Ilmapäästötilinpito: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Ilmapäästötilinpito
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Ilmapäästötilinpito-tilasto kuvaa päästöjä kansantalouden tilinpidossa käytettävän toimialajaon mukaisesti. Tiedot kerätään eri lähteistä, ja laskenta tehdään Tilastokeskuksessa. Tiedot julkaistaan kerran vuodessa.
Kattavuus (SIMS 3.3)
Ilmapäästötilinpitotilasto kattaa kaikki toimialat sekä kotitaloudet. Se kattaa kaikkien suomalaisten talousyksiköiden tuottamat päästöt kotimaassa ja ulkomailla.
Ilmapäästöt kattavat kasvihuonekaasupäästöt (hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi sekä fluorikaasut HFC, PFC ja SF6), bioperäisen hiilidioksidin sekä ilman epäpuhtauksista rikin oksidit, typen oksidit, hiilimonoksidin, haihtuvat orgaaniset yhdisteet (NMVOC), ammoniakin ja pienhiukkaset (PM 10 ja PM2.5).
Maankäyttö ja muutokset maankäytössä eivät sisälly ilmapäästötilinpidon laskentaan.
Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)
Tilaston perusyksikkö on toimiala/kotitalous tilastossa käytetyllä tarkkuustasolla. Tilastossa käytettävät tiedot koostuvat kasvihuonekaasuinventaariota ja Suomen Ympäristökeskuksen CLRTAP-inventaariota varten kerätyistä tiedoista. Toimialoittaisten päästöjen laskennassa hyödynnetään myös kansantalouden tilinpidon tietoja.
Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)
Tilaston perusjoukkoon kuuluvat kaikki talousyksiköt, joiden kotipaikka on Suomi.
Viitealue (SIMS 3.7)
Tilasto koskee koko Suomen aluetta, ja suomalaisten talousyksiköiden osalta myös ulkomailla tapahtuvaa toimintaa.
Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)
Tilasto kattaa aikasarjan vuodesta 2008 alkaen. Uusimman vuoden tiedot julkaistaan 21 kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Uuden julkaisun yhteydessä myös aiempien vuosien tiedot päivittyvät.
Mittayksikkö (SIMS 4)
Mittayksikkönä tilastossa on tonni (tuhat kilogrammaa).
Viiteajankohta (SIMS 5)
Tilaston viiteajankohta on vuosi.
Luokitukset (SIMS 3.2)
Tilastossa käytetty toimialaluokitus vastaan kansantalouden tilinpidossa käytettävää toimialaluokitusta. Tarkkuustaso sisältää 64 toimialaluokkaa. Yleisesti käytetystä toimialaluokituksesta poiketen tilastossa käytetty luokitus sisältää lisäksi kotitaloudet.
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Ammoniakki (NH3)
Ammoniakkia syntyy pääasiassa lannoitteiden käytöstä maataloudessa. Ammoniakki aiheuttaa rehevöitymistä ja happamoitumista.
Bioperäinen hiilidioksidi (CO2-bio)
Biomassasta peräisin ovat hiilidioksidipäästöt syntyvät biomassan poltosta. Myös biohajoaminen esim. kaatopaikoilla ja jätevedenkäsittelyssä aiheuttaa bioperäisiä CO2-päästöjä, mutta näitä ei arvioida erikseen. Biomassaksi lasketaan esimerkiksi puu, biokaasu, jätevesilietteet ja biohajoavat jätteet. Suomessa polton bioperäisistä CO2-päästöistä suurin osa syntyy metsäteollisuudessa mustalipeän poltosta sekä teollisuuden puutähteiden ja metsätähteiden käytöstä energiatuotannossa. Polton bioperäisiä CO2-päästöjä ei lueta mukaan kasvihuonekaasuinventaarion energiasektorin päästöihin koska ne sisältyvät maakäyttösektorin hiilivarastonmuutoksiin.
Dityppioksidi (N2O)
Dityppioksidi (ilokaasu) on otsonikatoa aiheuttava aine ja merkittävä kasvihuonekaasu. Sen kasvihuonekaasuilmiötä lisäävä vaikutus painoyksikköä kohden on noin 300-kertainen hiilidioksidiin verrattuna. Suurin dityppioksidipäästöjen aiheuttaja on maatalous.
Fossiilinen hiilidioksidi (CO2-fos)
Eniten kasvihuonekaasuista syntyy hiilidioksidia, jonka päästöt liittyvät valtaosin fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Ilmapäästöt toimialoittain -tilastossa turve lasketaan fossiiliseksi polttoaineeksi. Suurin osa fossiilisista hiilidioksidipäästöistä vapautuu sähkön ja lämmön tuotannon yhteydessä.
