Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin -tilasto on osa kansantalouden tilinpitoa ja kuvaa julkisyhteisöjen menoja tehtävittäin ja alasektoreittain. Tiedot kerätään lukuisista eri lähteistä ja ne julkaistaan kaksi kertaa vuodessa.
Kattavuus (SIMS 3.3)
Tilasto kattaa kaikki ESA 2010:n mukaan Suomen julkisyhteisöihin kuuluvat yksiköt valtionhallinosta, paikallishallinosta sekä sosiaaliturvarahastoista. Tilasto laajentaa kuvaa julkisyhteisöiden menojen koostumuksesta, mutta ei sisällä toimialaulottuvuutta.
Tilastossa käytettävä tehtäväluokitus koostuu kymmenestä pääluokasta, joista kukin jakautuu useisiin tarkemman tason tehtäviin. Tilaston tiedot ovat saatavilla vain pääluokittain vuodesta 1990 vuoteen 2000 asti ja vuodesta 2001 alkaen myös tarkemmalla tehtäväluokituksella.
Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)
Tilasto kattaa julkisyhteisöt-sektorin, joka jakautuu valtionhallintoon, paikallishallintoon sekä sosiaaliturvarahastoihin.
Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)
Sektoriluokituksen mukaan julkisyhteisöihin Suomessa luetaan:
- valtio
- kunnat ja kuntayhtymät
- Ahvenanmaan maakuntahallinto sekä sosiaaliturvarahastot.
Valtio- ja kuntasektoriin ei lueta sellaisia valtion ja kuntien liikelaitoksia, jotka ovat markkinatuottajia. Valtiosektoriin luetaan budjettitalouden ohella muun muassa:
- budjetin ulkopuoliset rahastot
- yliopistot
- Yleisradio
- Senaatti-Kiinteistöt ja yliopistojen kiinteistöyhtiöt.
Paikallishallintosektoriin luetaan:
- kunnat ja kuntayhtymät
- ammattikorkeakouluyhtiöt sekä kuntien omistamat yhtiöt, jotka tuottavat palveluja lähinnä omistajilleen.
Sosiaaliturvarahastoihin luetaan Suomessa julkisen vallan säätämää sosiaaliturvaa hoitavat yksiköt. Näitä ovat perusturvaa toteuttavat yksiköt, kuten:
- Kansaneläkelaitos
- Työllisyysrahasto
- työttömyyskassat
- sairauskassat
- työttömyyskassat
- lakisääteistä työeläkevakuutusta hoitavat yhtiöt
- eläkesäätiöt
- eläkekassat ja julkiset laitokset (esim. Keva).
Työeläkelaitokset määriteltiin tilastoinnissa osaksi Suomen julkisyhteisöjä EU:n komission tammikuussa 1997 tekemällä erityisellä päätöksellä.
Viitealue (SIMS 3.7)
Tilaston viitealueena on koko Suomi.
Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)
Tilasto alkaa vuodesta 1990. Vuosien 1990 - 2000 osalta tilasto kuvaa julkisyhteisöjen menoja vain pääluokkien tehtävien tasolla. Vuodesta 2001 eteenpäin tietoja löytyy tarkemmalla tehtäväjaottelulla.
Mittayksikkö (SIMS 4)
Tilaston luvut on esitetty käyvin hinnoin, miljoonina euroina.
Viiteajankohta (SIMS 5)
Tilaston viiteajankohta on kalenterivuosi.
Luokitukset (SIMS 3.2)
Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin -tilasto perustuu kansantalouden tilinpidon tietoihin. Kansantalouden tilipidon yhtenäiset määritelmät, laskentasäännöt sekä kansainvälisesti harmonisoidut luokitukset perustuvat Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmään vuodelta 2010 (EKT 2010, englanniksi ESA 2010).
Suomi käyttää ESA 2010 -luokituksia tietojen toimituksissa Eurostatille.
