Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi kattaa koko Suomen eikä alueellista jakoa ole. Sen kuvauskohde on maataloustuotannossa käytettävät tarvikkeet, palvelut ja investoinnit. Indeksi ei kata palkkoja, palkkojen sivukuluja, vuokria, koronmaksuja, tuotantoeläinten hankintoja eikä maanostoja.

Indeksissä mukana olevat hyödykkeet kattavat perusjoukon kokonaan. Tosin ostoarvoltaan pienillä tuotteilla ei ole omaa hintaseurantaa ja niiden kulut on indeksin painorakenteessa kohdistettu muille tuotteille. Näin ollen indeksissä olevat tuotteet edustavat painorakenteen kautta myös tuotteita, jotka eivät ole indeksissä mukana.

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin tilastoyksikkö on maatila. Raportointiyksikköjä ovat mm. yritykset, yhdistykset ja maatalouskaupan keskusliikkeet. Hintoihin tulisi lisätä kuljetuskustannus maatilalle. Kaikilta osin kuljetuskustannuksia ei ole huomioitu indeksissä, vaan kuljetuskustannukset sisältyvät 2020=100 indeksissä ainoastaan lannoitteiden ja maanparannusaineiden hintoihin.

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin perusjoukon muodostavat kaikki Suomessa toimivat maatilat, jotka hankkivat tuotantovälineitä markkinoilta maataloustuotantoa varten.

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin maantieteellinen viitealue on koko Suomi.

Uusimmista 2020=100 indekseistä on saatavilla aikasarjat vuoden 2020 tammikuun indeksitiedoista lähtien. 2015=100, 2010=100, 2005=100 ja 2000=100-sarjoja tuotetaan toistaiseksi. 2000=100-sarja on saatavilla pääryhmätasolla vuoden 1995 tammikuusta lähtien.  Vain tuoreimman perusvuoden indeksiä lasketaan aidosti, ja vanhempien perusvuosien indeksisarjoja ketjutetaan eteenpäin uusimman perusvuoden muutoksilla. Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi ei revisioidu.

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin perusajankohta on vuosi 2020 (2020=100). Indeksisarja 2020=100 otettiin käyttöön vuoden 2024 alusta.

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin tiedot julkaistaan indeksipistelukuina. Lisäksi julkaistaan indeksien pohjalta lasketut kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuosimuutosprosentit.

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin viiteajankohta on neljännesvuosi.

Indeksin kuusinumeroinen luokitus noudattaa pääpiirteissään kansantalouden tilinpidossa käytettävää maatalouden taloustilien luokitusta (Economic Accounts for Agriculture EAA, jolla on yhteys kulloinkin voimassa olevaan toimialaluokitukseen NACE ja sen suomalaiseen versioon TOL). Luokitus jakautuu kahteen pääluokkaan: maatalouden tuotantotarvikkeet ja palvelut sekä maatalouden investointeihin käytetyt tavarat ja palvelut. Luokittelu on esitetty tarkemmin EU:n täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1579 liitteessä 1. Tilastokeskuksen luokitustietokannassa indeksin luokitus on suomen, ruotsin ja englanninkielisenä.

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi henkilötietolakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta. 

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.  

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

EU:n maataloustilastoasetus (EU) 2022/2379 ja sen maatalouden hintatilastointia täydentävä täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1579 ohjaavat maatalouden hintaindeksien laadintaa soveltuvin osin. Asetuksen velvoittavuus täysimääräisesti koskee kuitenkin vasta perusvuoden 2025 (2025=100) indeksien laadintaa.  

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin tuottaminen perustui vuoteen 2025 saakka pitkäaikaiseen "herrasmiessopimukseen" Euroopan komission tilastoviraston Eurostatin kanssa.

Tilaston laatiminen perustuu välillisesti myös seuraaviin lakeihin: EP:n ja neuvoston asetus maatalouden tilinpidosta (EY) N:o 138/2004, laki ruoka- ja luonnonvaratilastoista 27.6.2014/562.

Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista.

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi julkaistaan tiedotteena neljännesvuosittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Samanaikaisesti julkaistaan kyseiseen neljännekseen kuuluvien kuukausien tiedot.

Vuoden ensimmäisen neljänneksen julkaisun yhteydessä julkaistaan myös edellisen vuoden vuositieto.

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksit raportoidaan vuosineljänneksittäin Eurostatille, joka julkaisee niitä omilla verkkosivuillaan.

Maatalouden hintaindeksien tuotantoon käytettiin 0,31 työpäivää vuonna 2019. Tilaston vastausrasite kysely tehtiin vuonna 2019 . Keskimääräinen vastausaika tilaston tiedusteluun oli 27 minuuttia ja mediaani oli 16 min.

Tiedonantajien vastausrasitetta on pienennetty keräämällä tietoa maataloustoimijoiden verkkokaupan kautta.

