Ikääntyneiden työllisyysasteet olivat Suomessa 1990-luvun laman jäljiltä roimasti heikommat kuin muissa Pohjoismaissa. Sittemmin olemme peitonneet kirimisvauhdillamme muut ylivoimaisesti.
- Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.
Kesätyöpaikat ovatkin hieman tiukassa
Työllisyys kasvaa yleensä kohisten kesää kohti, kun nuoret siirtyvät työmarkkinoille. Säännöstä ei ole poikkeusta silloinkaan, kun yleinen suhdannetilanne on ollut heikko. Kesäkuussa on ollut 2000-luvulla keskimäärin yli 140 000 työllistä enemmän kuin huhtikuussa.
Tänä vuonna alkukesän työllisyystilanne ei näytä kuitenkaan erityisemmin suosivan nuoria. 15–24-vuotiaita oli kesäkuussa työllisinä vähemmän kuin aiempina vuosina vastaavana ajankohtana, kun taas 25–34-vuotiaiden työllisten määrä pysytteli lähes edellisvuoden tasolla (kuvio 1).
Kuvio 1. 15–34-vuotiaiden työllisten määrä kesäkuussa 2008–2017, tuhatta
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus
Kesäkuun työvoimatutkimuksen työllisyysluvut kertovat työllisten määrän noususta verrattuna edellisen vuoden kesäkuuhun, mutta kehitys koskee vanhempia ikäluokkia. Nuorten työllisten määrä kasvoi toki reilusti kesää kohti, kuten aina, mutta 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä nousu oli aiempiin vuosiin verrattuna vaimeaa.
Vastaavasti työttömiä oli kaikkiaan vähemmän kuin viime vuoden kesäkuussa, mutta 15–24-vuotiaiden työttömien määrä nousi. Tämä tarkoittaa sitä, että edelliseen vuoteen nähden nuoret aktivoituivat työmarkkinoilla. Toive kesätyöstä tai pysyvämmästä työsuhteesta valmistumisen jälkeen kuitenkin jäi ainakin vielä kesäkuussa monelta saavuttamatta.
Kesätyö on nimensä mukaisesti tarkoitettu määräaikaiseksi. 15–24-vuotiaista määräaikaisessa työsuhteessa oli kesäkuussa 193 000 henkilöä, joista yli puolet ei halunnutkaan pysyvää työtä (kuvio 2). Syy ei kaikilla välttämättä ole ”kesätyö”, mutta useimmiten kyse lienee juuri siitä.
Vastaavasti 25–34-vuotiaita määräaikaisia työllisiä oli 129 000, joista ylivoimainen enemmistö ei ollut löytänyt pysyvää työtä vaikka haluaisi. Näyttää myös siltä, että uusia työsopimuksia on solmittu määräajaksi 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä jonkin verran aiempaa enemmän.
Kuvio 2. 15–34-vuotiaat määräaikaiset työlliset määräaikaisuuden syyn mukaan kesäkuussa 2017, tuhatta
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus
Viime vuosina kesä- ja heinäkuussa on ollut reilut sata tuhatta 15–24-vuotiasta työllistä, jotka eivät halua pysyvää työtä. Elokuussa määräaikaisten nuorten työllisten määrä laskee jo selvästi, kun kesäloma- ja samalla kesätyökausi loppuu.
Lue samasta aiheesta:
Työvoimatutkimuksen mukaan sivutyötä tehneiden osuus työllisistä on Suomessa kasvanut jo pidempään ollen reilut viisi prosenttia vuonna 2023. Sivutyön tekijät ovat tyypillisesti yrittäjiä ja työskentelevät päätyössään tavallista useammin osa-aikaisesti. Viime vuonna 80 prosenttia sivutyötä tehneistä toimi yksityisellä sektorilla.
Muissa EU-maissa syntyneiden miesten ja EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyysasteet ovat meillä korkeat verrattuna Ruotsiin ja EU-keskitasoon. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa myös kasvanut kansainvälisesti verrattuna ripeästi. Ulkomaalaistaustaisten tekemä työ on kuitenkin muita yleisemmin ns. epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita taikka vuokra- tai alustatyötä.
Työllisyyden määritelmää harmonisoitiin kansainvälisessä työvoimatutkimuksessa vuonna 2021. Tuolloin työstä vanhempainvapaalla olevien luokittelu työlliseksi yhtenäistettiin. Aiemmassa vertailussa suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan reilusti, mutta uudistuksen jälkeen 20–54-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa ja Ruotsissa lähes samalla tasolla.
Muutoksen suuruuteen on voinut vaikuttaa moni samanaikainen tekijä pandemiasta työvoimatutkimuksen sisältö- ja menetelmämuutokseen. Eri mittarit kertovat kuitenkin samansuuntaisesta myönteisestä kehityksestä.
Reilulle neljännekselle alustatyötä tekevistä se on päätyö. Yli puolelle kyse on täydentävästä tai satunnaisesta työstä. Vain 7 prosenttia teki alustatyötä siksi, ettei muuta työtä ollut saatavilla. Tuore kysely antaa yllättävän myönteisen kuvan alustatyöntekijöiden autonomiasta. Valtaosa kokee voivansa kontrolloida työtehtäviään ja -aikojaan.
Naisten töihin patistelun sijaan pitäisi kantaa huolta siitä, miksei miesten työllisyys ole talouden hyvästä nosteesta huolimatta kasvanut ikähaitarin keskimmäisissä ikäryhmissä.
Uusi kokeellinen tilasto tarjoaa nopeammin tarkkaa alueittaista ja kansalaisuuden mukaista tietoa työllisyydestä. Rekisteritietoon perustuva kokeellinen tilasto ei tavoita kaikkia yrittäjiä, joten työllisten määrä jää pienemmäksi kuin työvoimatutkimuksessa. Lukujen kausivaihtelu on silti samansuuntaista.