Tässä tilastossa käytettyjä kansallisia sovelluksia luokituksista ovat:
- Sektoriluokitus
- Taloustoimiluokitus
- Julkisyhteisöjen tehtäväluokitus COFOG 2001
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Julkisyhteisöjen kokonaismenot
Julkisyhteisöjen kokonaismenot kuvaavat julkisyhteisöjen menolajien summaa. Sulautetuista kokonaismenoista on poistettu julkisyhteisöjen väliset omaisuusmenot, tulonsiirrot ja pääomansiirrot. Julkisyhteisöjen välisiä palvelujen ja tavaroiden ostoja ei kuitenkaan sulauteta. Kokonaismenot ovat siis osittain bruttomenoja. Julkisyhteisöt yhteensä (S.13) tasoa tarkastellaan yleensä sulautettuna ja alasektoreiden tietoja sulauttamattomina. Julkisyhteisöjen kokonaismenojen suhdetta BKT:hen kutsutaan myös menoasteeksi. Julkisyhteisöjen kokonaismenot lasketaan summaamalla seuraavat menolajit: Sulautetut/sulauttamattomat kokonaismenot= P22K välituotekäyttö eli ostetut palvelut ja tavarat + D1K Maksetut palkansaajakorvaukset + D29K Maksetut tuoteverot + D3K Maksetut tukipalkkiot + D4K Maksetut (sulautetut/sulauttamattomat) omaisuusmenot + D5K Maksetut tuloverot + D62K Maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet + D632K Maksetut luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot + D7K Maksetut (sulautetut/sulauttamattomat) tulonsiirrot + D9K Maksetut (sulautetut/sulauttamattomat) tulonsiirrot + P5K Pääoman bruttomuodostus eli investoinnit + NP Valmistamattomien varojen nettohankinta
Kiinteän pääoman bruttomuodostus
Kiinteän pääoman bruttomuodostus koostuu kotimaisten tuottajien kiinteiden varojen hankinnoista vähennettynä niiden luovutuksilla. Kiinteät varat ovat tuotantoprosessien tuotoksina tuotettuja aineellisia tai aineettomia varoja, joita käytetään tuotantoprosesseissa toistuvasti tai jatkuvasti pitempään kuin yhden vuoden ajan.
Luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot
Luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot koostuvat yksilöllisistä tavaroista ja palveluista, joita julkisyhteisöt ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt siirtävät luontoismuotoisina tulonsiirtoina yksittäisille kotitalouksille ja jotka voivat olla markkinoilta ostettuja tai julkisyhteisöjen tai kotitalouksia palvelevien voitttoa tavoittelemattomien yhteisöjen tuottamia markkinattomia tuotoksia.
Muut tulonsiirrot
Muihin tulonsiirtoihin (D.7) luetaan: Vahinkovakuutusmaksut, netto (D.71) Ne ovat maksuja institutionaalisten yksiköiden ottamista vakuutuksista. Ne käsittävät sekä vakuutuksenottajien todelliset vakuutusmaksut että vakuutuskatteen hankkimiseksi tilinpitojakson aikana (vakuutusmaksut) ja vakuutustenottajien omaisuustuloista maksettavat vakuutusmaksutäydennykset, joista on vähennetty vakuutukset järjestävien vakuutuslaitosten palvelumaksut. Vahinkovakuutuskorvaukset (D.72) Ne ovat vahinkovakuutussopimusten puitteissa erääntyneitä korvauksia, jotka vakuutuslaitokset ovat velvollisia maksamaan henkilöiden tai tavaroiden kärsimien vahinkojen tai vaurioiden korvaamiseksi (mukaan luettuna kiinteät pääomatavarat). Julkisyhteisöjen sisäiset tulonsiirrot (D.73) Julkisyhteisöjen sisäisiin tulonsiirtoihin sisältyvät julkisyhteisöjen eri alasektoreiden (valtionhallinto, paikallishallinto, sosiaaliturvarahastot) väliset tulonsiirrot tukipalkkioita, investointiavustuksia ja muita pääomansiirtoja lukuun ottamatta. Julkisyhteisöjen sisäisiin tulonsiirtoihin eivät sisällyt toisen yksikön puolesta