Julkaistu: 23.9.2013

Sateenkaariperheet tuovat väriä tilastoihin

  1. Yli 4 500 suomalaista elää rekisteröidyssä parisuhteessa
  2. Vain harva yli 60-vuotias on rekisteröinyt suhteensa
  3. Suomessa on 400 "virallista" sateenkaariperhettä
  4. Joka kolmannella rekisteröidyllä naisparilla on lapsia
  5. Sateenkaariperheissä on vähemmän ja nuorempia lapsia kuin muissa perheissä
  6. Joka kolmas kotimainen adoptio on perheen sisäinen
  7. Aavistuksen värikkäämpi kuva suomalaisista perheistä
  8. Lähteet:

Koko dokumentti yhdella sivulla

Aavistuksen värikkäämpi kuva suomalaisista perheistä

Kuten monet vähemmistöt, ovat sateenkaariperheet pienen määränsä ja yhteiskunnallisten käytäntöjen takia huonosti erotettavissa tilastoista. Vuoden 2002 lakiuudistuksen jälkeen tilanne on kuitenkin hieman kohentunut, koska rekisteröidyt parit ovat päässeet mukaan perhetilastoihin. Kokonaiskuva suomalaista perheistä on nyt tilastoissa astetta kirkkaampi ja värikkäämpi, vaikka merkittävä osa seksuaalivähemmistön perheistä jää edelleen perhetilastojen ulkopuolelle tai tilastoituu väärin.

Perhetilastosanastoa
Kolme neljästä suomalaisesta kuuluu perheväestöön. Tilastoissa perheet luokitellaan parisuhteen mukaan ja sen mukaan, onko perheessä lapsia. Perhetilastoissa perheet muodostetaan asuinkunnista eli perheeksi tilastoitumisen edellytyksenä on samassa osoitteessa asuminen. Suomen yleisimmät perhetyypit pohjautuvat avioliittoon: lapseton aviopari (36 prosenttia perheistä) ja aviopari, jolla lapsia (30 prosenttia perheistä). Joka viides perhe perustuu avoliittoon.

Lapsiperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa asuu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Kaikista perheistä noin 40 prosenttia on lapsiperheitä. Suomessa on yli miljoona alle 18-vuotiasta lasta. 83 prosenttia lapsista elää kahden vanhemman perheessä (joka perustuu vanhempien avioliittoon, avoliittoon tai rekisteröityyn parisuhteeseen). Joka kuudes lapsi elää yhden vanhemman perheessä.

Yhden vanhemman perheitä on hiukan yli 10 prosenttia perheistä ja 20 prosenttia lapsiperheistä. Yhden vanhemman perheisiin tilastoidaan myös sellaiset perheet, joissa samaa sukupuolta olevat vanhemmat eivät ole rekisteröineet suhdettaan.

Noin joka kymmenes lapsiperhe on uusperhe, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias vain toisen puolison lapsi. Uusperhe on myös tilastollinen termi.

Kahden samaa sukupuolta olevan henkilön parisuhteen rekisteröinti tuli Suomessa mahdolliseksi vuonna 2002. Rekisteröinti tapahtuu maistraatissa, ja sen myötä puolisoille tulee osittain samat oikeudet ja velvollisuudet kuin avioliitossakin. Lähes kahdessakymmenessä maassa ja kaikissa muissa Pohjoismaissa on parisuhteen rekisteröinnin sijaan mahdollista solmia ns. sukupuolineutraali avioliitto.

Sateenkaariperheeksi kutsutaan lapsiperhettä, jossa ainakin yksi vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Sateenkaariperhe ei ole tilastollinen termi, vaan määritys perustuu perheen omaan käsitykseen. Kela käyttää sateenkaariperhe-määritelmää kahden naisen tai kahden miehen lapsiperheestä. Tilastoinnissa voidaan käsitellä vain sateenkaariperheitä, jotka perustuvat rekisteröidylle parisuhteelle. Tilastollinen perhekäsitys ei edellytä lapsia, joten tilastoissa kahden naisen tai kahden miehen liittoa voitaisiin myös kutsua sateenkaariperheeksi. Oheisessa artikkelissa sateenkaariperheellä tarkoitetaan kuitenkin vain lapsiperhettä.

Kolmi- ja neliapilaperheessä lapsella on enemmän kuin kaksi sosiaalista vanhempaa; vanhemmuus jaetaan esimerkiksi naisparin ja homomiehen tai miesparin kesken. Juridisia vanhempia voi kuitenkin olla vain kaksi.

Perheen sisäisellä adoptiolla tarkoitetaan puolison juridisen lapsen vanhemmuuden vahvistamista. Perheen sisäinen adoptio tuli mahdolliseksi samaa sukupuolta oleville, parisuhteensa rekisteröinneille pareille vuonna 2009. Adoptioprosessi edellyttää adoptioneuvontaa, eikä adoptiota voida tehdä ennen lapsen syntymää. Adoptiolapsi saa perheessä täysin saman aseman kuin perusperheeseen syntynyt lapsi. Adoption myötä vanhemmalle tulee muun muassa elatusvelvollisuus suhteessa lapseen ja lapsi perii vanhempansa. Adoptio on purkamaton. Kaksi naista tai miestä ei Suomessa voi yhdessä adoptoida lasta. Adoption juridinen termi on lapseksiottaminen.

Siviilisääty määrittää henkilön perheoikeudellisen aseman. Tieto siviilisäädystä saadaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä ja se on juridinen termi. Suomen siviilisäätyluokitus on seitsenluokkainen: naimaton, naimisissa, eronnut, leski, rekisteröidyssä parisuhteessa, eronnut rekisteröidystä parisuhteesta sekä leski rekisteröidyn parisuhteen jälkeen.

Avoliiton määrittely ei ole täysin yksiselitteinen. Etenkin sosiaali- ja verolainsäädännössä on lakeja, jossa avoliitto rinnastetaan avioliittoon (esimerkiksi työttömyysturvalaki ja kansaneläkelaki). Lakitekstissä avopuolisoiksi katsotaan mies ja nainen, jotka elävät jatkuvasti yhteisessä taloudessa ja avioliitonomaisissa olosuhteissa, mutta eivät ole naimisissa. Avoliitossa ei ole keskinäistä elatusvelvollisuutta eikä avoliitossa synny oikeutta toisen omaisuuteen. Heteropariskunnat voivat ilmoittaa Kelalle avoliiton alkamisesta, mutta muutoin tietoa avoliitosta ei ole olemassa hallinnollissa rekistereissä. Tilastollisesti avoparit muodostetaan samassa asunnossa vakituisesti asuvista 18 vuotta täyttäneistä, eri sukupuolta olevista puolisottomista henkilöistä, jos heidän ikäeronsa on alle 16 vuotta eivätkä he ole sisaruksia. Mikäli parilla on yhteinen lapsi, tilastollinen päättely on erilainen. Avoliitto ei ole siviilisääty. Samaa sukupuolta olevat yhdessä asuvat henkilöt eivät Suomessa muodosta avoliittoa.

 

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 23.9.2013