Julkaistu: 8.12.2014
Suomi aikuisten koulutukseen osallistumisen kärkimaita EU:ssa
- Useampi kuin joka toinen suomalainen aikuinen koulutuksessa vuonna 2012
- Pohjoismaissa aikuisilla eniten koulutustunteja
- Suomessa sukupuolten välinen ero EU-maiden suurin
- Korkea pohjakoulutus edistää aikuiskoulutukseen osallistumista
- Työssä olevat osallistuvat koulutukseen useammin kuin työttömät
- Nuorten kouluttautuminen on yleisempää kuin vanhojen
- Koulutuksellinen tasa-arvo ei toteudu EU-alueella
- Lähteet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Suomessa sukupuolten välinen ero EU-maiden suurin
Suomessa naiset osallistuvat koulutukseen huomattavasti miehiä useammin, ja sukupuolten välinen ero koulutukseen osallistumisasteissa onkin kansainvälisesti vertailtuna hyvin suuri. Vuonna 2012 koulutukseen osallistui Suomessa 25–64-vuotiaista naisista 63 prosenttia ja miehistä 49 prosenttia.
Koulutukseen osallistumisen tasa-arvoa voidaan tutkia lähemmin ristitulosuhteen (vedonlyöntisuhde, odds ratio) avulla. Ristitulosuhde kertoo tietyn ryhmän "vedonlyönnin" koulutukseen osallistumiselle suhteessa johonkin toiseen ryhmään. Ristitulosuhteen arvo 1 tarkoittaa, että ryhmät osallistuvat koulutukseen yhtä usein. Poikkeamat kertovat epätasa-arvoisesta tilanteesta, eli siitä, että jotkut ryhmät osallistuvat koulutukseen toisia useammin.
Ristitulosuhteiden tarkastelu vahvistaa Suomessa vallitsevan kansainvälisesti suuren sukupuolten välisen eron koulutukseen osallistumisasteissa (kuvio 3). Suomessa naisten ristitulosuhde suhteessa miehiin on 1,8-kertainen, mikä on EU-maiden suurin. Naisten osallistuminen miehiä useammin koulutukseen on ominaista Pohjoismaille sekä Baltian maille. EU-maiden ristitulosuhteiden mediaani on tasan 1, eli puolessa EU-maista naiset osallistuvat miehiä useammin koulutukseen, puolessa taas miehet (ristitulosuhde pienempi kuin yksi). Viimeksi mainittu tilanne on mm. Saksassa ja Alankomaissa. Hyvin pienet sukupuolten väliset erot (ristitulosuhde lähellä ykköstä) ovat mm. Irlannissa, Romaniassa ja Slovakiassa.
Kuvio 3. Ristitulosuhteet (OR) naisten koulutukseen osallistumiselle suhteessa miehiin EU-maissa (pl. Kroatia) vuosina 2011 ja 2012.
Lähde: Eurostat. EU-AES.
Suomessa 25–64-vuotias nainen oli koulutuksessa keskimäärin 91 tuntia vuonna 2012, vastaavan ikäinen mies selvästi vähemmän, eli 56 tuntia. Koulutustuntien jakautumista eri ryhmien kesken voidaan tutkia näiden suhteella. Suhdeluku 1 tarkoittaa tasa-arvoista tilannetta, eli eri ryhmät ovat olleet koulutuksessa keskimäärin yhtä monta tuntia. Suomessa naisten saamien koulutustuntien suhde miesten saamiin on noin 1,6 eli naiset saivat keskimäärin 1,6-kertaisen määrän koulutustunteja miehiin nähden. Luku on selvästi EU-maiden korkein.
Naiset saivat miehiä enemmän koulutustunteja myös muissa Pohjoismaissa (Tanska, Ruotsi), Baltian maissa (Latvia, Liettua) sekä Kreikassa ja Puolassa. Alankomaissa, Britanniassa ja Saksassa tilanne on päinvastainen, eli näissä maissa miehet saivat enemmän koulutustunteja kuin naiset. Tasa-arvoisin tilanne koulutuksen määrän suhteen (suhdeluku lähellä ykköstä) on Kyproksella, Luxemburgissa, Espanjassa ja Italiassa.
Päivitetty 8.12.2014