Joulu tilastojen valossa 2022

Jouluperinteitä

1,4 miljoonaa joulukuusta

  • Joulupuuseuran arvion mukaan Suomessa pystytetään tänäkin jouluna noin 1,4 miljoonaa joulukuusta. Luku sisältää myös julkisissa tiloissa olevat joulukuuset.
  • Suomessa myytävistä joulukuusista vajaa miljoona tulee kotimaisilta joulukuusiviljelmiltä, noin 300 000 haetaan omasta metsästä ja noin 150 000 puuta tuodaan ulkomailta.
  • Tullin tietojen mukaan Suomeen tuotiin vuonna 2021 yhteensä 51 000 joulupuuta. Puita tuotiin Suomeen Tanskasta (73 %) ja Ruotsista (27 %).
  • Joulupuiden vienti Suomesta muihin maihin on vähäistä. Vuonna 2021 Suomesta ei viety ulkomaille yhtään joulupuuta.
  • Plantagenin kyselytutkimuksen mukaan 65 prosenttia suomalaisista aikoo hankkia kuusen jouluksi. Tänä vuonna 40 prosenttia aikoo hankkia aidon ja 25 prosenttia muovisen joulukuusen.
  • Tärkeimmät kriteerit joulukuusen valinnassa ovat, ettei siitä varise neulasia (22 %), se on korkealaatuinen (16 %), sopii sisustukseen (13 %), on edullinen (13 %) ja on kasvatettu luonnonmukaisesti (12 %).
  • Suosituin ajankohta joulukuusen hankkimiselle on viikko ennen joulua, mutta lapsiperheet hankkivat kuusen usein jo aiemmin. Joka kolmas lapsiperhe aikoo hankkia kuusen jo kuukautta ennen joulua.

Lähteet

Joulupuuseura ry: Suomen joulupuutuotanto.
Joulupuuseura ry: Joulu on täynnä perinteitä – joulukuusi on säilyttänyt paikkansa (doxc) (lehdistötiedote 28.11.2022).
Tulli: Uljas-tietokanta, joulupuiden tuonti 2021 (CN-nimeke 06042020).
Plantagen: Joulun 2022 trendit – hillittyä harmoniaa (tiedote 2.11.2022).

2,5 miljoonaa hyasinttia

  • Plantagenin kyselytutkimuksen mukaan suosituin joulukukka on joulutähti (29 %), toiseksi suosituin hyasintti (19 %) ja kolmanneksi suosituin amaryllis eli ritarinkukka (16 %). 50 prosenttia suomalaisista voisi harkita kukkien antamista joululahjaksi.
  • Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen kasvihuoneissa kasvatettiin vuonna 2021 noin 2,5 miljoonaa hyasinttia, 1,5 miljoonaa joulutähteä ja 1,2 miljoonaa ritarinkukkaa.
  • Kauppapuutarhaliiton mukaan joulukukkia viljelee Suomessa noin 50 kauppapuutarhaa.
  • Joulukukkien historia suomalaisessa joulunvietossa on yhtä pitkä kuin joulukuusella: molempia alkoi ilmaantua koteihin 1870–1880-luvuilla.
  • Hyasintti tavattiin ensimmäisen kerran helsinkiläisessä kukkakaupassa 1840-luvulla, ja se oli pitkään hallitseva joulukukka Suomessa.
  • Joulutähti saapui suomalaisten joulunviettoon 1960-luvulla, jolloin siitä onnistuttiin kehittämään Norjassa pohjoiselle pallonpuoliskolle sopiva lajike. Nykyään Suomessa viljellyistä joulutähdistä noin 15 prosenttia on erikoisvärejä, kuten vaaleanpunaisen tai roosan sävyisiä.
  • Ritarinkukka on joulukukista uusin tulokas, joka alkoi yleistyä Suomessa 1970-luvulla.

Lähteet

Plantagen: Joulun 2022 trendit – hillittyä harmoniaa (tiedote 2.11.2022).
Luonnonvarakeskus: Puutarhatilastot 2021, Koristekasvituotanto kasvihuoneissa.
Kauppapuutarhaliitto ry: Joulun suosikkikukkien sesonkihuippu alkamassa (ajankohtaista 1.12.2022).

