteon-tukena/)
Latva-Hirvelä, M., Räsänen, T. & Simanainen, M. (2021). Sosiaaliturva ja lapsiköyhyys koronakriisissä. Kelan tutkimusblogi. (https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/6071)
Mukkila, S. & Tervola, J. (2021). Vuoden 2021 talousarvion vaikutukset perusturvaan. Työpaperi 2021:12, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-643-5)
Ollonqvist, J., Tervola, J. & Pirttilä, J. (2021). Talouspolitiikan arviointimenetelmiä kehittämässä – vuoden 2020 alun muutosten vaikutus tuloeroihin ja työnteon kannustimiin Suomessa. (https://labore.fi/t&y/talouspolitiikan-arviointimenetelmia-kehittamassa-vuoden-2020-alun-muutosten-vaikutus-tuloeroihin-ja-tyonteon-kannustimiin-suomessa/)
Ollonqvist, J., Tervola, J., Pirttilä, J. & Thoresen, T. (2021). The distributional effects of tax-benefit policies: A reduced form approach with application to Finland. Työpaperi 2021:1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-609-1)
Pulkka, V-V. & Simanainen, M. (2021). Socio-Economic Performance of European Welfare States in Technology-Induced Employment Scenarios. Journal of Social Policy: 1-25. (https://doi.org/10.1017/S0047279421000295)
Räsänen, T., Jauhiainen, S. & Pyy-Martikainen, M. (2021). Sosiaaliturvan stressitesti. Helsinki, Kela. (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/329986)
Valtiontalouden tarkastusvirasto (2021). Kannustinloukkujen purkamisen valmistelu ja toimeenpano. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 14/2021. (http://urn.fi/urn:isbn:978-952-499-514-6)
2020
Carnicell, L., Kanninen, O., Karhunen, H., Kosonen, T. & Ravaska, T. (2020). Modeling Family Leave Policies. Publications of the Government´s analysis, assessment and research activities 2020:20. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-933-2)
Grönholm, M. (2020). Yksinkertainen negatiivinen tulovero tulisi kalliiksi. Kelan tutkimusblogi, julkaistu 30.6.2020. (https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/5453)
Honkanen, P. (2020). Perusturvan kehitys 2010–2020. SOSTE Suomen Sosiaali ja terveys ry, julkaistu 2.2.2020. (https://www.soste.fi/wp-content/uploads/2020/01/SOSTE-selvitys-perusturvan-kehitys-2010-2020-Pertti-Honkanen-2.pdf)
Hämäläinen, K., Kanninen, O., Simanainen, M. & Verho, J. (2020). Perustulokokeilun arvioinnin loppuraportti: Rekisterianalyysi työmarkkinavaikutuksista. VATT Muistiot 59.
Keränen, H., Karhunen, H., Kiema, I., Lindberg, E., Lähdemäki, S., Mustonen, A., Niemeläinen, J., Pylkkänen, E. & Taimio, H. (2020). Esimerkkiperheet 2020–2022: Lomautus tekee loven lompakkoon – Hyvätuloisen perheen tulot supistuvat lomautuksen vuoksi eniten. Esimerkkiperheet 2020. Palkansaajien tutkimuslaitos. (https://labore.fi/wp-content/uploads/2020/10/Esimerkkiperheet141020_.pdf)
Mukkila, S. & Saikkonen, P. (2020). Vuoden 2020 talousarvion vaikutukset perusturvaan. Työpaperi: 2020:016, THL. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-487-5)
Räsänen, T., Jauhiainen S. & Pyy-Martikainen, M. (2020). Tutkimus tekee sosiaaliturvalle stressitestin. Sosiaalivakuutus, julkaistu 5.5.2020. (https://sosiaalivakuutus.fi/tutkimus-tekee-sosiaaliturvalle-stressitestin/)
Räsänen, T., Jauhiainen S. & Pyy-Martikainen, M. (2020). Sosiaaliturvan stressitesti 1: Toimeentulo turvattuna valtaosalla palkansaajakotitalouksista. Kelan tutkimusblogi, julkaistu 12.6.2020. (https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/5345)