Fossiilinen hiilidioksidi (CO2-fos)
Eniten kasvihuonekaasuista syntyy hiilidioksidia, jonka päästöt liittyvät valtaosin fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Ilmapäästöt toimialoittain -tilastossa turve lasketaan fossiiliseksi polttoaineeksi. Suurin osa fossiilisista hiilidioksidipäästöistä vapautuu sähkön ja lämmön tuotannon yhteydessä.
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet pl. metaani (NMVOC)
NMVOC on yleisnimitys helposti haihtuville orgaanisille yhdisteille, poislukien metaani. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu muun muassa palamisprosessissa sekä liuottimien käytöstä. Typen oksidit (NOx) ja NMVOC-yhdisteet reagoivat auringon säteilyn vaikutuksesta, jolloin syntyy otsonia.
Hiilidioksidiekvivalentti
Kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitta, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen.
Hiilimonoksidi (CO)
Hiilimonoksidilla on välillisesti ilmastoa lämmittävä vaikutus, sillä se nostaa ilmakehän metaani- ja otsonipitoisuuksia. Hiilimonoksidia syntyy hiiltä sisältävien yhdisteiden osittaisessa hapettumisessa. Hiilimonoksidia käytetään laajalti kemianteollisuudessa.
Kasvihuonekaasu
Kasvihuonekaasuinventaariossa raportoitavat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi CO2, metaani CH4, dityppioksidi N2O sekä fluoratut kasvihuonekaasut eli F-kaasut (HFC-yhdisteet (fluorihiilivedyt), PFC-yhdisteet (perfluorihiilivedyt), rikkiheksafluoridi SF6 ja typpitrifluoridi NF3). Muita merkittäviä kasvihuonekaasuja ovat vesihöyry, otsoni sekä Montrealin pöytäkirjan alaiset nk. CFC- ja HCFC-yhdisteet. Kasvihuonekaasut aiheuttavat ilmaston lämpenemistä haittaamalla auringon lämpösäteilyn pääsyä ilmakehästä takaisin avaruuteen.
Kotipaikkaperiaate
Ympäristötilinpidon toimialoittaiset tilastot noudattavat kotipaikkaperiaatetta, jolloin tilastoihin sisältyy myös kotimaisten talousyksiköiden toiminta ulkomaille, kuten maa-, vesi- ja ilmaliikenne ja suomalaisisten kalastusalusten toiminta ulkomailla. Vastaavasti ulkomaisten talousyksiköiden toiminta, kuten maa-, vesi- ja ilmaliikenne Suomen alueella eivät sisälly tilastoihin. Tämä kotipaikkaperiaate -lähestymistapa on erilainen kuin mm. energiatilastojen ja kasvihuonekaasuinventaarin noudattama alueperiaate, jossa tilastoon sisältyy ainoastaan kaikki Suomen alueella tapahtuvan toiminta.
Metaani (CH4)
Metaania syntyy orgaanisten ainesten - esimerkiksi lannan, jätevesilietteen tai biohajoavan jätteen - mätänemisen ja mädätyksen yhteydessä. Lisäksi sitä syntyy kotieläinten ruoansulatuksessa, joka on suurin metaanipäästöjen lähde Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa. Edellä mainittujen ohella metaania syntyy epätäydellisessä palamisessa ja haihtuu maa- ja biokaasun käsittelyssä, siirrossa ja jakelussa.
Pienhiukkaset (PM2.5 ja PM10)
Pienhiukkaset, joiden halkaisija on enintään 2.5 mikrometriä (PM2.5) tai enintään 10 mikrometriä (PM10). Näitä pienhiukkasia vapautuu muun muassa palamisprosessissa, liikenteestä ja joistain teollisuusprosesseista. Pienhiukkasilla on haitallisia terveysvaikutuksia.
Rikkidioksidi (SO2)
Rikkidioksidia syntyy fossiilisten polttoaineiden käytön sekä rikkipitoisten malmien sulattamisen yhteydessä. Veteen yhdistettynä rikkidioksidi muodostaa rikkihappoa ja happamia sateita. Happamilla sateilla puolestaan on syövyttäviä vaikutuksia. Lisäksi ne vaikuttavat metsien häviämiseen ja happamoittavat vesistöjä.