Yli 60 prosenttia lähettää joulutervehdyksen Postin kautta

  • Postin teettämän kyselyn mukaan yli 60 prosenttia suomalaisista aikoo lähettää tänä vuonna joulutervehdyksiä, kuten kortteja, kirjeitä tai paketteja Postin kautta. Suosituin tapa on lähettää joulukortteja.
  • Lähes kaikki joulutervehdyksiä lähettävät kertovat kyselyssä motiivikseen vastaanottajan ilahduttamisen (96 %).
  • Yli puolet (54 %) arvostaa joulutervehdyksenä eniten joulukortteja, kirjeitä ja paketteja. Tekstiviestin tai henkilökohtaisen someviestin muodossa saapuvia tervehdyksiä arvostaa 8 prosenttia vastaajista.
  • 83 prosenttia vastaajista kertoo saaneensa viime vuonna postitse tulleen tervehdyksen.
  • Postin kautta kulki lähes 16 miljoonaa joulutervehdystä kortteina ja kirjeinä viime jouluna.

Lähteet

Posti: Joulutervehdyksillä ilahdutetaan läheisiä – Eniten arvostetaan joulukortteja ja paketteja (tiedote 8.12.2022).
Posti: Posti toimitti sesonkiviikkoina yli 7 miljoonaa pakettia – läheisiä on muistettu runsaasti myös joulukortein (lehdistötiedote 23.12.2021).

Joululauluja ja -konsertteja

  • Tekijänoikeusjärjestö Gramex selvitti, mitkä joululaulut soivat jouluna 2021 eniten yksityisissä radioissa. Soitetuin joululaulu oli Wham!-yhtyeen Last Christmas 631 soittokerralla.
  • Toiseksi sijoittui Mariah Careyn All I Want For Christmas Is You (549 soittokertaa). Vuoden 2020 listaykkönen eli John Lennonin ja Yoko Onon kappale Happy Xmas (War Is Over) sijoittui tällä kertaa kolmanneksi 503 soittokerralla. Neljänneksi soitetuin oli Band Aid kappaleella Do They Know It's Christmas? (460 soittokertaa).
  • Viidentenä ja samalla ensimmäisenä kotimaisena kappaleena oli Katri Helenan Joulumaa 412 soittokerralla. Gramex on laatinut tilaston radioilta saamiensa soittotietojen perusteella. Tilastojen mukaan joululaulujen soittaminen kestää kaupallisilla kanavilla noin kuukauden.
  • Tilastokeskuksen vuoden 2017 vapaa-aikatutkimuksen mukaan joulukonserteissa käymisestä on tullut entistä suositumpaa. Vuonna 2017 joulumusiikin konserteissa kertoi käyneensä 18 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2002 luku oli 10 prosenttia.

Lähteet

Gramex ry: Last Christmas nousi takaisin joulun soitetuimmaksi.
Tilastokeskus: Vapaa-ajan osallistuminen, Eri tyyppisissä konserteissa käyminen.

Kauneimpien Joululaulujen juhlavuosi

  • Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksia järjestetään tänä jouluna jo 50. kerran.
  • Suomen Lähetysseura on painattanut yhteislaulutilaisuuksia varten 830 000 suomenkielistä ja 50 000 ruotsinkielistä lauluvihkoa. Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin myös uusi saamenkielinen lauluvihko, jossa on joululauluja koltansaamen, inarinsaamen ja pohjoissaamen kielillä.
  • Kauneimmat Joululaulut on Suomen suurin musiikkitapahtuma. Kirkon teettämän Gallup Ecclesiastica -tutkimuksen mukaan laulutilaisuuksiin osallistuu yli puolet suomalaisista (55 %).
  • Vuonna 2019 Postin kyselyssä Kauneimmat joululaulut olivat yhdessä joulusaunan kanssa joulun kolmanneksi paras asia. Ykkössijan jakoivat yhdessäolo ja jouluruoka ja toisella sijalla oli joululoma.

