Vuosisata suomalaista autoilua
Autoilun historia alkoi maassamme vuonna 1900, jolloin Suomeen hankittiin ensimmäiset henkilöautot. Vuoden 2006 lopussa Suomessa oli lähes kolme miljoonaa autoa ja niillä ajettiin vuoden aikana yhteensä 52,2 miljardia kilometriä.
Vuonna 1900 Suomeen tuotiin ensimmäiset autot: kamariherra Hjalmar Linderin Mercedes Simplex ja liikemies Victor Forseliuksen Benz Velo Comfortable. Ensimmäisen Suomessa myönnetyn ajokortin sai helsinkiläinen liikemies Yrjö Weilin vuonna 1907. Aluksi maassamme oli käytössä vain yhdenlaisia ajokortteja, kaikkien autojen ajoon oikeuttavia "todistuksia ajo-oikeuden omaamisesta". Ajolupaa anottiin katsastusmieheltä ja sen saattoi saada 18 vuotta täyttänyt, raittiiksi, säännölliseksi ja luotettavaksi tunnettu henkilö, joka lisäksi oli täysin perehtynyt automobiilin rakenteeseen, hoitoon ja ohjaamiseen.
Henkilöautokauppa vapautui vuonna 1962
Ajoneuvorekisteri perustettiin vuonna 1907, ja aluksi sen ylläpidosta vastasi poliisi. Autot yleistyivät nopeasti suurimmissa kaupungeissa, ja 1920-luvun alussa maassamme oli jo noin 1 800 autoa ja 800 moottoripyörää. Autoistumiskehityksen katkaisi Suomessa marraskuussa 1939 alkanut talvisota ja sitä seurannut jatkosota. Sotavuodet verottivat merkittävästi autokantaa, henkilöautokanta laski sotavuosina 29 000:sta 6 230:een.
Vuodesta 1945 lähtien henkilöautojen määrä alkoi jälleen kasvaa, vaikka maahantuonti olikin säännösteltyä ja tuonti luvanvaraista aina vuoteen 1962. Autokanta kasvoi nopeasti 1970-luvun öljykriisistä huolimatta ja miljoonan henkilöauton raja saavutettiin vuonna 1976. Vasta 1990-luvun alun lamavuosien aikana autojen määrä tilapäisesti väheni. Laman jälkeen henkilöautokanta alkoi uudelleen kasvaa, ja kahden miljoonan henkilöauton raja rikkoutui vuonna 1998. Vuonna 2006 henkilöautoja oli yhteensä 2,5 miljoonaa.
Rekisterissä olevien autojen lukumäärä 1922-2006
Linja-autoliikenne alkoi kangerrellen
Linja-autoliikennöinti alkoi Uudenkaupungin ja Turun välisellä linjalla joulukuussa 1905, jolloin Scheibler-merkkinen omnibussi lähti ensimmäiselle matkalleen Turun tuomiokirkolta. Bussin moottori kuitenkin rikkoutui jo Laitilassa ja auto hinattiin seuraavana päivänä neljän hevosen voimin perille Uuteenkaupunkiin. Bussimatkustamisen suosio oli alkuvuosina vähäistä ja kaluston toimintavarmuus huono. Vasta 1920-luvun alussa autojen tekninen kehitys mahdollisti säännöllisen linjaliikenteen aloittamisen, ja vuoteen 1925 mennessä linja-autojen määrä oli kasvanut jo yli 1 300:aan. Vuoden 2006 lopussa rekisterissä oli 11 189 linja-autoa.
Vuonna 1906 tai 1907 Suomeen ostettiin ensimmäinen höyrykäyttöinen kuorma-auto. Kuorma-autojen määrä kasvoi nopeasti aina vuoteen 1959, jolloin rekisterissä oli jo yli 46 000 autoa. Sen jälkeen kuorma-autokannan kasvu jatkui hitaana, kunnes 1990-luvun lamavuosina kuorma-autojen määrä romahti muutamassa vuodessa 55 000:sta 45 000:een. Lamavuosien jälkeen kuorma-autokanta kasvoi jälleen nopeasti. Vuoden 2006 lopussa Suomessa oli 91 465 kuorma-autoa, joista 38 prosenttia toimi luvanvaraisessa eli ammattimaisessa liikenteessä.