suoritetut taloustoimet; nämä kirjataan tileillä ainoastaan kertaalleen sen edunsaajayksikön resurssina, jonka puolesta taloustoimi suoritetaan. Tämä tilanne syntyy erityisesti silloin, kun julkisyhteisö (esim. valtionhallinnon yksikkö) kerää veroja, jotka automaattisesti siirretään joko kokonaisuudessaan tai osittain toiselle julkisyhteisölle (esim. paikallishallinnolle). Tässä tapauksessa tälle toiselle julkisyhteisöjen yksikölle tarkoitetut verotulot esitetään ikään kuin tuo yksikkö olisi kerännyt ne suoraan eikä tulonsiirtona julkisyhteisöjen sisällä. Toisaalta ne verotulojen siirrot, jotka toinen julkishallinnon yksikkö saa valtionapuina, sisältyvät julkisyhteisöjen sisäisiin tulonsiirtoihin. Tulonsiirrot kansainvälisessä yhteistyössä (D.74) Tulonsiirrot kansainväliseen yhteistyöhön sisältävät kaikki rahamääräiset tai luontoismuotoiset tulonsiirrot julkisyhteisöjen ja ulkomaisten hallitusten tai kansainvälisten järjestöjen välillä, ei kuitenkaan investointiavustuksia eikä muita pääomansiirtoja. Tähän sisältyvät: a) julkisyhteisöjen jäsenmaksut kansainvälisille järjestöille (ei kuitenkaan jäsenvaltioiden ylikansallisille organisaatioille maksamat verot) b) kaikki tulonsiirrot, joita julkisyhteisöt voivat saada kohdassa a tarkoitetuilta laitoksilta tai järjestöiltä c) hallitusten väliset tulonsiirrot joko rahamääräisinä (esim. ulkomaiden tai merentakaisten alueiden budjettivajeiden rahoittamiseen tarkoitetut maksut) tai luontoismuotoisina (esim. elintarvike-, sotilastarvikelahjoitukset, luonnonkatastrofien jälkeinen hätäapu elintarvikkeina, vaatteina, lääkkeinä jne.) d) julkisyhteisöjen, Euroopan unionin laitosten tai kansainvälisen järjestön maksamat palkat ja palkkiot kehitysmaiden käyttöön tarjotuille neuvonantajille tai teknisen avun asiantuntijoille. Sekalaiset tulonsiirrot (D75) Sekalaiset tulonsiirrit sisältävät tulonsiirrot voittoa tavoittelemattomille yhteisöille, kotitalouksien väliset tulonsiirrot ja muut sekalaiset tulonsiirrot. Arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon perustuvat EU:n omat varat (D76)
Omaisuusmenot ja -tulot
Omaisuustuloja ja -menoja (D.4) syntyy, kun rahoitusvarojen tai luonnonvarojen omistajat antavat tällaiset varat muiden institutionaalisten yksikköjen käyttöön. Rahoitusvarojen käytöstä saatavaa tuloa kutsutaan sijoitustuloksi, kun taas luonnonvaran käytöstä syntyvä tulo on vuokraa. Omaisuustulot ovat sijoitustulojen ja vuokrien yhteismäärä. Omaisuustulot luokitellaan seuraavasti: a) korot (D.41); b) yritysten jakamat tulot (D.42): 1) osingot (D.421); 2) yritystulon otot yritysmäisistä yhteisöistä (D.422); c) ulkomaisten suorien sijoitusten uudelleensijoitetut voitot (D.43); d) muut sijoitustulot (D.44): 1) vakuutuksenottajien sijoitustulo (D.441); 2) eläkeoikeuksiin perustuvat sijoitustulot (D.442); 3) osuudenomistajille kuuluva kollektiivisten sijoitusrahastojen sijoitustulo (D.443); e) maan ja luonnonvaran vuokrat (D.45).
Palkansaajakorvaukset
Palkansaajakorvaukset (D.1) määritellään työnantajan työntekijälle maksamiksi rahamääräisiksi tai luontoismuotoisiksi kokonaiskorvauksiksi tilinpitojakson aikana tehdystä työstä. Palkansaajakorvaukset jaetaan seuraavasti: a) palkat ja palkkiot (D.11): rahamääräiset palkat ja palkkiot; luontoismuotoiset palkat ja palkkiot b) työnantajan sosiaaliturvamaksut (D.12): työnantajan todelliset sosiaaliturvamaksut (D.121); työnantajan laskennalliset sosiaaliturvamaksut (D.122).