Räsänen, T., Jauhiainen S. & Pyy-Martikainen, M. (2020). Sosiaaliturvan stressitesti 2: Työttömyys laskisi kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja keskimäärin viidenneksellä. Kelan tutkimusblogi, julkaistu 30.6.2020. (https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/5426)
Räsänen, T., Miettinen A. & Saarikallio-Torp, M. (2020). Vanhempainpäivärahan määrä lasketaan uudella tavalla – muutos heikentää lomautettujen ja työttömien tilannetta. Kelan tutkimusblogi, julkaistu 22.5.2020. (https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/5332)
Seppälä, T., Grönlund, H. & Mukkila, S. (2020). Katsaus helsinkiläiseen kaupunkiköyhyyteen ja kaupunkiköyhyystutkimukseen. Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 2/2020 A-klinikkasäätiö, Helsinki. 4.6.2020. (https://bit.ly/TietopuuKatsaus_2_2020)
Tervola, J., Aaltonen, K., Heino, P., Kajantie, M., Kari, H. & Ollonqvist, J., (2020). Kotitalouksien terveysmenot lisäävät erityisesti ikääntyneiden ja työkyvyttömien köyhyyttä. INVEST Policy Brief, julkaistu 5.2.2020. (https://www.julkari.fi/handle/10024/139191)
2019
Hämäläinen, K., Kanninen, O., Simanainen, M. & Verho, J. (2019). Perustulokokeilun ensimmäinen vuosi. VATT Muistiot, 78. Valtiontaloudellinen tutkimuskeskus. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-274-234-6)
Jauhiainen, S., Sihvonen, E., Räsänen, T, Veilahti, A & Mikkola, H. (2019). Asumista tukemassa. Yleinen asumistuki tuensaajien ja vuokranantajien näkökulmista ja eurooppalaisessa vertailussa. Kela. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 155. (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/299806)
Keränen, H., Karhunen, H., Kiema, I., Lindberg, E., Lähdemäki, S., Mustonen, A., Niemeläinen, J., Pylkkänen, E. & Taimio, H. (2019). Esimerkkiperheet 2019–2020: Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin. Esimerkkiperheet 2019. Palkansaajien tutkimuslaitos (https://labore.fi/wp-content/uploads/2020/02/Esimerkkiperheet170919.pdf)
Tervola, J., Haaga, T. & Ilmarinen, K. (2019). Terveydenhuollon asiakasmaksujen alueellinen vaihtelu Suomessa. Tutkimuksesta tiiviisti 2019:48, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-433-2)
Kosonen, T., Ravaska, T., Kanninen, O. & Suoniemi, I. (2019). Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain. PT Policy Brief: 1/2019, Palkansaajien tutkimuslaitos. (https://labore.fi/julkaisu/sopeuttamistoimien-erilaiset-vaikutukset-tuloluokittain/)
Kotamäki, M. (2019). Kuinka korottaa perusturvaa? Sosiaalivakuutusblogit, julkaistu 8.5.2019. (https://sosiaalivakuutus.fi/kuinka-korottaa-perusturvaa/)
Mukkila, S., Ilmakunnas, I., Moisio, P. & Saikkonen, P. (2019). Köyhyys ja perusturvan riittävyys. Julkaisussa: Kestilä, L. & Karvonen, S. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Nortio, J. & Räsänen, T. (2019). Mikrosimulointi on vaihtoehto kokeiluille. Sosiaalivakuutus 2/2019, Kansaneläkelaitos. (https://sosiaalivakuutus.fi/mikrosimulointi-on-vaihtoehto-kokeiluille/)
Perusturvan riittävyyden III arviointiryhmä (2019). Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2015–2019. Työpaperi: 2019:6, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-296-3)
Pykälä, P. (2019). Asumistuki yhteiskunnallisten muutosten ja poliittisten päätösten ristipaineessa. Topsos –Sosiaalivakuutuksen ammatillinen lisensiaattitutkimus. Huhtikuu 2019.