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin pääasialliset tietolähteet ovat yritykset, yhdistykset ja maatalouskaupan keskusliikkeet. Suoraan yrityksiltä kerättävien tietojen lisäksi hintaindeksien laadinnassa käytetään hyväksi myös muiden Tilastokeskuksen tilastojen hintatietoja tai indeksipistelukuja.

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksien tiedot kerätään pääsääntöisesti kuukaisittain. Tuotteiden, joiden hintavaihtelu on vähäistä, hintatiedot kerätään neljänneksittäin, puolivuosittain tai kerran vuodessa.

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksien lähtötiedot kerätään suoraan tiedonantajilta tilastokeskuksen web-kyselyllä. Hintatietoja poimitaan myös yritysten verkkokaupan sivuilta. Muita tiedonlähteitä ovat mm. teollisuuden ja palvelujen tuottajahintaindeksit, rakennuskustannusindeksit ja kuluttajahintaindeksi.

Hintatietojen keruu perustuu yhä useammin yritysten ns. massa-aineistoina toimitettavien myyntiaineistojen hyödyntämiseen. Tämä vähentää yrityksen tiedonantorasitetta ja parantaa tilaston laatua.

Puuttuvia tietoja karhutaan aktiivisesti. Aineistoa tarkistetaan tilastoa laadittaessa sekä havainto että nimike- ja pääryhmätasolla. Suuret ja poikkeavat hintamuutokset sekä tuotteissa tapahtuneet muutokset tarkistetaan ja pyydetään tarvittaessa lisätietoja tiedonantajalta. Laskettujen indeksipistelukujen oikeellisuutta arvioidaan vertaamalla niitä lähtötietoihin ja yleiseen markkinoilla olevaan tietoon.

Tarkistetut havaintotapahtumat muodostavat tilastointiaineiston. Tilapäisesti puuttuvat hintahavainnot imputoidaan muiden vastaavien tuotteiden hinnanmuutoksilla tai käytetään edellisen kuukauden hintaa. Pysyvästi puuttuvien hintahavainnot korvataan tiedontoimittajan toisella saman tuoteryhmän tuotteella tai tuotteelle valitaan uusi tiedontoimittaja.

Yritysten myyntiaineistot käsitellään ennen indeksilaskentaa useassa vaiheessa. Ensin tarkistetaan aineiston kattavuus ja tietojen eheys. Tämän jälkeen aineisto luokitellaan indeksin tuoteluokituksen mukaisiin tuoteryhmiin. Aineistosta tunnistetaan ja käsitellään poikkeavat havainnot (outlierit) laadun varmistamiseksi. Lopuksi tuoteluokittaiset indeksipisteluvut lasketaan Fisherin indeksikaavaa käyttäen, minkä jälkeen pisteluvut syötetään indeksin varsinaiseen laskentaan.

Indeksipisteluvut lasketaan kiinteäpainoisella menetelmällä käyttäen Laspeyres’n indeksikaavaa. Havaintotapahtumat aggregoidaan tuotteita ja tiedonantajia koskevilla painokertoimilla ylemmille tuoteryhmätasoille ja lopulta kokonaisindeksiksi. Painokertoimien avulla saadaan perusjoukkoa kuvaavat indeksipisteluvut ja hinnanmuutokset estimoitua.

Indeksin käyttäjiä ovat mm. Tilastokeskuksen kansatalouden tilinpidon maatalouden tilinpito, EU:n maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto DG Agri, Luonnonvarakeskus, EU:n tilastovirasto Eurostat, DG Agri, YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO, tutkimuslaitokset, ministeriöt, etujärjestöt ja viljelijät.

Varsinaista käyttäjätyytyväisyysmittausta ei ole tehty.

Kansainvälisen yhteistyön puitteissa Eurostatilta saadaan säännöllisesti palautetta tietolähetysten

yhteydessä.

Virhelähteitä ja tilaston tarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä voivat olla hintatietojen puuttuminen osasta vuotta, tuotteissa tapahtuvien laadunmuutosten puutteellinen käsittely indeksilaskennassa, otantavirhe, indeksin painorakenteen epätarkkuus, mikäli maataloustuotannossa tapahtuu merkittäviä rakennemuutoksia, tiedonantajilta kerättävien hintatietojen kattavuus, virheelliset tiedot sekä mahdolliset käsittelyvirheet. Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin tuotekoriin on valittu tärkeimmät viljelijän hankkimat tuotantotarvikkeet ja palvelut sekä investoinnit. Kaikkia hintoja ei siten seurata vaan tuotekoriin valittu tuote edustaa laajempaa tuoteryhmää.

Laadunmuutoksista aiheutuva harha

Hintaindeksien tavoitteena on kuvata puhdasta hintakehitystä ja siksi tuotteiden laadun- eli ominaisuuksien muutokset on huomioitava indeksilaskennassa. Laadunmuutosongelmaan törmätään yleensä joko silloin, kun tiedonantaja ilmoittaa, ettei keruussa ollutta tuotetta enää valmisteta ja tuote korvataan toisella vastaavalla tai olemassa olevaan tuotteeseen on tehty muutoksia.