Pääomansiirrot
Pääomansiirrot eroavat tulonsiirroista siinä, että niihin sisältyy vähintään yhden taloustoimen osapuolen varan tai varojen hankintaa tai vähennystä. Riippumatta siitä, suoritetaanko pääomansiirrot rahamääräisinä vai luontoismuotoisina, ne johtavat vastaavaan muutokseen yhden tai molempien taloustoimen osapuolien taseissa esitetyissä rahoitus- tai muissa kuin rahoitusvaroissa. Pääomansiirrot koostuvat pääomaveroista, investointiavustuksista ja muista pääomansiirroista.
Rahamääräiset sosiaalietuudet
Rahamääräisiin sosiaalietuuksiin sisältyvät (D62) a) rahamääräiset sosiaaliturvaetuudet, joita sosiaaliturvarahastot maksavat kotitalouksille sosiaaliturvajärjestelmistä. Esim. eläkkeet, työttömyysturva. b) rahamääräiset sosiaaliavustukset, joita julkisyhteisöt maksavat kotitalouksille samojen tarpeiden tyydyttämiseen kuin sosiaalivakuutusetuudet, mutta niitä ei suoriteta sosiaaliturvamaksut ja sosiaalivakuutusetuudet yhdistävästä sosiaalivakuutusjärjestelmästä. Esim. kunnallinen toimeentulotuki, elatusavut.
Tukipalkkiot
Tukipalkkiot (D.3) ovat juoksevia vastikkeettomia maksuja, joita julkisyhteisöt tai Euroopan unionin laitokset suorittavat kotimaisille tuottajille tavoitteenaan vaikuttaa niiden tuotannon tasoon, hintoihin tai tuotannontekijäkorvauksiin. Muut markkinattomat tuottajat voivat saada muita tuotantotukipalkkioita ainoastaan, mikäli nuo maksut ovat riippuvaisia yleisistä sekä markkinatuottajiin että markkinattomiin tuottajiin sovellettavista säännöksistä. Euroopan unionin laitosten myöntämät tukipalkkiot kattavat ainoastaan suoraan kotimaisille tuotantoyksiköille tehdyt tulonsiirrot. Tukipalkkiot luokitellaan seuraavasti: a) tuotetukipalkkiot (D.31) (1) tuontitukipalkkiot (D.311) (2) muut tuotetukipalkkiot (D.319) b) muut tuotantotukipalkkiot (D.39).
Välituotekäyttö
Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettujen tavaroiden ja palveluiden arvosta, lukuun ottamatta kiinteitä varoja, joiden kulutus kirjataan kiinteän pääoman kulumisena. Tavarat ja palvelut voidaan joko muuntaa tai käyttää hyväksi tuotantoprosessissa. Välituotteina käytetyt tuotteet pitää kirjata ja arvottaa sillä hetkellä, jolloin ne joutuvat tuotantoprosessiin. Ne on arvotettava samanlaisten tavaroiden tai palveluiden sen hetkisiin ostajan hintoihin.
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
- Menetelmät (Liite A) yhteisten käytänteiden, määritelmien, luokitusten ja tilinpidon kirjaussääntöjen käyttöön tilien laadinnassa ja tauluissa yhdenmukaisesti.
- Tietojen lähettämisohjelman (Liite B) mukaiset aikataulut, milloin jäsenmaiden on viimeistään toimitettava tilit ja taulukot.
Tilapäisiä poikkeuksia on myönnetty jäsenmaille vuoteen 2020 saakka komission 26.6.2014 antamalla implementointipäätöksellä 2014/403/EU, sallien täten kansallisten tietojen poiketa tilapäisesti EKT 2010 -lähettämisohjelman vaatimuksista.
Muita Kansantalouden tilinpitoon liittyviä lakeja:
- Komission 30. marraskuuta 1998 antama päätös 98/715, sekä komission17. joulukuuta 2002 antama päätös hintojen ja volyymien mittaamisesta kansantalouden tilinpidossa.
- Laki liiallisten alijäämien menettelystä
Useita erillisiä lakeja, koskien usein luokituksia kuten: NACE Rev.2, CPA 2014, COGOG, COICOP, NUTS 2013.
