Julkaistu: 8.12.2014
Suomi aikuisten koulutukseen osallistumisen kärkimaita EU:ssa
- Useampi kuin joka toinen suomalainen aikuinen koulutuksessa vuonna 2012
- Pohjoismaissa aikuisilla eniten koulutustunteja
- Suomessa sukupuolten välinen ero EU-maiden suurin
- Korkea pohjakoulutus edistää aikuiskoulutukseen osallistumista
- Työssä olevat osallistuvat koulutukseen useammin kuin työttömät
- Nuorten kouluttautuminen on yleisempää kuin vanhojen
- Koulutuksellinen tasa-arvo ei toteudu EU-alueella
- Lähteet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Koulutuksellinen tasa-arvo ei toteudu EU-alueella
Yhteenvetona voidaan todeta, että useat sosiodemografiset piirteet vaikuttavat merkittävästi koulutukseen osallistumisen todennäköisyyteen ja saatujen koulutustuntien määrää. Aikuisten tasa-arvoinen koulutus ei siis tällä hetkellä toteudu EU-alueella.
Eniten koulutuksellista epätasa-arvoa aiheuttaa EU-maissa henkilön pohjakoulutus. Ristitulosuhteet korkea-asteen koulutuksen suorittaneen osallistumiselle koulutukseen suhteessa pelkän perusasteen suorittaneeseen vaihtelivat EU-maissa vajaasta neljästä vajaaseen kahteenkymmeneen. Koulutuksen määrää tarkasteltaessa (keskiarvojen suhde) myös henkilön ikä nousee suureksi epätasa-arvoa aiheuttavaksi tekijäksi. Elinikäisen oppimisen näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, etteivät EU:n Lissabonin Eurooppa-neuvostossa asettamat tavoitteet vielä kaikilta osin toteudu.
Työllisten ristitulosuhde suhteessa työttömiin on EU-maissa Bulgariaa (11,1) lukuun ottamatta puolentoista ja viiden välillä. Työttömien pitkät koulutusjaksot kuitenkin tasaavat eroja, jos mittarina käytetään koulutustuntien keskiarvoja. Itse asiassa noin puolessa EU-maista työtön saa keskimäärin enemmän koulutustunteja kuin työssä käyvä.
Sukupuolen vaikutus koulutukseen osallistumiselle on pienempi kuin muiden tutkittujen taustamuuttujien. Lisäksi sukupuolen vaikutus ei ole yksisuuntainen; joissain EU-maissa miehet ovat aktiivisempia kouluttautujia, joissain taas naiset.
Päivitetty 8.12.2014