Kirja Suomessa: pitkän linjan menestystarina

Suomessa on kustannettu kirjallisuutta jo 1600-luvulta lähtien. Suomenkielisen kirjallisuuden juuret ulottuvat vielä kauemmas, Mikael Agricolaan asti, jonka kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 450 vuotta. Nykyisin Suomessa julkaistaan vuosittain 13 000-14 000 kirjanimikettä. Julkaisutuotantoa leimaavat tietokirjojen suuri osuus sekä kotimaisen kirjallisuuden vahva asema.

Suomessa kirjankustantamisen historia ulottuu vuosisatojen taakse. Suomen vanhin edelleen toimiva yritys, Frenckellin Kirjapaino Oy, perustettiin jo vuonna 1642. Suomen itsenäistymisen aikoihin 1900-luvun alussa eräät nykyisistä suurista kustantamoista, esimerkiksi Otava (perustettu 1890), WSOY (1878) ja Gummerus (1872), olivat toimineet jo vuosikymmeniä. Kustantamoiden perustaminen autonomian ajalla, Suomen ollessa Venäjän suuriruhtinaskunta, oli osa suomalaisten kulttuuri-instituutioiden luomista.

Suomessa kustannetun kirjallisuuden määriä on tilastoitu säännöllisesti 1930-luvulta lähtien. Vuonna 1938 ilmestyi runsaat 1 500 kirjanimikettä, tästä noin 1 300 oli kotimaista kirjallisuutta ja runsaat 250 käännöskirjallisuutta (kuvio 1). Sota-aikana kirjatuotanto tilapäisesti väheni, mutta 1930-luvun määrät ylittyivät jo 1940-luvun puolivälissä. 1970-luvun lopussa lähestyttiin jo 5 000 vuotuisen nimikkeen rajapyykkiä, ja 10 000 nimikkeen raja ylitettiin vuonna 1988. Tilastoitujen nimikkeiden määrää lisäsi osaltaan myös pienpainatteiden sisällyttäminen tilastolukuihin vuosista 1973 ja 1979 alkaen. Vuonna 2005 Suomessa ilmestyi lähes 14 000 teosnimikettä. Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana taitto- ja painotekniikan kehittyminen on alentanut kirjojen julkaisukustannuksia, mikä näkyy myös nimikkeiden määrissä.

Kuvio 1. Suomessa kustannettu kirjallisuus 1938-2005

 

Toisen maailmansodan jälkeen Suomi on vähitellen noussut maailman johtavien kirjantuottajamaiden joukkoon. Unescon tilastot eri maiden kirjatuotannosta kattavat vuodet 1950-1996. Vuonna 1996 Suomessa julkaistiin noin 2,6 kirjanimikettä tuhatta asukasta kohden (kuvio 2). Asukaslukuun suhteutettu kirjatuotanto on Suomessa Euroopan unionin maiden korkein ja maailman toiseksi korkein, vain Islannissa tuotetaan enemmän nimikkeitä suhteessa asukaslukuun. Suomen ja Islannin lisäksi Alankomaissa, Tanskassa ja Sveitsissä kustannetaan vuosittain yli kaksi kirjanimikettä tuhatta asukasta kohti.

Kuvio 2. Julkaistut kirjanimikkeet vuodessa 1 000 asukasta kohden eräissä maissa 1996

Kuvion 2 lukuihin sisältyy maakohtaisia eroja:
Alankomaiden tiedot vuodelta 1993, Luxemburgin 1994, Maltan ja Ranskan 1995.

Tietokirjat ja kotimainen kirjallisuus perinteisesti vahvoilla

Suomessa tietokirjallisuuden asema on perinteisesti ollut vahva. Tietokirjojen osuus julkaistusta kirjallisuudesta on pysynyt 1930-luvulta alkaen noin kahdessa kolmanneksessa ja kaunokirjallisuuden osuus yhden kolmanneksen tuntumassa. Vuonna 2005 julkaistiin lähes 9 000 tietokirjanimikettä. Samana vuonna noin 36 prosenttia kaikista julkaistuista nimikkeistä oli kaunokirjallisuutta.

Toinen Suomessa julkaistavan kirjallisuuden tyypillinen piirre on kotimaisen kirjallisuuden suuri osuus. Vähintään kolme neljäsosaa koko nimiketuotannosta on ollut kotimaista alkuperää 1930-luvulta lähtien (kuvio 3). Ruotsiksi julkaistujen kotimaisten kirjojen määrä on kasvanut, mutta niiden osuus koko kotimaisesta kirjanimiketuotannosta on pienentynyt 1930-luvun lähes 20 prosentista viime vuosien noin 5 prosenttiin. Muunkielisen kirjallisuuden osuus kotimaisesta kirjanimiketuotannosta on sen sijaan noussut 1930-luvun vajaasta 10 prosentista 2000-luvun runsaaseen 20 prosenttiin.