Eurostatin nettisivulla, osassa ‘National accounts’ ja Government finance and EDP’, on lisää Kansantalouden tilinpidolle relevantteja säädöksiä.
Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)
Tilasto on vuositilasto ja ilmestyy kerran vuodessa. Tilaston tiedot julkaistaan tilaston sivulla. Tiedot raportoidaan EKT 2010 -lähettämisohjelman mukaisesti myös Eurostatiin.
Lähdeaineistot (SIMS 18.1)
Tilasto on kansantalouden tilinpidon mukainen johdettu tilasto. Tilaston perusjoukko, käytetyt perusaineistot ja tutkimusasetelma ovat samat kuin kansantalouden tilinpidossa.
Tilasto on kokonaistutkimus. Tiedot saadaan valtion kirjanpitoaineistosta, kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksiin perustuvasta tilastokyselystä sekä sosiaaliturvarahastojen tuloslaskelmista, vuosikertomuksista ja tilastoista.
Lähteenä ovat myös julkisyhteisöihin luokiteltujen yhtiöiden tilinpäätöstiedot.
Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)
Riippuen lähdeaineistosta tilaston pohjalla olevaa tietoja kerätään kuukausittain, neljänneksittäin tai vuosittain. Tilasto laaditaan loppuvuodesta, jolloin pääosa laatimisessa käytettävistä tilinpäätösaineistoista on myös uusimman vuoden osalta käytettävissä.
Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)
Tilaston laadinnassa käytetään pitkälti samoja tietolähteitä kuin kansantalouden tilinpidon vuositilien laadinnassa. Kansantalouden tilinpidon yksiköt eivät yleensä kerää tietoja itse, vaan vastaanottavat niitä muilta yksiköiltä tai laitoksilta. Sektorikohtaisia tietolähteitä kuvataan Suomen bruttokansantulon menetelmäkuvauksessa.
Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)
Eri lähteistä saatujen tietojen vertailu on olennainen osa kansantalouden tilinpidon kokoamista. Kansantalouden tilinpidossa käytettävät lähdetiedot käyvät läpi usean tarkistuskierroksen Tilastokeskuksessa.
Dataa validoidaan horisontaalisesti ja vertikaalisesti laadinnan ja raportoinnin yhteydessä. Tilaston tiedot raportoidaan vuosittain Eurostatille, joka sekin valvoo tilaston laatua ja sen tietojen konsistenssia.
Tiedon käsittely (SIMS 18.5)
Tilaston tiedot johdetaan kansantalouden tilinpidon vuositiedoista. Tilaston tarkoitus on laajentaa kuvaa julkisyhteisöjen menoista lisäämällä vuositilinpidon lukuihin tehtäväluokitusulottuvuus.
Tilaston laatimisprosessi on pääosin integroitu vuositilinpidon laadintaprosessiin niin, että vuositilinpidon lähdeaineistoista voidaan suoraan johtaa myös julkisyhteisöjen menot tehtävittäin -tilaston luvut. Tilaston laadinta palvelee kuitenkin myös vuositilinpidon lopullisten tietojen laadintaa.
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)
Tilasto on kansantalouden tilinpidon mukainen johdettu tilasto. Tilaston perusjoukko, käytetyt perusaineistot ja tutkimusasetelma ovat samat kuin kansantalouden tilinpidossa.
Tilasto on kokonaistutkimus. Tiedot saadaan valtion kirjanpitoaineistosta, kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksiin perustuvasta tilastokyselystä sekä sosiaaliturvarahastojen tuloslaskelmista, vuosikertomuksista ja tilastoista. Lähteenä ovat myös julkisyhteisöihin luokiteltujen yhtiöiden tilinpäätöstiedot.
Tilaston tiedot ovat erityisesti uusimman vuoden osalta ennakollisia, sillä julkaisuhetkellä kaikkia lopullisia aineistoja ei vielä ole saatavilla. Julkistusten yhteydessä aikasarjan vanhempiakin vuosia voidaan päivittää vastaamaan kansantalouden tilipidon tarkentuneita tietoja.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Tietojen revisoitumislinjaukset (SIMS 17.1)
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Tietojen revisoitumiskäytännöt (SIMS 17.2)
Tilaston tiedot ovat yhteneviä kansantalouden tilinpidon vuositilien kanssa. Tilasto julkaistaan kerran vuodessa, jolloin luvut täsmäävät uusimman vuositilinpidon julkaisun lukujen kanssa.