Rantala, J., Kuivalainen, S., Pyy-Martikainen, M. & Riihelä, M. (2019). Samankaltaistuuko ikäihmisten köyhyys? Näkökulmia 75–84-vuotiaiden naisten ja miesten pienituloisuuteen. Yhteiskuntapolitiikka 2/2019. (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019041011847)
Rantala, J. & Pyy-Martikainen, M. (2019). Suojaako leskeneläke ikäihmisiä köyhyydeltä? Työeläke 2/2019. (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019040511204)
Räsänen, T. & Tervola, J. (2019). Laskelmat pakottavat sosiaaliturvauudistuksen suunnittelijat korulauseista konkretiaan. Kelan tutkimusblogi, julkaistu 3.4.2019. (https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/4909)
Räsänen, T. & Tervola, J. (2019). Toimi-etuudet. Alustavia laskelmia tulonjakovaikutuksista. Toimi-hankkeen liitteen 1 oheismateriaalia. (https://vnk.fi/documents/10616/12347896/Oheismateriaali+Liite+1+Alustavia+laskelmia+tulonjakovaikutuksista.pdf)
Simanainen, M. & Jauhiainen, S. (2019). Onko negatiivisessa tuloverossa järkeä? Kelan tutkimusblogi, julkaistu 24.6.2019. (https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/4997)
Tervola, J. (2019). Aktiivimalli lisää toimeentulotuen tarvetta, mutta ei juuri kasvata pienituloisten määrää. THL-blogi, julkaistu 15.3.2019. (https://blogi.thl.fi/aktiivimalli-lisaa-toimeentulotuen-tarvetta-mutta-ei-juuri-kasvata-pienituloisten-maaraa)
Tervola, J. (2019). Perusturvan taso ja päällekkäisyys toimeentulotuen kanssa 1991–2019. Yhteiskuntapolitiikka 4/2019. (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019091828756)
Tervola, J. (2019). Varhaiskasvatusmaksujen kevennykset osuvat keskituloisiin, mutta lisäävät työnteon kannustimia pienituloisilla. Tutkimuksesta tiiviisti: 2019:8, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-299-4)
2018
Elomäki, A., Haataja, A., Kotamäki, M., Kärkkäinen, O., Vaalavuo, M. & Ylästalo, H. (2018). Tasa-arvoa talousarvioon – talousarvion sukupuolivaikutusten arviointi ja sukupuolitietoinen budjetointi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 52/2018. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-603-4)
Eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportti (2018). Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1/2018. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-557-0)
Harju, J., Kyyrä, T., Kärkkäinen, O., Matikka. T. & Ojala, L. (2018). Työn tarjonnan mallintaminen osana talouspolitiikan vaikutusarviointia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 72/2018. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-623-2)
Hellman, S., Lappo, S. (2018). Liikenteeseen ja autoiluun liittyvien verojen simulointimallin rakentaminen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 71/2018. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-622-5)
Hetemaa, T., Ilmarinen, K., Kapiainen, S., Keskimäki, I., Koivusalo, M., Korajoki, M., Linnosmaa, I., Liukko, E., Moisio, P., Mukkila, S., Parhiala, K., Peltola, M., Reissell, E., Tynkkynen, L.-K. & Vaalavuo, M. (2018). Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen kohdentuminen, vaikutukset ja oikeudenmukaisuus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 30/2018. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-534-1)
Honkanen, P. (2018). Esimerkki- ja simulointilaskelmia sosiaaliturvan muutoksista 2012–2019. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n raportti, julkaistu 14.2.2018. (https://www.soste.fi/wp-content/uploads/2018/11/soste_sosiaaliturvaraportti_14022018_valmis.pdf)
Jauhiainen, S. & Grönholm, M. (2018). Asumistuen uudistaminen – mitä maksaa ja kuka maksaa? Kelan tutkimusblogi, julkaistu 27.8.2018. (https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/4650)
Kalluinen, J. (2018). Korkeakouluopiskelijan tulot ja verotus 2018: Laskelmia työtulojen vaikutuksista käytettävissä oleviin tuloihin. Veronmaksajat: Verotietoa 82. (https://www.veronmaksajat.fi/globalassets/ajankohtaista/lehdistotiedotteet/verotietoa_82_nettiin.pdf)
Korhonen, M. (2018). Esimerkkiperheet 2018–2019: Palkansaajatalouksien reaalitulot ovat kääntyneet kasvuun. Esimerkkiperheet 2018. Palkansaajien tutkimuslaitos. (https://labore.fi/wp-content/uploads/2020/02/Esimerkkiperheet110918.pdf)