Rekisterissä olevien ajoneuvojen lukumäärä ei vielä kerro kuljetuskapasiteetin kehityksestä. Erityisesti kuorma-autojen mitat ja painot ovat kasvaneet valtavasti viime vuosisadan alusta. Vuonna 1923 ajoneuvojen suurin sallittu kokonaispaino oli 7 tonnia. Tämän jälkeen on suurimpia sallittuja painoja muutettu moneen kertaan: nykyisin suurin sallittu kokonaispaino on 60 tonnia eli yli 8-kertainen vuoteen 1923 verrattuna.
Ensimmäinen moottoritie 1960-luvulla
Tiet olivat vuosisadan alussa "nimismiehen kiharoilla" olevia sorateitä. Bitumipäällystettä tehtiin ensimmäisen kerran 1920-luvulla koemielessä 16 kilometrin matkalle. Vuonna 1925 talviaurattuja teitä oli 40 kilometriä. Vuonna 1939 Suomen yhteensä 33 700 maantiekilometristä 11 000 kilometriä oli talviaurattuja.
Suomessa valtio ylläpitää maanteitä, kunnat katuja ja kaavateitä, ja niiden lisäksi on yksityisteitä. Vuonna 1963 maahamme valmistui ensimmäinen 14 kilometrin mittainen moottoritieosuus, Helsingistä Turun suuntaan johtava Tarvontie.
Vuoden 2007 alussa moottoriteitä oli 700 kilometriä ja maanteitä yhteensä 78 189 kilometriä. Maanteistä kestopäällystettyjä tai öljysorateitä on nykyisin 50 777 kilometriä ja sorateitä 27 412 kilometriä. Maanteiden lisäksi maassamme on 26 702 kilometriä katuja ja kaavateitä sekä 89 157 kilometriä yksityisteitä.
Liikenteen määrä kasvanut voimakkaasti
Autokannan kasvamisen myötä myös kaikilla autoilla yhteensä vuoden aikana ajetut kokonaiskilometrimäärät (eli liikennesuoritteet) ovat lisääntyneet. Vuonna 1975 autoilla ajettiin Suomessa vuoden aikana yhteensä 24,4 miljardia kilometriä, mutta vuonna 2006 jo 52,2 miljardia kilometriä.
Henkilöautoilla ajettiin vuonna 2006 keskimäärin 17 800 kilometriä vuodessa. Kuorma-autoilla ajettiin keskimäärin 34 700 kilometriä, pakettiautoilla 13 300 kilometriä ja linja-autoilla 51 800 kilometriä.
Tieliikenneonnettomuudet jyrkkään laskuun 1970-luvun puolivälissä
"Vuoden 1929 toisilla valtiopäivillä tehdystä aloitteesta Eduskunta helmikuun 5. päivänä 1930 päätti lausua toivomuksen, että hallitus kiireellisesti toimituttaisi tutkimuksen auto-onnettomuuksien syistä ja erityisesti alkoholin osallisuudesta niihin." Näillä sanoilla alkoi Suomen ensimmäinen tieliikenneonnettomuusjulkaisu vuonna 1931, jolloin tieliikenneonnettomuuksien tilastointi Suomessa alkoi. Liikennekuolemien valossa erityisen synkkiä olivat vuodet 1965-1973, jolloin tieliikenteessä kuoli noin tuhat ihmistä vuosittain.
Sen jälkeen tieliikenteessä surmansa saaneiden määrä väheni selvästi. Tähän vaikuttivat erilaiset liikenneturvallisuutta edistävät toimet kuten vuonna 1975 voimaan tullut turvavöiden käyttöpakko ja vuonna 1978 tehty päätös yleisen nopeusrajoituksen alentamisesta 80 kilometriin tunnissa.
Vaikka ajoneuvojen määrä on kasvanut, tieliikenneonnettomuudet ovat vähentyneet 2000-luvulla. Vuonna 2000 liikennekuolemia oli ensimmäistä kertaa alle 400 eli yhteensä 396. Vuonna 2001 liikennekuolemia oli 433, mutta sen jälkeen liikennekuolemat vähenivät jälleen. Vuonna 2006 tieliikenteessä kuoli 336 ihmistä.
Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet 1931-2006
Lisätietoja: Sinikka Parkko (09) 1734 3254
Lähteitä ja linkkejä:
- Liikenteeseen liittyviä tilastoja
- Sinikka Parkko (1999): Tieliikenne. Artikkeli teoksessa Suomen vuosisata. Tilastokeskus, Helsinki.
- Liikennetilastollinen vuosikirja 2006. Tilastokeskus.
- Suomen Linja-autohistoriallinen Seura ry: Linja-auto 100 vuotta Suomessa
Päivitetty 16.10.2007