Uusi elämäntapa velkaannuttaa ja vaurastuttaa
- Miten varallisuutta kuvataan?
- Valtaosalla suomalaisista on asuntovarallisuutta
- Asuntoihin tarvitaan yhä enemmän lainarahaa
- Osake- ja rahastosijoittaminen lisääntyy
- Rahoitusvarallisuus on keskittynyt kaikkein suurituloisimmille
- Varallisuuteen ja velkaantumiseen liittyvät riskit ovat muuttuneet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Varallisuuteen ja velkaantumiseen liittyvät riskit ovat muuttuneet
Tilastokeskuksessa on varallisuusaineistoja 1980-luvun lopulta lähtien. Ne kuvaavat siten myös aikaa jolloin suotuisan kehityksen jälkeen talous ajautui vakaviin ongelmiin 1980-luvun loppupuolella. Tuotannon kasvu pysähtyi ja velkaongelma kärjistyi 1990-luvun alun laman aikana. Varallisuusesineiden kuten asuntojen ja arvopapereiden hinnat olivat nousseet huomattavasti 1980-luvun lopulla, mutta 1990-luvun alussa varallisuusarvot laskivat nopeasti.
Tämän tyyppisten kriisien vaikutukset voivat heijastua hyvin erilailla eri-ikäisiin sekä erilaisessa varallisuus- ja asumistilanteessa oleviin kotitalouksiin. Työpaikkansa säilyttäneet saattoivat kokea selviytyneensä kuin "koira veräjästä", työttömiksi joutuneet kärsivät seurauksista välittömästi ja velkaantuneet ajautuivat ahdinkoon pitkäksi aikaa, kun he joutuivat tulonmenetyksistä huolimatta hoitamaan velkojaan.
Noista ajoista on taloudessa tapahtunut paljon muutosta ja kehitystä, mutta myös uhkakuvat ovat saaneet uusia mittasuhteita. Voidaan kysyä, onko Euroopan velkakriisin eräpäivä jo lähelläkin. Merkittävä osa kotitalouksien omaisuudesta on kiinni asunnoissa ja ehkä vapaa-ajan asunnoissa. Osakesijoitus on yksi osa varallisuutta ja useimmilla se on varsin pieni. Vaikka asunto nähdään nykyään sijoituksena siinä kuin arvopaperit ja muu omaisuuskin, se on kuitenkin edelleen asumismuodosta riippumatta perusoikeus, jolla asumistarpeet tyydytetään.
Varallisuuden jakauma on varsin kiinnostava tutkimuskohde, koska se kertoo mm. tulomahdollisuuksien jakautumisesta. Kaikkein varakkaimmat ovat omassa sarjassaan eivätkä välttämättä näy tilastoluvuissa. Varallisuuteen perustuvat omaisuustulot ovat vaikuttaneet tulojakaumiin varsin suuresti viime vuosina. Vielä kiinnostavammaksi varallisuustutkimus tulee, kun saadaan vertailuaineistoja muista euroalueen maista Euroopan keskuspankin varallisuustutkimushankkeesta.
Asuntovarallisuuden arviointi Haastattelumenetelmällä kerätyissä varallisuustutkimuksissa selvitettiin erikseen oman, vakituisen asunnon arvo, sijoitusasuntojen eli muiden kuin omassa käytössä olevien asuntojen arvo ja vapaa-ajan asuntojen arvo. Vapaa-ajanasunnot käsittävät kaikki lomakiinteistöt ja lomaosakkeet. Pientaloissa arvoon lasketaan mukaan rakennukset ja tontti. Maatiloista otetaan mukaan vain asuinrakennukset pihapiireineen, ei yritystoimintaan kuuluvia rakennuksia. Asunnon arvolla tarkoitetaan velatonta nykyarvoa eli todennäköistä myyntihintaa, jos asunto myytäisiin. Asunnon arvo on siis vastaajan arvioima käypä myyntiarvo. Vuoden 2004 tutkimuksessa noin 8 prosenttia omistusasujista ei pystynyt tai halunnut arvioida asuntonsa hintaa. Näille kotitalouksille arvotieto imputoitiin asuntojen hintatilastosta saaduilla neliöhinnoilla. Neliöhinnat oli saatavissa kunnittain ja talotyypin sekä huoneluvun mukaan. Uusimmassa vuoden 2009 aineistossa on käytetty rekisterimenetelmää. Väestötietojärjestelmä sisältää rakennuksia ja asuntoja kuvaavia tietoja. Verohallituksen osakehuoneistorekisterissä on tiedot mm. toteutuneista kauppahinnoista. Niiden asuntojen ja kiinteistöjen osalta, joita ei löydy osakehuoneistorekisteristä, hinnoittelu on tehty markkina-arvoon hintatilastojen perusteella. Parhaita tuloksia haastatteluilla saadaan silloin, kun aihe on neutraali tai se koetaan yhteiskunnallisesti tärkeäksi. Varallisuutta on perinteisesti pidetty arkaluonteisena aiheena. Kuitenkin asumisessa ja siihen liittyvässä aihepiirissä kotitalouksien vastaushalukkuus on ollut hyvä. Sekä kyselyillä että muilla menetelmillä koottujen tilastoaineistojen aikasarjoihin ei ole asuntovarallisuuden osalta tullut merkittäviä menetelmistä johtuvia katkoksia. Myös asuntovarallisuuden taso vastaa hyvin kansantulotilastoon laskettua asuntokannan arvoa. |
Lähteet:
Tilastokeskus 2011. Kotitalouksien varallisuus. http://tilastokeskus.fi/til/vtutk/2009/vtutk_ 2009_2011-12-21_laa_001_fi.html.
Tilastokeskus 2011. Tulonjakotilaston kokonaistilasto. http://tilastokeskus.fi/til/tjkt/index.html.
_______
1 Jos yhdellä kotitaloudella olisi kaikki varallisuus, Gini-kertoimen arvo olisi 100. Jos kaikilla olisi sama määrä varallisuutta, Gini-kerroin saisi arvon 0.
Päivitetty 11.3.2013