Kotamäki, M. (2018). Kohti vakuuttavampaa ansioturvaa. Arvio ansiosidonnaisen työttömyysturvan kehittämismahdollisuuksista. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 47/2018. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4003-1)
Kotamäki, M., Mattila, J. & Tervola, J. (2018). Distributional Impacts of Behavioral Effects – Ex-Ante Evaluation of the 2017 Unemployment Insurance Reform in Finland. International Journal of Microsimulation (2018) 11(2) 146-168. (https://www.microsimulation.org/IJM/V11_2/IJM_11_2_4.pdf)
Kyyrä, T., Matikka, T. & Pesola, H. (2018). Työttömyysturvan suojaosa ja työttömyyden aikainen työskentely. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 45/2018. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-598-3)
Kärkkäinen, O. & Tervola, J. (2018). Talouspolitiikan vaikutukset tuloeroihin ja työllisyyteen 2015–2018. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 59/2018. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-610-2)
Me-säätiö & THL (2018). Tulolaskuri: Tutki, miten eri kotitalouksien tulot muodostuvat. (https://data.mesaatio.fi/tulolaskuri)
Mukkila, S., Hannikainen, K., Ilmakunnas, I., Moisio, P. & Saikkonen, P. (2018). Vuoden 2018 talousarvion vaikutukset perusturvaan. Työpaperi: 2018:010, THL. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-080-8)
Raittila, S. & Simanainen, M. (2018). Perustoimeentulotuen 150 euron suojaosan ongelma. Kelan tutkimusblogi, julkaistu 6.7.2018.(https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/4617)
Tervola, J., Mukkila, S., Ilmarinen, K. & Kapiainen, S. (2018). The distributional effects of out-of-pocket health payments in Finland 2010 - 2018. Discussion paper: 2018:35, National Institute for Health and Welfare. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-220-8)
Ålands statistik och utredningsbyrå (2018). Ekonomisk utsatthet och social
trygghet 2016. Rapport: 2018:6, ÅSUB. (https://www.asub.ax/sites/default/files/media/document/Ekonomisk%20utsatthet%20och%20social%20trygghet%202016_korr.pdf)
2017
Honkanen, P. (2017). Sairausvakuutusmaksujen muutokset kasvattavat tuloeroja. Kelan tutkimusblogi, julkaistu 30.1.2017. (https://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/3708)
Honkanen, P. & Kangas, O. (2017). Kannattaako lapsilisiä verottaa? Kelan tutkimusblogi, julkaistu 19.6.2017. (https://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/3968)
Keränen, H. (2017). Esimerkkiperheet 2017–2018: Talouskehityksen ja politiikkamuutosten vaikutukset esimerkkiperheiden ostovoimaan. Palkansaajien tutkimuslaitos. (https://labore.fi/wp-content/uploads/2020/02/Esimerkkiperheet200917.pdf)
Kotamäki, M. & Kärkkäinen, O. (2017). Mistä lääke eläkeläisköyhyyteen? Yhteiskuntapolitiikka 2017; 82. (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201703162250)
Kotamäki, M., Mattila, J. & Tervola, J. (2017). Turning static pessimism to dynamic optimism. An ex-ante evaluation of unemployment insurance reform in Finland. Kela working papers 124. (https://hdl.handle.net/10138/212599)
Kotamäki, M., Mattila, J. & Tervola, J. (2017). Käyttäytymisvaikutukset tulisi ottaa tarkemmin huomioon lainsäädännön valmistelussa. Kelan tutkimusblogi, julkaistu 28.8.2017. (https://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/4064)
Kotamäki, M. (2017). Eläketulon lisävero – keneen se kohdistuu, paljonko vero tuottaa? Taloustaito-blogi, julkaistu 30.10.2017. (https://www.taloustaito.fi/Blogi/blogit-2017/elaketulon-lisavero--keneen-se-kohdistuu--paljonko-vero-tuottaa/)
Kärkkäinen, O. (2017). Mä lähden stadiin: Työn perässä muuttamisen kannustimet. Nordea Working Papers 1/2017. (https://nexus.nordea.com/api/research/attachment/53333)
Mukkila, S., Hannikainen-Ingman, K., Moisio, P. & Saikkonen, P. (2017). Vuoden 2017 talousarvion vaikutukset perusturvaan. Työpaperi: 2017:006, THL. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-822-7)
Mukkila, S., Ilmakunnas, I., Moisio, P. & Saikkonen, P. (2017). Perusturvan riittävyys ja köyhyys 2017. Suomen sosiaalinen tila 4/2017, THL. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-938-5)
Räsänen, T. (2017). Arvonlisäverokantojen yhdistämisen vaikutus jakautuu epätasaisesti. Kelan tutkimusblogi, julkaistu 19.12.2017. (https://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/4367)
Valaste, M. & Haataja, A. (2017). Laskelmatyökaluilla voidaan tunnistaa lapsiperheiden kannustinloukkuja. Kvartti 3/2017.