Lähteet

Suomen lähetysseura: Ensimmäisestä adventista alkaa Kauneimpien Joululaulujen juhlavuosi (uutinen 25.11.2022).
Posti: Tutkimus: suomalaisten mielestä parasta joulussa on yhdessäolo (lehdistötiedote 3.12.2019).

Jouluruoka ja -juoma

Jouluruoka luo joulutunnelman

  • Ruoan maahantuontiyritys Lejoksen toteuttamassa Joulu on sun -tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten joulunviettoon ja joulun ajan ruokailuun liittyviä merkityksiä ja mieltymyksiä. Tutkimuksen mukaan joulutunnelman suomalaisille tekee jouluruoka, ja se menee jopa perheen ja ystävien kanssa yhdessä vietetyn ajan edelle. Jopa 80 prosenttia vastaajista piti jouluruokaa tärkeimpänä joulutunnelman luojana.
  • Kaksi kolmesta kyselyyn vastanneista (66 %) valitsi joulukinkun juhlapyhien ykkösruoaksi. Kinkun jälkeen suosituimmat joulupöydän ruoat ovat juureslaatikot (43 %), riisipuuro (28 %), joulutortut (22 %) sekä graavilohi ja muut graavikalat (19 %). Lihaa välttäville vastaajille juureslaatikot olivat eniten joulutunnelmaa tuova ruokalaji.
  • Vanhemmille ikäpolville merkittävämpiä jouluruokia ovat perinteiset lämpimät ruoat ja suolaiset herkut, mutta nuoret nostavat yhä enemmässä määrin makeat leivonnaiset, jälkiruoat, suklaat ja konvehdit isompaan rooliin joulun ruokailussa. 18–24-vuotiaista 32 prosenttia piti suklaita ja konvehteja joulupöydän suosikkeina, kun 65–74-vuotiaista tätä mieltä oli vain 9 prosenttia vastaajista.
  • Vanhanaikaisena ja uudistamista kaipaavana jouluruokana vastaajat pitivät lipeäkalaa (29 %) ja rosollia (15 %). Toisaalta 16 prosenttia vastaajista piti rosollia yhtenä tärkeimmistä joulupöydän ruoista.
  • Myös Lidl on tutkinut suomalaisten joulupöydän suosikkeja ja inhokkeja. Kyselytutkimuksen mukaan suosituimmat jouluherkut ovat kotona leivottu joulutorttu (59 %), tavalliset konvehdit (48 %) ja kotona leivotut piparkakut (38 %). Inhokkien kärjessä olivat marsipaanisuklaa (31 %), liköörikonvehdit (30 %) ja Vihreät kuulat (28 %). Vihreät kuulat jakoivat mielipiteitä, sillä 28 prosenttia vastaajista mainitsi ne suosikeikseen.
  • Yhä useammat hankkivat joulupöytään valmisruokia. S-ryhmän mukaan valmiiden joululaatikoiden sekä rosollien myyntimäärät ovat kasvaneet vuodesta 2018 vuoteen 2021 noin 10 prosenttia.

Lähteet

Lejos: Joulun kyselytutkimus paljasti: Tässä ovat joulupöydän ylivoimaiset ykköset Suomessa – nuorten keskuudessa näkyvissä selkeä muutos (tiedote 13.11.2020).
Lejos: Suomalaiset ovat puhuneet: nämä joulupöydän ateriat ovat aikansa eläneitä – suositut ruokavaikuttajat loivat uudet reseptit vaihtelunhaluisille (tiedote 4.12.2020).
Lidl Suomi: Mitkä ovat joulupöydän suosituimmat herkut? – Nämä maistuvat suomalaisille (tiedote 20.12.2021).
S-ryhmä: Joulun ruokapöydistä löytyy yhä enemmän valmiina ostettua – nousussa bataatti- ja punajuurilaatikot (tiedote 15.12.2022).

