Julkaistu: 8.12.2014
Suomi aikuisten koulutukseen osallistumisen kärkimaita EU:ssa
- Useampi kuin joka toinen suomalainen aikuinen koulutuksessa vuonna 2012
- Pohjoismaissa aikuisilla eniten koulutustunteja
- Suomessa sukupuolten välinen ero EU-maiden suurin
- Korkea pohjakoulutus edistää aikuiskoulutukseen osallistumista
- Työssä olevat osallistuvat koulutukseen useammin kuin työttömät
- Nuorten kouluttautuminen on yleisempää kuin vanhojen
- Koulutuksellinen tasa-arvo ei toteudu EU-alueella
- Lähteet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Korkea pohjakoulutus edistää aikuiskoulutukseen osallistumista
Pohjakoulutuksen pituus vaikuttaa paljon koulutukseen osallistumiseen aikuisiällä. Pidemmän pohjakoulutuksen hankkineet osallistuvat koulutukseen selvästi useammin kuin lyhyemmän pohjakoulutuksen käyneet. Kun korkea-asteen tutkinnon suorittaneista 25–64-vuotiaista suomalaisista koulutukseen osallistui 72 prosenttia vuonna 2012, oli pelkän perusasteen suorittaneiden osallistumisaste ainoastaan puolet tästä, 35 prosenttia. Keskiasteen tutkinnon suorittaneista koulutukseen osallistui joka toinen. Sama ilmiö on nähtävissä kaikissa EU-maissa.
Vertailtaessa ristitulosuhtein korkea-asteen tutkinnon suorittaneita pelkän perusasteen suorittaneisiin havaitaan Suomen kuuluvan − suurilta tuntuvilta osallistumisaste-eroista huolimatta − EU:n tasa-arvoisimpien maiden joukkoon. Tasa-arvo pohjakoulutuksen pituuden suhteen on Suomessa erilainen kuin tasa-arvo sukupuolinäkökulmasta. Suomessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden ristitulosuhde suhteessa pelkän perusasteen suorittaneisiin on 4,8, kun kaikkien EU-maiden keskiarvo on 8,4.
Pohjakoulutuksen suhteen tasa-arvoisimpia maita aikuisten koulutukseen osallistumisessa ovat Suomen lisäksi Luxembourg, Britannia, Unkari ja Espanja. Romaniassa, missä aikuiskoulutukseen osallistuminen on vähäistä, on pelkän perusasteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden koulutukseen osallistumisen välinen ero EU:n suurin. Sukupuolen mukaan tarkasteltunahan Romaniassa koulutuksen tasa-arvo toteutui äärimmäisen hyvin. Erittäin suuria (ristitulosuhde yli 15) eroja eripituisen pohjakoulutuksen suorittaneiden osallistumisasteiden välillä mitattiin myös Puolassa, Liettuassa ja Tšekissä.
Korkea-asteen tutkinnon suorittanut aikuinen sai Suomessa keskimäärin 75 tuntia koulutusta vuonna 2012. Pelkän perusasteen tutkinnon suorittaneen koulutustunteihin (47 tuntia) verrattuna määrä on 1,6-kertainen. Ero on kansainvälisesti verraten hyvin pieni; muista EU-maista ainoastaan Tanskassa ovat koulutustunnit jakaantuneet yhtä tasaisesti eripituisen pohjakoulutuksen suorittaneiden kesken (kuvio 4).
Kuvio 4. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden koulutustuntien keskiarvon suhde pelkän perusasteen suorittaneiden vastaavaan EU-maissa (pl. Kroatia, Romania, Slovakia ja Liettua) vuosina 2011 ja 2012 (25–64-vuotias väestö)
Lähde: Eurostat. EU-AES.
Pohjakoulutuksen mukaisessa tarkastelussa koulutuksen määrän tasa-arvo toteutuu parhaiten Pohjoismaiden lisäksi Saksassa ja Itävallassa. Kaikissa muissa maissa korkea-asteen tutkinnon suorittaneet saivat keskimäärin vähintään kaksinkertaisen määrän koulutustunteja pelkän perusasteen suorittaneisiin verrattuna. Suurin ero oli Tšekissä, jossa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden koulutustuntien määrä oli pelkän perusasteen suorittaneiden vastaavaan lähes 14-kertainen. Pohjakoulutuksen suhteen epätasa-arvoisesti koulutustunnit jakaantuivat myös Maltalla ja Puolassa.
Päivitetty 8.12.2014