Julkaistu: 3.6.2013
Suomalaisten velkaantuminen on eurooppalaista keskitasoa
- Suomalaisten velat eurooppalaista keskitasoa
- Velkaantuminen vaihtelee elinvaiheittain
- Neljänneksellä velallisista velkaa vähintään 100 000 euroa
- Suurimmat asuntovelat kehyskunnissa
- Asumistason parantaminen kasvattaa velkaa
- Pitäisikö kehityksestä huolestua?
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Velkaantuminen vaihtelee elinvaiheittain
Suomessa kotitalouksien velkaantumiseen on eniten vaikuttanut oman asunnon osto ja usein pitkään jatkunut asunnonvaihtojen vaatima lisärahoitustarve. Asuntokunnan ikä, rakenne ja lapsiluku vaikuttavat siihen, kuinka paljon ja minkälaista velkaa asuntokunnilla on. Alueelliset erot näkyvät selvimmin asuntoveloissa, ja tietenkin tulot rajoittavat monien kotitalouksien lainamahdollisuuksia.
Vuonna 2011 Suomen 2,5 miljoonasta asuntokunnasta velkaa oli noin 60 prosentilla. Lainaa oli usein otettu kulutukseen tai suurehkoihin hankintoihin. Tällaista velkaa oli noin 1,2 miljoonalla asuntokunnalla, ja sitä oli tasaisesti kaikenikäisillä asuntokunnilla. Velallista asuntokuntaa kohti sitä oli keskimäärin 18 440 euroa. Opintovelkaa oli 274 200 asuntokunnalla ja elinkeinotoimintaa tai tulonhankintaa varten otettua velkaa oli 77 700 asuntokunnalla. (Tilastokeskus 2011.)
Kolmanneksella asuntokunnista oli asuntovelkaa. Vuodesta 2002 asuntovelallisten asuntokuntien määrä kasvoi lähes kolmanneksella ja niiden keskimääräiset asuntovelat reaalisesti 74 prosenttia. Vuonna 2011 keskimääräinen asuntovelka asuntovelallista asuntokuntaa kohti oli 89 350 euroa. Asuntovelat ovat yleisiä jo nuorilla, ja koska laina-ajat ovat pitkiä ja asunnonvaihdot vaativat uutta lainaa, niitä maksetaan pitkään. Kaikissa ikäluokissa asuntovelkojen osuus veloista oli suurin ja vielä eläkeikäistenkin veloista lähes puolet oli asuntovelkoja. (Tilastokeskus 2011.)
Useimmin velkaa oli keski-ikäisten asuntokunnilla. Asuntokunnista, joiden viitehenkilö oli 25–54-vuotias, 78 prosentilla oli velkaa. Alle 25-vuotiaiden asuntokunnista velkaa oli hieman yli puolella ja vasta eläkeikäisistä asuntokunnista selvä enemmistö eli kolme neljästä oli velattomia.
Velattomia oli eniten yksinasuvien joukossa. Yksinasuvistakin asuntovelkaisia olivat useimmin 35–44-vuotiaat, heistä hieman yli kolmanneksella oli asuntovelkaa. Muuta velkaa yksinasuvista oli vajaalla kolmanneksella. Kahden aikuisen lapsettomista asuntokunnista velkaisimpia olivat 25–34-vuotiaat, joista 88 prosentilla oli velkaa ja 51 prosentilla asuntovelkaa. Asuntovelkaa niillä oli varsin paljon, 124 770 euroa asuntovelallista kohti, eli hieman enemmän kuin kahden aikuisen asuntokunnilla, joissa oli lapsia.
Kahdella kolmesta niistä asuntokunnista, jossa oli lapsia, oli asuntovelkaa. Lapsiluvun kasvaessa kasvoivat velkamäärätkin: lapsettomilla asuntovelallisilla asuntovelkaa oli keskimäärin 70 900 euroa, yksilapsisilla 103 580 ja vähintään kolmilapsisilla 121 240 euroa. Lapsiperheillä oli muutakin velkaa muita asuntokuntia useammin.
Päivitetty 3.6.2013