75 prosentissa kodeista syödään kinkkua, myös kala maistuu

  • Lihatiedotuksen teettämän tutkimuksen mukaan 75 prosenttia suomalaisista kotitalouksista aikoo ostaa joulukinkun.
  • Kinkun hankkivista kotitalouksista 90 prosenttia aikoo valita kotimaisen kinkun. Ulkomainen kinkku aiotaan hankkia kahteen prosenttiin talouksista, ja 11 prosentille talouksista kinkun alkuperällä ei ole väliä.
  • Pro Luomun arvion mukaan markkinoille tulee tänä jouluna noin 75 000 kiloa kotimaista luomukinkkua.
  • S-ryhmän tietojen mukaan kalaa ostetaan joulukuussa 50 prosenttia enemmän kuin muina kuukausina keskimäärin. Lohi on kalapöydän ehdoton suosikki, mutta myös mädit, lipeäkala, silakka ja silli ovat suosittuja joulun ajan kalalajeja.
  • S-ryhmän kaupoissa joulukinkkua myydään joulukuussa puolitoistakertainen määrä tuoreen kalan myyntimäärään verrattuna. Joulukinkun osuus kaikesta joulukuun lihamyynnistä on 20 prosenttia.

Lähteet

Lihatiedotus: Joulukinkun tulee kuluttajien mielestä olla kotimainen (uutinen 19.12.2022).
Pro Luomu: Eläinten hyvinvointi kiinnostaa suomalaisia – luomusioilla on paremmat mahdollisuudet voida hyvin (tiedote 25.11.2022).
S-ryhmä: Kalan suosio joulun ajan ruokana kasvaa – myös sushi maistuu joulusesongissa (tiedote 5.12.2022).

Kaksi miljoonaa litraa punaviiniä

  • Lejoksen toteuttamaan Joulu on sun -tutkimukseen vastanneista 38 prosenttia valitsi punaviinin joulupöydän suosikkijuomaksi. Seuraavaksi mieluisimmat joulun ruokajuomat olivat hanavesi (32 %), maito tai maitojuomat (30 %), olut (27 %) ja glögi (23 %).
  • Joulu on Alkossa vuoden kiireisin sesonki, jolloin myynnin arvioidaan yli kaksinkertaistuvan normaaliin ajanjaksoon verrattuna.
  • Punaviiniä ennakoidaan myytävän lähes kaksi miljoonaa litraa kahdella joulunalusviikolla. Alko ennakoi, että oluen kysyntä kaksinkertaistuu jouluna verrattuna juhlattomaan ajanjaksoon. Samppanjan litramyynti kasvaa jouluna yli kolminkertaiseksi.
  • Viime vuoden joulukuussa Alkosta ostettiin 605 000 litraa glögiä. Koko vuoden aikana glögiä ostettiin yli miljoona litraa.
  • Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisten suosikkiolut joulupöydässä on tumma lager. Sitä on jouluna tarjolla lähes kolmanneksella (27 %) vastaajista, ja lähes yhtä suurella osalla (26 %) joulupöydässä on vaaleaa lageria.

Lähteet

Lejos, Joulun kyselytutkimus paljasti: Tässä ovat joulupöydän ylivoimaiset ykköset Suomessa – nuorten keskuudessa näkyvissä selkeä muutos (tiedote 13.11.2020).
Alko: Joulun ruoka- ja juomavalintoja tehdään vastuullisuus edellä. Hyperlokaalisuus tämän joulun trendi. (tiedote 12.12.2022).
Alko: Myyntitilastot.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry: Tummaa vai vaaleaa − lager pitää pintansa myös joulupöydässä (tiedote 21.12.2022).

Onko jouluna lunta?