Tilaston jo aiemmin julkaistujen vuosien luvut saattavat revisoitua sekä kansantalouden tilipidon lukujen päivittymisen vuoksi että itse tilaston laadintaprosessin myötä, esimerkiksi uusien lähdeaineistojen tullessa saataville.
Kansantalouden tilipidon luvut päivittyvät pääsääntöisesti vain muutaman edellisen vuoden osalta. Harvemmin tehtäviä aikasarjakorjauksia aiheutuu merkittävistä muutoksista lähdeaineistoissa, luokituksissa tai menetelmissä.
Aikasarjakorjausten yhteydessä tilinpidon luvut voivat muuttua koko aikasarjan ajalta. Tällöin myös julkisyhteisöjen menot tehtävittäin -tilaston luvut päivitetään seuraavassa julkistuksessa vastaamaan uutta vuositilinpidon aikasarjaa. Viimeisin aikasarjatarkastus tilinpidon lukuihin tehtiin Suomessa vuonna 2024.
Oikea-aikaisuus (SIMS 14.1)
Tilasto julkaistaan kerran vuodessa joulukuussa. Tällöin julkaistaan edellisen vuoden ennakolliset tiedot ja päivitetään sitä vanhempien vuosien lukuja. Julkaistavat tiedot vastaavat julkaisuhetkellä viimeisimpiä vuositilinpidon tietoja.
Täsmällisyys (SIMS 14.2)
On hyvän käytännön mukaista, että kansantalouden tilinpidolle on määritelty julkistuspäivät etukäteen ja että nämä julkistuspäivät myös toteutuvat.
Kansantalouden tilinpidon tietojen Eurostat-raportoinnin tulisi tapahtua täsmällisesti EKT 2010 -lähettämisohjelman määrääminä ajankohtina tai niitä ennen.
Tilastokeskus toimittaa tietoja Eurostatille usein ennen lähettämisohjelman määräämiä viimeisiä ajankohtia.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)
EU:n eri jäsenvaltioiden kansantalouden tilinpidon tietojen vertailukelpoisuus taataan soveltamalla yhteisiä Euroopan kansantalouden tilinpidon (European System of Accounts, EKT 2010) määritelmiä.
Tilaston laadintaa EU-jäsenmaissa ohjaa lisäksi Eurostatin COFOG-menetelmäkäsikirja, jonka uusin versio on vuodelta 2019.
Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)
Tilaston tiedot ovat vertailukelpoisia koko aikasarjan osalta, sillä tilasto pohjautuu kansantalouden tilinpidon lukuihin, jotka on laadittu vuodesta 1975 alkaen EKT 2010 -määritelmien mukaisesti.
Vertailukelpoiset aikasarjat ovat saatavilla vuodesta 1990 alkaen tehtäväluokituksen pääluokkatasolla. Tarkemmalla tehtäväjaottelulla aikasarjat ovat saatavilla vuodesta 2001 alkaen.
Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)
Tilaston tiedot ovat yhdenmukaisia kansantalouden tilinpidon tietojen kanssa ja kansainvälisesti vertailukelpoisia EU:n jäsenmaiden kesken. Kansantalouden tilinpidon tilijärjestelmässä eri osa-alueet ovat keskenään yhtenevät: vuosi- ja neljännesvuositilinpito, julkisen sektorin tiedot, reaalisektoritilit, rahoitustilit, aluetilinpito, tarjonta- ja käyttötaulukot. Käytännössä tietojen täydellinen yhtenevyys kaikkina ajanhetkinä voi kuitenkin olla mahdottomuus ja tilapäisiä eroja ilmenee. Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin -tilaston tiedot ovat julkaisuhetkellä yhtenevät viimeisimmän vuositilinpidon julkaisun tietojen kanssa. Koska Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin -tilasto julkaistaan vain kerran vuodessa, mutta vuositilinpidon luvut päivittyvät useita kertoja vuodessa, tilastojen tiedot eivät aina ole täysin yhtenevät.