2016
Ahola, E. (2016). Budjettiehdotuksen 0,85 prosentin etuusleikkaukset – mitkä olisivat vaikutukset tuloihin ja tulonjakoon? Tackling Inequalities in Time of Austerity (TITA) -hankkeen Policy Brief 8/2016. (https://sites.utu.fi/tita/wp-content/uploads/sites/1062/2016/08/ahola_policy_brief_31082016.pdf)
Ahola, E. (2016). Opiskelijat toimeentulotuen saajina – nyt, tulevaisuudessa ja utopiassa? Kelan tutkimusblogi, julkaistu 6.6.2016. (https://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/3185)
Ahola, E. (2016). Asumistuen kohoavat kustannukset – miten yleisen asumistuen vuoden 2015 lakiuudistus vaikutti? Kelan tutkimusblogi, julkaistu 29.8.2016. (https://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/3282)
Ahola, E. (2016). Asumistuen kohoavat kustannukset – miten työtulojen suojaosan käyttöönotto vaikutti? Kelan tutkimusblogi, julkaistu 24.10.2016. (https://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/3447)
Haataja, A., Airio, I., Saarikallio-Torp, M. & Valaste, M. (2016). (toim.) Laulu 573566 perheestä. Lapsiperheet ja perhepolitiikka 2000-luvulla. Kela, teemakirja 15. (https://hdl.handle.net/10138/163822)
Honkanen, P., Simanainen, M. (2016). Ideasta kokeiluun? - Esiselvitys perustulokokeilun vaihtoehdoista - liite 1 Perustulohankkeen mikrosimulointituloksia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 13/2016. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-246-3)
Kangas, O. & Pulkka, V.-V. (2016). Ideasta kokeiluun? Esiselvitys perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehdoista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 13/2016. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-246-3)
Kangas, O., Honkanen, P., Hämäläinen, K., Kanerva, M., Kanninen, O., Laamanen J.-P., Pulkka, V.-V., Räsänen, T., Simanainen, M., Tuovinen, A.-K. & Verho, J. (2016). Ideasta kokeiluihin – Loppuraportti perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehdoista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 63/2016. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-539-6)
Kauhanen, A. & Vihriälä, V. (2016). Työn määrä: Miksi Suomessa pitäisi tehdä enemmän työtä? ETLA Raportit 50. (https://pub.etla.fi/ETLA-Raportit-Reports-50.pdf)
Keränen, H. & Lehmus, M. (2016). Arvio yhteiskuntasopimuksen taloudellisista vaikutuksista. ETLA Muistio 44. (https://pub.etla.fi/ETLA-Muistio-Brief-44.pdf)
Kotamäki, M. (2016). Participation Tax Rates in Finland, Earned-income Tax Credit Investigated. Aboa Center For Economics Discussion Paper No. 107. (https://ace-economics.fi/kuvat/dp107.pdf)
Lehtelä, K.-M., Hannikainen-Ingman, K., Mukkila, S., Kauppinen, T. M. & Moisio, P. (2016). Vuoden 2016 talousarvion vaikutukset perusturvaan. Työpaperi: 2016_005, THL. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-629-2)
Moisio, P., Mukkila, S., Ilmakunnas, I., Mäkinen, L. & Saikkonen, P. (2016). Perusturvan riittävyys ja köyhyys. Suomen sosiaalinen tila 2/2016, THL. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-743-5)
Sallila, S. (2016). Kelan ja kuntien työnjako toimeentulotuen siirrossa Kelaan. Työpaperi: 2016:021, THL. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-678-0)
Savolainen, R. (2016). Esimerkkiperheet 2016–2017: Talouskehityksen ja politiikkamuutosten vaikutukset esimerkkiperheiden ostovoimaan. Palkansaajien tutkimuslaitos. (https://www.labour.fi/ennusteet/talousennuste-29-9-2016/)
Tervola, J. (2016). Uusi arviointityökalu työttömyyspäivärahan enimmäiskeston uudistuksiin. Kelan tutkimusblogi, julkaistu 19.8.2016. (https://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/3265)