Viime vuoden joulukuu oli kylmä

  • Viime vuoden joulukuu oli selvästi tavanomaista kylmempi ja vähäsateisempi.
  • Lounais-Suomessa oli vielä jouluaatonaattona paikoin lumetonta, mutta aattoaamuun mennessä koko maa sai lumipeitteen.
  • Viime joulun aikana eräissä rannikkopaikkakunnissa koettiin hyvin sakeita lumikuuroja. Vaasassa satoi vain alle kolmessa tunnissa 30 cm lunta. Ahvenanmaallakin lunta tuprutti jouluaattona parikymmentä senttiä. Joulupäivänä sakeimmat lumikuurot osuivat Turun seudulle.
  • Joulukuun suurin lumensyvyys, 76 cm, mitattiin Inarin Kirakkajärvellä 27.12.2021.
  • Tyypillisesti jouluna on lunta pohjoisessa lähes 40 senttiä, Keski-Suomessa noin 30 senttiä ja Etelä-Suomessa 5–10 senttiä.
  • Hyvin vähälumisia jouluja on ollut vuosina 1972, 1992, 2000, 2006, 2007 ja 2013. Tällä vuosituhannella runsasluminen joulu on ollut vain vuonna 2010.
  • Helsingissä jouluaattoaamu on lumeton keskimäärin joka kolmas vuosi. Sodankylässä taas lunta on ollut jokaisena jouluaattona koko mittaushistorian ajan (vuodesta 1912 lähtien).

Lähteet

Ilmatieteen laitos: Ilmastokatsaus, joulukuun kuukausikatsaus 2021.
Ilmatieteen laitos: Joulunajan säät.

Joulukauppa

Joulumenoihin 555 euroa aikuista kohden

  • Nordean kyselytutkimuksen mukaan 18–79-vuotiaat suomalaiset aikovat tänä vuonna käyttää jouluhankintoihin keskimäärin 555 euroa aikuista kohden. Viime vuonna vastaava summa oli 565 euroa.
  • Joululahjoihin aiotaan tänä vuonna käyttää 346 euroa ja joulunviettoon 209 euroa.
  • 55 prosenttia suomalaisista arvioi käyttävänsä jouluun saman verran rahaa kuin viime vuonna. Helsinki ja Uusimaa korostuvat kyselyssä alueena, jolla käytetään jouluun saman verran rahaa kuin viime vuonna.
  • Jouluun edellistä vuotta vähemmän rahaa käyttävien osuus on 32 prosenttia. Erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa jouluun käytetään viime vuotta vähemmän rahaa.
  • Vain joka kymmenes aikoo käyttää jouluun enemmän rahaa kuin viime vuonna.
  • Suosituimpia lahjoja ovat vuodesta toiseen olleet makeiset, vaatteet, lelut, kirjat ja lahjakortit.
  • Joululahjaostot rahoitetaan pääosin säännöllisillä tuloilla (76 %). Vastaajista 26 prosenttia kertoo käyttävänsä myös säästöjä lahjojen maksamiseen. Vain kaksi prosenttia vastaajista aikoo ottaa lainaa tai kulutusluottoa joululahjoja varten.

Lähde

Nordea: Nordean kysely: Yli puolet suomalaisista pitää kiinni joulubudjetistaan, tutut lahjasuosikit kärjessä (lehdistötiedote 8.12.2022).

 

Syökö inflaatio joulubudjetin?

  • LähiTapiolan katsauksen mukaan inflaatio vaikuttaa joulun taloudelliseen hyvinvointiin kahdella tavalla: keskimääräiset joulubudjetit pienenevät kasvavien arkimenojen vuoksi ja toisaalta myös monien pukinkonttiin hankittavien hyödykkeiden hinnat ovat nousseet vuodentakaisesta.
  • Marraskuussa 2022 esimerkiksi matkapuhelimet olivat 12 prosenttia kalliimpia ja suklaa 11 prosenttia kalliimpaa kuin vuosi sitten. Joulupöydän antimista sianliha ja kala olivat noin 21 prosenttia kalliimpia ja kypsytetyt juustot 26 prosenttia kalliimpia vuodentakaiseen marraskuuhun verrattuna. Tarkastele, miten eri tuotteiden ja palveluiden hinnat ovat muuttuneet vuodessa (StatFin).
  • Yleisesti ottaen kuluttajahinnat olivat vuoden 2022 marraskuussa 9,1 prosenttia korkeammat kuin vuoden 2021 marraskuussa.
  • Lidlin kyselytutkimuksen mukaan 49 prosenttia kuluttajista aikoo panostaa jouluruokaan inflaatiosta huolimatta. Kyselyyn vastanneista 28 prosenttia sanoo yleisen hintatason nousun vaikuttavan jollain tavalla joulun ostoksiin, ja suurin osa heistä kertoo ostavansa jouluruokia määrällisesti vähemmän. Puolella (50 %) näistä kuluttajista kohtuullistaminen näkyy erityisesti joulumakeisissa ja muissa herkuissa.
  • Crowstin kyselytutkimuksen mukaan inflaatio vaikuttaa jouluruokaostoksiin jopa 48 prosentilla kyselyyn vastanneista. Vastaajista 14 prosenttia aikoo jättää kinkun ostamatta, ja kalan aikoo jättää väliin 10 prosenttia vastaajista.