Toimiala
Toimialaluokitus jaottelee yksiköt toimialaluokkiin niiden pääasiallisen taloudellisen toiminnan mukaan. Pääasiallista toimintaa on se, jolla tuotetaan suurin osa yksikön arvonlisäyksestä eli jalostusarvosta. Luokituksena käytetään Euroopan yhteisön tilastollisesta toimialaluokituksesta (NACE) johdettua Suomen kansallista versiota (TOL).
Typpidioksidi (NO2)
Typpidioksidi on epäsuora kasvihuonekaasu, joka muodostaa maan pinnan lähellä otsonia. Typpidioksidi voi aiheuttaa myös happosateita ja rehevöitymistä. Päästöjä syntyy erityisesti korkeassa lämpötilassa tapahtuvassa palamisessa, mutta myös joidenkin teollisuusprosessien yhteydessä.
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)
Tiedot julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla noin 21 kuukautta tilastoitavan vuoden päättymisen jälkeen. EU:n ympäristötilinpito asetuksen (N:o 691/2011, 538/2014) mukaisesti tiedot toimitetaan Eurostatille 21 kuukautta tilastoitavan vuoden päättymisen jälkeen.
Eurostat julkaisee tiedot omilla sivuillaan yhdessä muiden EU-maiden tietojen kanssa muutama kuukausi tietojen toimituksen jälkeen.
Lähdeaineistot (SIMS 18.1)
Tilasto on pääosin muista tilastoista koottu makrotilasto, eikä sillä ole omaa tiedonkeruuta tai otostutkimusta. Tilaston merkittävimmät lähdeaineiston ovat Tilastokeskuksessa laskettava kasvihuonekaasuinventaario sekä Suomen Ympäristökeskuksen tuottama CLRTAP-inventaario (Convention on Long-Range Transboundary Air Pollution).
Lisäksi toimialoittaisten päästöjen laskennassa hyödynnetään kansantalouden tilinpidon tarjonta- ja käyttötaulukoita. Ulkomailla toimivien talousyksiköiden päästöjen laskennan hyödynnetään Tullin, palveluiden ulkomaankaupan ja matkailun tilastoja.
Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)
Tilastossa käytetyt tiedot perustuvat vuosittain kerättäviin tietoihin.
Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)
Tilastolla ei ole omaa tiedonkeruuta. Tilasto on pääosin muista tilastoista koottu makrotilasto.
Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)
Tilasto on pääosin muista tilastoista koottu makrotilasto, eikä siksi erillistä validointia lähdeaineistolle suoriteta. Tilastossa julkaistuja tietoja verrataan kasvihuonekaasuinventaariossa, energiatilastoissa ja kansantalouden tilinpidossa julkaistuihin tietoihin ja niiden oikeellisuus sekä vastaavuus tarkistetaan.
Tiedon käsittely (SIMS 18.5)
Tilaston aineisto ja perustiedot muodostuvat kasvihuonekaasu- ja CLRTAP-inventaarioista. Päästötietojen laskemisessa toimialoille yhdistellään näitä aineistoja ja niiden alaisia yksityiskohtaisempia lähdeaineistoja kansantalouden tilinpidon tietoihin.
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)
Tilasto on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Siksi lähdetilastojen laadulla on ratkaiseva merkitys tilaston luotettavuuden kannalta.
Koska lähdetilastoja on erityyppisiä, epävarmuustekijöitäkin on monenlaisia. Jossain tapauksissa tiettyjen päästöjen laskentamenetelmät lähdeaineistoissa voivat tarkentua tai päivittyä.
Päästöjen toimialoittamisessa käytetään runsaasti rahamääräistä tietoa, mikä ei välttämättä kaikissa tilanteissa täysin vastaa fyysisiä määriä.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Laadun arviointi (SIMS 11.2)
Suomen virallinen tilasto on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin.
Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa.
Tietojen revisoitumislinjaukset (SIMS 17.1)
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Oikea-aikaisuus (SIMS 14.1)
Tilaston tiedot julkaistaan 21 kuukautta tilastoitavan vuoden päättymisen jälkeen.
Täsmällisyys (SIMS 14.2)
Tiedot julkaistaan 21 kuukautta tilastoitavan vuoden päättymisen jälkeen, mikä vastaa asetuksessa määriteltyä aikataulua tietojen raportoimisesta Eurostatille.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)
Tilasto perustuu EU:n ympäristötilinpitoa koskevaa asetukseen (N:o 691/2011, 538/2014) ja sen täytäntöönpanoasetus (N:o 2174/2015). Tilasto vastaa siten tiedoiltaan ja rakenteeltaan muissa EU-maissa julkaistavia tilastoja.