Vertailukelpoiset aikasarjat ovat saatavilla vuodesta 1990 alkaen.
Sisäinen yhtenäisyys (SIMS 15.4)
Tilaston tiedot on laadittu samoilla määritelmillä ja luokituksilla koko tilaston ajalta. Aikasarjassa on kuitenkin lähdeaineistojen muutoksiin liittyviä katkoksia. Valtion maksamissa muissa tulonsiirroissa (D7K) on vuosien 2008 ja 2009 välillä katkos, joka liittyy muutokseen Kansaneläkelaitoksen rahoituksessa. Paikallishallinnon lähdeaineiston muuttuminen näkyy aikasarjojen katkeamisena vuosien 2014 ja 2015 välillä.
Tuoreempina aikasarjakatkoksina voidaan mainita valtion tulonsiirrot paikallishallinnoille, joiden tehtäväjako uudistettiin vastaamaan paremmin sitä, mihin tarkoitukseen kyseiset tulonsiirrot on tarkoitettu. Lisäksi hyvinvointialueuudistus ja paikallishallinnon jakautuminen kahteen alasektoriin vuonna 2023 aiheutti aikasarjakatkoksen paikallishallinnon tietoihin.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)
Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut
Tilaston tulevat julkaisut ovat sivulla: Tilaston tulevat julkaisut
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot
Julkaisutiheys (SIMS 9)
Tilasto ilmestyy kerran vuodessa joulukuussa. Tilaston tiedot julkaistaan tilaston sivuilla. Vuonna t julkaistaan vuotta t-1 koskevat tiedot.
Tilasto johdetaan kansantalouden tilipidon luvuista, ja julkaisuajankohtana tilaston luvut täsmäävät uusimpaan vuositilinpidon julkaisuun. Erityisesti uusimman vuoden osalta tilaston tiedot ovat vielä ennakollisia. Tilaston julkaisun yheydessä vanhempien vuosien luvutkin voivat muuttua vuositilinpidon tarkentuessa.
Tilastojulkistus (SIMS 10.1)
Tiedote julkaistaan vuosittain yms. tilaston sivulla.
Julkaisut (laajemmat/muut) (SIMS 10.2)
Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin -tilaston tietoja julkistetaan kansallisen julkistuksen jälkeen myös osana Eurostatin tilastojulkistuksia.
Verkkotietokanta (SIMS 10.3)
Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.
Muu tiedonjakelu (SIMS 10.5)
Euroopan Unionin tilastovirasto Eurostat julkaisee tilaston tiedot sivuillaan.
Menetelmädokumentointi (SIMS 10.6)
Tilasto on laadittu kansantalouden tilinpidon pohjalta. Tilinpidon laadintamenetelmä EU:ssa perustuu yleisesti EKT 2010 tilinpitojärjestelmään (ESA 2010).
Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin -tilaston laadintaa ohjaa Eurostatin COFOG-menetelmäkäsikirja, jonka uusin versio on vuodelta 2019.
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)
Tilastokielessä luottamuksellisella tiedolla tarkoitetaan tietoja, joiden avulla tilastolliset yksiköt voidaan tunnistaa joko suoraan tai epäsuorasti ja sitä kautta paljastaa yksittäisiä tietoja.
Sen määrittämiseksi, onko tilastollinen yksikkö tunnistettavissa, on otettava huomioon kaikki asiaankuuluvat keinot, joita kolmas osapuoli voi mahdollisesti käyttää tilastollisen yksikön tunnistamiseen.
Vaikka kansantalouden tilinpidon tiedot ovat yleensä hyvin aggregoituja, saattaa aggregaattien alaerittelyissä ja/tai pienten talouksien alaerissä tämä olla mahdollista. Näissä tapauksissa olisi tehtävä toimenpiteitä, jotta erillisen tilastollisen yksikön tietoja ei paljasteta.
Ohjeet, kuinka estää tiedon julkitulo, löytyvät englanninkielisestä Euroopan Komission käsikirjasta ”Handbook on Statistical Disclosure Control”.