Lähteet

LähiTapiola: Hintojen nousu syö suomalaisten joulubudjetteja – keskimääräinen joulubudjetti on jopa koronajoulua pienempi (uutinen 17.12.2022).
Tilastokeskus: Inflaatio 9,1 % marraskuussa 2022 (tiedote 14.12.2022).
Lidl Suomi: Jouluruoasta ei haluta tinkiä tänäkään vuonna – pöytään katetaan klassikoita ja uutuuksia (tiedote 16.12.2022).
Crowst: Crowst selvitti: Joka viides jättää joulukinkun ostamatta tai ostaa pienemmän kinkun, hintojen nousu vaikuttaa myös jo juuston ja makeisten kulutukseen (tiedote 16.12.2022).

800 miljoonan euron joulusesonki

  • Suomen vähittäiskaupalle tärkein myyntikuukausi on joulukuu, jolloin myynti kasvaa vuoden kuukausikeskiarvoon verrattuna noin viidenneksen.
  • Joulukuun myynnin ero vuosikeskiarvoon on viime vuosina alkanut pienentyä. Kun joulukuussa vuosina 2000–2010 ero oli 27 prosenttia, vuosina 2011–2020 se oli 22 prosenttia ja viime vuonna enää 18 prosenttia.
  • Marraskuun merkitys erikois- ja käyttötavarakaupan aloilla on kasvanut Black Fridayn myötä. Erityisesti tämä näkyy kodintekniikassa sekä vaate- ja urheilukaupassa. Myös muut kampanjat ja pienemmät sesongit hajauttavat kauppaa ympäri vuoden.
  • Koko vähittäiskaupan arvonlisäverollinen myynti viime joulukuussa oli runsaat 5,2 miljardia euroa, eli 1 150 euroa jokaista Suomessa asuvaa 15–85-vuotiasta kohti. Kotitaloutta kohti joulukuun myynti oli 1 880 euroa.
  • Joulusesongin tuoma myynnin lisäys kuukausikeskiarvon päälle oli joulukuussa 2021 noin 798 miljoonaa euroa eli 175 euroa jokaista Suomessa asuvaa 15–85-vuotiasta kohti ja 285 euroa kotitaloutta kohti.
  • Joulukuun myynnin merkitys on erityisen suuri tavarataloille ja monille erikoiskaupan aloille. Erityisesti kirjojen ja kultasepäntuotteiden (korut, kellot ym.) myynti kasvaa joulukuussa.
  • Onko joulukauppa aikaistunut? Entä mitä jouluna ostetaan? Tutustu Kaupan liiton vastauksiin yleisimmin kysyttyihin kysymyksiin joulukaupasta.
  • Tilastokeskuksen julkaiseman kuluttajien luottamus -tilaston mukaan kuluttajien arvio oman taloutensa nykytilasta oli marraskuussa 2022 synkin koskaan ja aikeita käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan oli ennätyksellisen vähän. Tällä voi olla vaikutuksia myös joulukauppaan.

Lähteet

Kaupan liitto: Kaupalle joulukuu on edelleen vuoden tärkein myyntikuukausi − jouluna myynti kasvaa viidenneksen (tiedote 26.10.2022).
Kaupan liitto: Joulukauppa 2022 (pdf).
Tilastokeskus: Kuluttajat synkistelivät omasta taloudestaan marraskuussa (tiedote 28.11.2022).

