Julkaistu: 8.12.2014
Suomi aikuisten koulutukseen osallistumisen kärkimaita EU:ssa
- Useampi kuin joka toinen suomalainen aikuinen koulutuksessa vuonna 2012
- Pohjoismaissa aikuisilla eniten koulutustunteja
- Suomessa sukupuolten välinen ero EU-maiden suurin
- Korkea pohjakoulutus edistää aikuiskoulutukseen osallistumista
- Työssä olevat osallistuvat koulutukseen useammin kuin työttömät
- Nuorten kouluttautuminen on yleisempää kuin vanhojen
- Koulutuksellinen tasa-arvo ei toteudu EU-alueella
- Lähteet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Työssä olevat osallistuvat koulutukseen useammin kuin työttömät
Suomalaisista työllisistä aikuisista koulutukseen osallistui vuonna 2012 noin kuusi kymmenestä (63 %). Työttömien osallistumisaste oli ainoastaan puolet tästä, 32 prosenttia. Ero koulutukseen osallistumisessa työllisten ja työttömien välillä on myös kansainvälisesti vertailtuna suhteellisen iso. Osallistumisasteet antavat ristitulosuhteeksi (työllisten osallistumiselle koulutukseen suhteessa työttömiin) arvon 3,6, mikä on korkeampi kuin EU-maiden keskiarvo 3,1.
Työlliset osallistuivat työttömiä useammin koulutukseen kaikissa EU-maissa. Epätasa-arvoisin tilanne työmarkkina-asemien välillä oli Bulgariassa (ristitulosuhde 11), missä työllisistä koulutukseen osallistui 38 prosenttia ja työttömistä ainoastaan 5 prosenttia. Myös Unkarissa, Liettuassa ja Slovakiassa työlliset ovat paljon koulutuksessa työttömiin verrattuna. Pienimmät erot työllisten ja työttömien koulutukseen osallistumisessa oli Kreikassa, Romaniassa, Itävallassa ja Espanjassa.
Työttömien saama koulutus on useissa EU-maissa kuitenkin hyvin pitkäkestoista. Tämän johdosta työttömien saama koulutustuntien määrä on useissa maissa korkeampi kuin työllisten vastaava (kuvio 5).
Kuvio 5. Työllisten koulutustuntien keskiarvon suhde työttömien vastaavaan EU-maissa (pl. Kroatia, Romania ja Irlanti) vuosina 2011, 2012 (25–64-vuotias väestö).
Lähde: Eurostat. EU-AES.
Työttömät saivatkin työllisiin verrattuna keskimäärin yli kaksinkertaisen määrän koulutustunteja Ruotsissa (työttömät 168 tuntia, työlliset 71 tuntia) ja Itävallassa (työttömät 100 tuntia, työlliset 49 tuntia). Myös Tanskassa, Ranskassa ja Saksassa työttömien koulutustuntien määrä oli työllisten vastaavaan verrattuna lähes kaksinkertainen. Toisen ääripään muodostaa Alankomaat, jossa puolestaan työllisten saama keskimääräinen koulutustuntien määrä oli työttömien vastaavaan verrattuna yli 2,5-kertainen. Myös Bulgariassa ja Britanniassa työlliset saivat koulutustunteja huomattavasti työttömiä enemmän.
Tasaisimmin (keskiarvojen suhde lähellä ykköstä) koulutustunnit jakaantuvat Virossa, Sloveniassa, Slovakiassa ja Suomessa.
Päivitetty 8.12.2014