Uusi elämäntapa velkaannuttaa ja vaurastuttaa
- Miten varallisuutta kuvataan?
- Valtaosalla suomalaisista on asuntovarallisuutta
- Asuntoihin tarvitaan yhä enemmän lainarahaa
- Osake- ja rahastosijoittaminen lisääntyy
- Rahoitusvarallisuus on keskittynyt kaikkein suurituloisimmille
- Varallisuuteen ja velkaantumiseen liittyvät riskit ovat muuttuneet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Asuntoihin tarvitaan yhä enemmän lainarahaa
Velkakulttuuri on muuttunut ja velasta on Suomessakin tullut osa elämäntapaa. On myös sanottu, että velka on tärkeä maailmantalouden instrumentti, jota ilman globaali talous ei toimisi. Velka pitää yhteiskunnan vireessä ja ihmiset töissä, mutta tarvitaan niitäkin, jotka ovat huolissaan siitä, että suomalaisten velkataakka uhkaa kasvaa liian suureksi. Markkinataloudessa ylivelkaantuneiden ongelmia pyritään ratkomaan talousneuvonnalla ja valistuksella. Luottomarkkinoita valvovien viranomaisten tehtävä on toppuutella velanottajia ja -antajia.
Erot kotitalouksien velkaantumisessa ovat suuria, koska yli kolmannes (35 %) kotitalouksista asuu velattomassa omistusasunnossa. Tämä osuus ei ole juurikaan ajan myötä muuttunut.
Pankkimaailmassa asuntoluoton luototusasteen tunnusluku (Loan To Value, LTV) ennustaa luotonantajalle maksun laiminlyömisen todennäköisyyttä. Mitä korkeampi LTV on, sitä suurempi on maksun laiminlyömisen todennäköisyys. Jos esimerkiksi kotitalous lainaa 130 000 euroa asuntoon, jonka arvo on 150 000 euroa, LTV on 87 prosenttia.
Kuvioon 3 on laskettu varallisuustutkimusaineistoista niiden kotitalouksien suhteelliset osuudet, joiden asuntovelkarasitus (LTV) on 75 prosenttia tai sitä suurempi, ja vastaavat osuudet 50 prosentin rajalla. Asuntovelkarasitus on kasvanut jo pitkään. Vuonna 2009 lähes kolmanneksella asuntovelallisista LTV-suhde oli 75 prosenttia tai sen yli, mikä osoittaa, että hyvin monet ovat hankkineet asunnon ilman etukäteissäästöjä.
Kuvio 3. Niiden kotitalouksien osuus, joilla asuntovelkojen suhde asunnon arvoon (LTV-suhde) on vähintään 75 % ja enintään 50 % vuosina 1987− 2009. Prosenttia.
Lähde: Tilastokeskus. Kotitalouksien varallisuustutkimukset.
Suurimpien velkojen ottajat ovat harvoin ylivelkaantuneita. Suurin osa eli 76 prosenttia kotitalouksien veloista on asuntolainoja. Velkavivulla kasvatetaan varallisuutta. Velka jakaakin kotitaloudet niihin, joilla tulojen ja varallisuuden perusteella on mahdollisuus oman asunnon hankintaan ja niihin joilla tätä mahdollisuutta ei ole.
Kuviossa 4 asuntovelalliset on jaettu tuloluokkiin. Tuloluokkiin sijoittuminen on kaikkina tutkimusvuosina ollut hyvin samankaltaista. Asuntovelkaantuminen yleistyy tulotason noustessa. Neljään hyvätuloisimpaan ryhmään kuului kuhunkin 13−14 prosenttia asuntovelkaantuneista vuonna 2009. Vain parisen prosenttia oli kaikkein pienituloisimpia. Osuus on alentunut pitkään. Pienituloisille oman asunnon hankinta on vaikeutunut pätkätöiden ja epävarmuuden maailmassa, ja monille velkaantuminen voi merkitä vain pikavippiasiakkaaksi joutumista.
Kuvio 4. Asuntovelallisten kotitalouksien osuus tulokymmenyksittäin vuosina 1987−2009. Prosenttia.
Lähde: Tilastokeskus. Kotitalouksien varallisuustutkimukset.
Päivitetty 11.3.2013