Laadunmuutokset voivat aiheuttaa indeksiin virhettä, koska aidon, puhtaan hinnanmuutoksen määrittäminen voi olla vaikeaa, ja kääntäen, laadunmuutoksista johtuvan hinnanmuutoksen osuutta voi olla vaikea arvioida ja eliminoida laskelmista. Jos tuotteen vaihtuessa koko hinnanmuutos oletetaan johtuvaksi tuotteen ominaisuuksien muutoksesta, niin saatetaan jättää huomiotta aito hinnanmuutos, jolloin indeksi ei kyseisen tuotteen osalta virheellisesti muutu ollenkaan.

Jos taas koko hinnanmuutos oletetaan johtuvaksi aidosta hinnanmuutoksesta, voi tuotteen ominaisuuksista johtuva muutos jäädä huomiotta ja indeksi muuttuu liikaa.

Vastauskato on noin 5 %

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Kuukausittain tarkastellaan tilaston yksikkötason aineiston muutoksia ja poikkeuksellisten tietojen oikeellisuus selvitetään. Myös aggregaattitason tiedot tarkistetaan.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin vuosi-, neljännesvuosi- ja kuukausitieto julkaistaan tilaston kotisivulla 45 päivän viiveellä tilastoajankohdan päättymisestä. Kuukausitiedon julkaisuviive on 45–105 päivää.

Tiedot julkaistaan julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin laatiminen perustuu jäsenmaiden ja Eurostatin yhteisesti laatimaan käsikirjaan sekä soveltuvin osin EU asetuksiin (EU) 2022/2379 ja (EU) 2023/1579, joiden tavoite on yhtenäiset menetelmät ja vertailukelpoiset tulokset eri maiden välillä. Yllä mainitut asetukset ovat velvoittavia vasta perusvuoden vaihtuessa vuoteen 2025 (2025=100).  

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksiä on laskettu vuodesta 1990 lähtien Eurostatin luokituksilla. Indeksisarjat eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia nykyisin käytössä oleviin indeksisarjoihin, esimerkiksi verotuksen ja luokitusten osalta.

Tiedot ovat vertailukelpoisia vuodesta 1995. Suomen liittyessä Euroopan unioniin vuonna 1995 muutettiin maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin laskentaperusteita Eurostatin luokitusten mukaisiksi. Maatalous tuli vuoden 1995 alusta arvonlisäverotuksen piiriin, mikä laski indeksiä tuona ajankohtana.

Indeksien viiteajankohta eli perusvuosi on 2020. Perusvuosien 2015=100, 2010=100 ja 2005=100 sekä 2000=100 indeksien julkaisemista jatketaan. Vain tuoreimman perusvuoden indeksiä lasketaan aidosti, ja vanhempien perusvuosien indeksisarjoja ketjutetaan eteenpäin uusimman perusvuoden muutoksilla.

Kansantalouden tilinpidon maatalouden taloustilit ja maatalouden hintaindeksien painorakenne ovat yhtenäisiä niiden nimikkeiden osalta, jotka ovat tilastoille yhteisiä. Tilojen omaa käyttöä ja varastojen muutosta ei huomioida maatalouden tuottajahintaindeksissä. Tämä johtuu tilastojen menetelmällisistä eroista.

Kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuositilastot ovat yhtenäisiä.

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin painorakenne vastaa kansantalouden tilinpidon osana laskettua välituotekäytön arvoa pl. oma käyttö ja varastojen muutos. Välituotekäytön arvon laskennassa käytetään hyväksi maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin tietoja.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut 

Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston kotisivulla: Tilaston tulevat julkaisut

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Tilasto julkaistaan neljännesvuosittain.

Neljännesvuositietoa, samoin kuin vuositietoa, koskeva tiedote julkaistaan tilaston sivuilla noin 45 päivän viiveellä tilastoajankohdan päättymisestä. Kuukausitiedon julkaisuviive on 45–105 päivää.

Tilastolla ei ole muita julkaisuja.

Tilaston tietokantataulukot päivitetään neljännesvuosittain StatFin-tietokantaan.

Tilaston yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilaston tuottamiseen ja tutkimustarkoituksiin. Muilla kuin tilaston tekijöillä ei ole pääsyä mikroaineistoon.

Ajankohtaisten uutisten, esimerkiksi uutisnostojen julkistamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Ajankohtaisuutisten kanavia ovat

www.tilastokeskus.fi

www.facebook.com/Tilastotohtori

https://twitter.com/tilastokeskus

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin suomenkielinen menetelmäseloste löytyy tilaston kotisivuilta.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Julkaistavissa tilastoissa tiedot ilmoitetaan tasolla, jolla yksittäisen tiedonantajien tiedot eivät ole yksilöitävissä. Eurostatille toimitettavissa aineistoissa tällaiset tiedot merkitään luottamuksellisiksi.