2015
Ahola, E. & Honkanen, P. (2015). Yleisen asumistuen enimmäisasumismenojen muutosten vaikutus laskennalliseen toimeentulotuen tarpeeseen – mikrosimulointilaskelmia perustuen Kelan asumistukirekisterin tietopohjaan. Muistio. Liite julkaisussa: Toimeentulotuen uudistamista selvittänyt työryhmä. Toimeentulotuen uudistamista selvittäneen työryhmän loppuraportti. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 28/2015: 27–32. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3591-4)
Ahola, E., Honkanen P. & Sirviö M. (2015). Hallitusohjelma ja eläkeläisten toimeentulo. Kelan tutkimusosasto. Työpapereita 77. (https://hdl.handle.net/10138/156254)
Ahola, E. (2015). Kuinka käy eläkeläisten toimeentulon? – Hallitusohjelman toimenpiteiden vaikutusten arviointia. Kelan tutkimusblogi, julkaistu 20.8.2015. (https://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/2634)
Lappo, S. (2015). Uncertainty in microsimulation – Assessing sampling variability in inequality and poverty indicators through variance estimation. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto. (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017112251650)
Matikka, T., Harju, J. & Kosonen, T. (2015). Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 5/2016. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-210-4)
Mukkila, S., Tervola, J. & Moisio P. (2015). Perusturvan riittävyys yksinasuvilla. Talous & Yhteiskunta 2015; (4): 36–41. (https://labore.fi/wp-content/uploads/2020/02/ty42015.pdf)
Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä (2015). Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011–2015. Työpaperi: 2015:001, THL. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-419-9)
Pylkkänen, E. (2015). Kotitalousvähennys arjen tukena. Sitran selvityksiä 95. Helsinki. (https://www.sitra.fi/julkaisut/kotitalousvahennys-arjen-tukena/)
SAK (2015). Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti. SAK 2015:2.
Sallila, S. (2015). Mikrosimulointi ja politiikka-analyysi – Analyysi eriarvoisuudesta ja köyhyydestä Suomessa vuosina 2006 ja 2012 ja skenaario näiden vähentämiseksi. Työpaperi: 2015:036, THL. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-591-2)
Tervola, J. & Ahola, E. (2015). Toimeentulotuki – tilapäisestä vähimmäisturvasta asumistukien täydentäjäksi. Kelan tutkimusblogi, julkaistu 26.2.2015. (https://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/2238)
Tervola, J. (2015). Toimeentulotuen merkitys perusturvan paikkaajana ei ole kasvanut pitkällä aikavälillä. Kelan tutkimusblogi, julkaistu 9.4.2015. (https://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/2353)
Toimeentulotuen uudistamista selvittäneen työryhmän loppuraportti (2015). Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita: 2015:28. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3591-4)
2014
Ahola, E., Tervola, J., Valaste, M., Kangas, O., Honkanen, P. & Hämäläinen, U. (2014). Lapsilisät leikkuriin? Kelan tutkimusblogi, julkaistu 4.4.2014. (https://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/1758)
Ahola, E., Airio, I. & Nurminen M. (2014). Mitä eri aineistot kertovat toimeentulotuen käytöstä täyden kansaneläkkeen saajien keskuudessa? Yhteiskuntapolitiikka 2014; 79: 455–458. (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014120852204)
Haataja, A. & Valaste, M. (2014). Applying child-based information to a microsimulation model. A better tool to assess outcomes of alternative entitlements to childcare provisions? Working papers 52, Kela. (https://hdl.handle.net/10138/42508)
