Päästöt vähäisessä kasvussa

Ennakkotietojen mukaan vuoden 2021 kokonaispäästöt ilman maankäyttösektoria kasvoivat 0,3 % edellisvuodesta ja olivat 33 % pienemmät kuin vuonna 1990.

Energiasektori vaikuttaa merkittävästi kokonaispäästöjen vuosittaiseen vaihteluun. Ennakkolaskennan mukaan energiasektorin päästöt vuonna 2021 olivat edellisvuoden tasolla, ollen 34,4 miljoonaa tonnia CO₂-ekv., mikä oli  72 % kokonaispäästöistä ilman maankäyttösektoria.

Energiasektorilla tieliikenteen päästöt vähenivät edellisvuodesta 0,5 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. liikennepolttoaineiden bio-osuuden kasvun myötä. Myös turpeen polton päästöt laskivat 0,5 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. Hiilen käytön päästöt kasvoivat 1,0 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. edellisvuodesta, mikä näkyi erityisesti energiateollisuuden päästöissä. Lisätietoa energiankulutuksen kehityksestä energiatilastojen 14.12.2022 julkistuksesta.

Teollisuuden prosessit ja tuotteiden käyttö -sektorin päästöt (ml. F-kaasut) olivat 5,4 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. vuonna 2021, ja ne kasvoivat 6 % edeltävästä vuodesta pääasiassa teräksen tuotannon kasvun myötä.

Maatalous -sektorin päästöt olivat 6,3 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. Päästöt laskivat lähes prosentin edellisvuodesta. Jätesektorin päästöt laskivat 4 % vuodesta 2020 vuoteen 2021 ollen 1,8 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.

Maankäyttösektori oli nettopäästölähde

LULUCF- eli maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektori oli vuonna 2021 ensimmäisen kerran nettopäästölähde. Sektorin päästöt ylittivät eri varastoihin vuoden aikana sitoutuneen hiilen määrän eli olivat suuremmat kuin metsämaa-maankäyttöluokan −8,4 miljoonan tonnin CO₂-ekv. ja puutuotevaraston −3,1 miljoonan CO₂-tonnin nettopoistumien summa. Vuoden 2021 sektorin päästöjen ja poistumien summa, 0,9 miljoonaa tonnia CO₂-ekv oli 10,1 miljoonaa tonnia suurempi kuin edellisvuoden päästöjen ja poistumien summa −9,2 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.

Maankäyttösektorin muuttumiseen nettonielusta nettopäästölähteeksi vaikuttivat korkealla tasolla toteutuneet hakkuut ja käynnissä olevassa valtakunnan metsien 13. inventoinnissa (VMI13) havaitun puuston kasvun laskun huomiointi laskennassa. Tämän uusimman kasvuarvion vaikutus näkyy metsämaa-maankäyttöluokan puuston hiilivaraston kertymässä vuodesta 2014 lähtien, koska vuosien 2014–2016 kasvu on saatu interpoloimalla edellisen inventoinnin, VMI12:n, keskivuoden 2013 kasvun ja VMI13:sta peräisin olevan vuoden 2017 kasvun välillä. Lisäksi ojitettujen turvepohjaisten metsien maaperän orgaanisen aineksen ja karikkeen päästöjen nouseva trendi vaikuttaa metsien nettopoistumia eli hiilinielua pienentävästi.

Ero vuosien 2020 ja 2021 maankäyttösektorin päästöjen ja poistumien summassa johtuu etenkin puuston hiilivaraston pienemmästä kertymästä vuonna 2021, jota edellisvuotta 11 %:ia suuremmat hakkuut vähensivät. Vuosille 2018–2021 on käytetty samaa VMI13:n mittausaineistoon perustuvaa puuston kasvua. Lisätietoja puuston kasvun laskennasta ja menetelmäuudistuksista löytyy katsauksesta ja Luken tiedotteesta.

Sisältöä ladataan

Sektorikohtaisia päästötietoja ja Suomen päästövähennysvelvoitteita on kuvattu tarkemmin tilaston 14.12.2022 katsauksessa.

Tietojen tarkentuminen

Tämän julkistuksen mukaiset tiedot perustuvat yksityiskohtaisempaan ja kattavampaan lähtöaineistoon ja menetelmiin kuin toukokuussa julkaistu pikaennakko. Tietojen tarkentumista on kuvattu myös tilaston 14.12.2022 katsauksessa.