Kuvio 3. Suomessa kustannettu kotimainen kirjallisuus 1938-2005

Käännöskirjallisuutta noin viidennes julkaistuista nimikkeistä

Käännöskirjallisuuden osuus Suomessa julkaistusta kirjanimikkeistä on ollut 15-25 prosenttia, esimerkiksi vuonna 2005 noin 17 prosenttia nimikkeistä oli käännöskirjallisuutta.

Eniten suomennoksia on tehty englanninkielisestä kirjallisuudesta. Alkuperältään englanninkielisen käännöskirjallisuuden osuus on myös selvästi kasvanut vuosikymmenten saatossa ja 1990-luvulta lähtien se on ollut noin kaksi kolmannesta. Skandinaavisista kielistä suomennetaan yhä enemmän nimikkeitä, mutta niiden osuus käännöskirjallisuudesta on pienentynyt ja on viime vuosina ollut enää noin 10-15 prosenttia (kuvio 4).

Ruotsiksi käännettyjen kirjojen määrä oli alimmillaan 1950-1970-luvuilla, mutta on sittemmin noussut noin sataan nimikkeeseen vuodessa.

Kuvio 4. Alkuperäkielien osuudet käännöskirjallisuudesta 1938-2005

Kirjojen myynti kasvanut tasaisesti

Suomen Kustannusyhdistyksen tilastoja kirjojen myynnistä on saatavissa 1960-luvulta alkaen. Niiden mukaan yhdistyksen jäsenkustantamojen kirjoja myytiin vuonna 2005 runsaat 28 miljoonaa kappaletta. Tämä on yli 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 1980 ja yli kaksinkertainen 1960-lukuun verrattuna.

Kuvio 5. Kirjojen myynti kirjallisuudenlajeittain 1963-2005

Suurin muutos on tapahtunut suurteosten myynnissä, joka on romahtanut: vuonna 1980 suurteoksien osuus myydyistä kirjoista oli noin 16 prosenttia, 2000-luvulla enää noin 1 prosentti (kuvio 5). Tämän on arvioitu johtuvan Internetin kasvaneesta tiedon tarjonnasta.

Myös peruskoulukirjojen osuus kokonaismyynnistä on pienentynyt, kun taas tietokirjojen sekä lasten- ja nuortenkirjojen osuus on kasvanut. Lasten- ja nuortenkirjojen osuuden kasvuun on tosin vaikuttanut tilastointitavan muutos vuonna 1994, jolloin ryhmään otettiin mukaan myös lasten kuva-, katselu- ja tehtäväkirjat.

Myyntiluvuissa ovat mukana ainoastaan Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenet, jolloin jäsenistön muutokset vaikuttavat eri vuosien vertailtavuuteen: vuonna 1963 Kustannusyhdistyksessä oli 23 jäsentä, vuonna 2007 jäsenkustantamoja oli 100. Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten osuus Suomen koko kirjamyynnistä on nykyisin noin neljä viidennestä.

Kirjakauppojen kulta-aika 1960-luvulla

Vuonna 1900 Suomessa oli 56 kirjakauppaa. Vuonna 1939, sodan aattona, kirjakauppoja oli jo 478. Kirjakauppojen määrä saavutti huippunsa 1960-luvun puolivälissä, jolloin niitä oli lähes 800. Sen jälkeen kirjakaupat ovat vähentyneet ja vuonna 2004 Suomessa toimi 360 kirjakauppaa.

Vielä vuonna 1970 lähes kaikki kirjat myytiin kirjakaupasta. Vuonna 1908 käyttöön otettu kirjojen määrähintajärjestelmä lakkasi vuonna 1971, ja kirjojen myynti ja hinnoittelu vapautuivat. Kirjoja alettiin myydä myös muualla kuin varsinaisissa kirjakaupoissa eikä kustantaja enää määrännyt kirjojen kuluttajahintoja.

Vuoteen 1975 mennessä kirjakauppojen osuus kirjamyynnin arvosta oli pudonnut 51 prosenttiin, vuonna 2005 se oli enää noin 38 prosenttia. Sellaisissa maissa, joissa kirjojen määrähintajärjestelmä on voimassa (esim. Tanska, Saksa, Alankomaat), kirjakauppojen osuus kirjamyynnistä on nykyisinkin yleensä vähintään 60 prosenttia.

Taulukot

Lisätietoja: Jukka Ekholm 09 1734 3370

Lähteitä ja linkkejä:

Päivitetty 16.4.2007