Honkanen, P. (2014). Basic Income and Negative Income Tax: A Comparison with a Simulation Model. Basic Income Studies 2014(9):1–2, 119–136. (https://doi.org/10.1515/bis-2014-0015)
Honkanen, P. & Tervola, J. (2014). Vero- ja tulonsiirtojärjestelmän vaikutus tulonjakoon Suomessa 1995–2013. Yhteiskuntapolitiikka 79 (3): 306–317. (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014061026401)
Kannas, O. & Kärkkäinen, O. (2014). Perustulomallin analyysi. Muistio, Eduskunnan sisäinen tietopalvelu 4.8.2014. (https://www.vihreat.fi/node/9238)
Koskenvuo, K., Ahola, E. & Kalliomaa-Puha, L. (2014). Perhe-eläkkeiden mahdollisten uudistamisvaihtoehtojen hyvinvointivaikutukset. Julkaisussa: Hietaniemi, M. & Ritola, S., toim. Näkökulmia perhe-eläkkeen kehittämistarpeisiin. Helsinki: Eläketurvakeskus, Eläketurvakeskuksen raportteja 04, 2014: 111–126. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-691-198-7)
Kotamäki, M. (2014). Työllistymisveroasteet Suomessa. Keskustelualoite 1/2014. Valtiovarainministeriö 2014, Helsinki. (https://vm.fi/julkaisu?pubid=4901)
Kotamäki, M. & Kärkkäinen, O. (2014). Työllisyys kasvaa, työnteko vähenee? Työnteon kannustimet ja suojaosareformin vaikutus. Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2014. (http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023021326881)
Kotamäki, M. & Mattila, J. (2014). Työttömyysvakuutus ei vakuuta kaikkia. Kohti kattavampaa työttömyysturvaa. Yhteiskuntapolitiikka 79. (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014121152281)
Lehtelä, K.-M., Moisio, P. & Mukkila, S. (2014). Vuoden 2014 talousarvion vaikutukset perusturvaan. Työpaperi: 2014:009, THL. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-157-0)
Matikka, T. (2014). Eläkeläisten työnteon taloudelliset kannustimet. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT. Muistiot 41. Helsinki. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-274-134-9)
Moisio, P., Lehtelä, K.-M. & Mukkila, S. (2014). Estimating the poverty reduction effect of tax and benefit policies in Finland 1993-2013 using a microsimulation method. (https://ideas.repec.org/p/hdl/improv/1406.html)
Sallila, S. & Siljander, E. (2014). Päivähoitomaksut tuntiperusteisiksi - Arvio muutoksen taloudellisista vaikutuksista. Työpaperi: 2014:007, THL.
(https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-145-7)
2013 ja aiemmat
Ahola, E. (2012). Mitä on mikrosimulointi? Kelan tutkimusblogi julkaistu 10.12.2012. (https://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/1225)
Haataja, A., Mattila, J. & Valaste, M. (2013). Applying individual level data on children’s care periods to microsimulation models. Paper presented at the 4th General Conference of the International Microsimulation Association, 11–13 December 2013, Australia. (https://hdl.handle.net/ 10138/154062)
Hallikas, L. (2013). Pariskuntien yhteisverotukseen siirtymisen vaikutukset verotuottoihin ja puolisollisten ihmisten vero-asteisiin. Pro gradu -seminaari.
Honkanen, P. & Tervola, J. (2013). Vuoden 2013 perusturvamuutoksien vaikutukset. Nettityöpapereita 41, Kela. (https://hdl.handle.net/10138/38191)
Siljander, E., Väisänen, A., Linnosmaa, I. & Sallila, S. (2012). Päivähoidon maksu-uudistus – Tutkimus uudistuksen vaikutuksista maksuihin, kysyntään, käyttöön, kuntatalouteen ja henkilöstöresursseihin. Raportti 7/2012, THL.
(https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205085275)