Asetuksen määritelmät seuraavat myös kansainvälistä YK:n määrittämää ympäristötilinpidon tilastokehikkoa (System of Environmental Economic Accounting, SEEA), ja tilasto on siten pääosin vertailukelpoinen myös EU:n ulkopuolella tuotettaviin SEEA:n mukaisiin ilmapäästötilinpito-tilastoihin.
Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)
Tilasto on vertailukelpoinen koko aikasarjalta alkaen vuodesta 2008. Vanhempien julkaisujen tiedot ovat saattaneet revisioitua uudemmissa julkistuksissa, ja siksi kaikkien vuosien vertailukelpoiset tiedot löytyvät uusimmasta julkistuksesta.
Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)
Tilaston tiedot ovat vertailukelpoisia kasvihuonekaasujen osalta kasvihuonekaasuinventaariossa julkaistuihin tietoihin ja muiden päästöjen osalta vertailukelpoisia SYKEn julkaisemaan CLRTAP-inventaarioon.
Vertailtaessa inventaarioihin on kuitenkin otettava huomioon niiden noudattavan alueperiaatetta, jossa raportoidaan kaikki Suomen rajojen sisällä syntyvät päästöt.
Ilmapäästötilinpito-tilastossa sen sijaan tilastoidaan lisäksi Suomen alueen ulkopuolella toimivien suomalaisten talousyksiköiden tuottamat päästöt, kun taas Suomen alueella ulkomaisten talousyksiköiden tuottamat päästöt rajataan tilaston ulkopuolelle.
Tämän rajauksen myötä ilmapäästötilinpitotilaston tiedot ovat myös yhdistettävissä ja verrattavissa kansantalouden tilinpidon tilastoihin. Ilmapäästötilinpitotilastoon sisältyvät ne talousyksiköt, jotka muodostavat Suomen BKT:n.
Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa (SIMS 15.3.2)
Tilasto kattaa kaikkien suomalaisten talousyksiköiden toiminnan Suomessa ja ulkomailla, ja on siten yhdistettävissä kansantalouden tilinpitoon. Yhdistäminen voidaan tehdä koko kansantalouden tai yksittäisen toimialan tasolla.
Sisäinen yhtenäisyys (SIMS 15.4)
Tilaston tiedot ovat vertailukelpoisia kasvihuonekaasujen osalta kasvihuonekaasuinventaariossa julkaistuihin tietoihin ja muiden päästöjen osalta vertailukelpoisia SYKEn julkaisemaan CLRTAP-inventaarioon.
Vertailtaessa inventaarioihin on kuitenkin otettava huomioon niiden noudattavan alueperiaatetta, jossa raportoidaan kaikki Suomen rajojen sisällä syntyvät päästöt.
Ilmapäästötilinpitotilastossa sen sijaan tilastoidaan lisäksi Suomen alueen ulkopuolella toimivien suomalaisten talousyksiköiden tuottamat päästöt, kun taas Suomen alueella ulkomaisten talousyksiköiden tuottamat päästöt rajataan tilaston ulkopuolella.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)
Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut
Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot
Julkaisutiheys (SIMS 9)
Tiedot julkistetaan vuosittain samaan aikaan 21 kuukautta tilastoitavan vuoden päättymisen jälkeen. Poikkeustapauksissa virheellisiä tietoja saatetaan korjata muinakin ajankohtina korjausjulkistuksella. Aikaisempien vuosien revisioinnit tapahtuvat normaalien julkistusten yhteydessä.
Tilastojulkistus (SIMS 10.1)
Tiedote julkistetaan vuosittain tilaston sivulla.
Verkkotietokanta (SIMS 10.3)
Tiedot löytyvät tietokantataulukoista StatFin-tietokannasta
Menetelmädokumentointi (SIMS 10.6)
Tilaston perustuu kansainväliseen manuaaliin.
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)
Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Laskenta-aineiston yksikkökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin.
Tilasto muodostuu käsittelemällä lukuisaa joukkoa eri tilastoja ja muita tietolähteitä. Prosessissa tapahtuva tietojen aggregoituminen, tietojen laatuun liittyvä laadinnanaikainen arviointi, lähteiden yksityiskohtainen priorisointi ja kokonaistasoon tasapainottamiseen liittyvät toimenpiteet tuottavat lopputuloksen, joka ei mahdollista yksittäisten tiedontuottajien tunnistamista.
Jos aineistoon muodostuu vaaditulla raportointitarkkuudella tietoja, joista yksittäinen toimija on mahdollista erottaa, merkitään kyseinen tieto luottamukselliseksi, eikä sitä julkisteta.