90 prosenttia antaa joululahjoja – lahjojen hankkimisen hauskuus jakaa mielipiteitä

  • Kaupan liiton kyselyn mukaan joululahjoja hankkivista suomalaisista 31 prosenttia alkaa suunnitella lahjahankintoja viimeistään lokakuussa. Viimeistään marraskuussa jo 60 prosenttia lahjoja ostavista on aloittanut hankintojen suunnittelun.
  • Valtaosa joululahjoista ostetaan kuitenkin joulukuussa. Joulukuun alkupuolella pääosan lahjoista ostaa 33 prosenttia kuluttajista ja joulukuun loppupuolella 26 prosenttia kuluttajista. 12 prosenttia ei osta lahjoja lainkaan.
  • Joululahjoissa 63 prosenttia kuluttajista pyrkii suosimaan kotimaisia tuotteita tai kauppoja.
  • Itse tekemiään tuotteita antaa joululahjaksi noin viidesosa kuluttajista.
  • 29 prosenttia suomalaisista aikoo lisätä palveluiden ostoa joululahjoiksi.
  • Lahjojen hankkimisen muille kokee yhdeksi hauskimmista asioista joulussa 35 prosenttia suomalaisista. Toisaalta 41 prosenttia oli väitteen kanssa eri mieltä.
  • Postin teettämän tutkimuksen mukaan noin neljäsosa (25 %) suomalaisista aloittaa joululahjojen hankkimisen Black Fridaysta. Näin toimivat erityisesti 25–34-vuotiaat (41 %).
  • Postin kyselytutkimukseen vastanneista 90 prosenttia aikoo antaa joululahjoja tänä vuonna.
  • Vastaajista 58 prosenttia on jo ostanut tai aikoo ostaa joululahjoja verkosta.

Lähteet

Kaupan liitto: Asiakkaat ja joulukauppa -kuluttajakysely 2022 (pdf).
Posti: Tutkimus: Valtaosa suomalaisista suosii kotimaisia verkkokauppoja Black Fridayna ja muina kauppapäivinä (tiedote 16.11.2022).
Posti: Joulutervehdyksillä ilahdutetaan läheisiä – Eniten arvostetaan joulukortteja ja paketteja (tiedote 8.12.2022).

Joulukoristeiden myynti

  • Vuoden 2021 teollisuustuotantotilaston mukaan Suomessa valmistettujen joulunviettoesineiden myydyn tuotannon arvo oli 1,8 miljoonaa euroa.
  • Tullin mukaan joulunviettoesineitä tuotiin vuonna 2021 Suomeen 10,3 miljoonan euron arvosta ja vietiin ulkomaille 3,5 miljoonan euron arvosta.
  • Vuonna 2016 kotitaloudet kuluttivat joulukoristeisiin, ilotulitusvälineisiin ym. keskimäärin 37 euroa. Eniten rahaa niihin käyttivät kahden huoltajan lapsiperheet (82 euroa) ja vähiten alle 65-vuotiaiden yhden hengen taloudet sekä yli 64-vuotiaiden kotitaloudet (molemmat 17 euroa).

Lähteet

Tilastokeskus: Teollisuustuotantotilasto, Teollisuustuotanto tuotenimikkeittäin, 2021.
Tulli: Uljas-tietokanta, joulunviettoesineiden tuonti ja vienti 2021 (CN-nimeke 950510).
Tilastokeskus: Kotitalouksien kulutus, Kotitalouksien kulutusmenot kotitaloustyypin mukaan 1985–2016.

Joulukuun matkat

Lapin matkailun uusi ennätys

  • Suomessa tehtiin viime joulukuussa yli 2,1 miljoonaa yöpymisen sisältänyttä kotimaan vapaa-ajan matkaa. Lähes 1,7 miljoonassa joulukuun kotimaan matkoista majoituttiin ilmaismajoituksessa, kuten sukulaisten ja tuttavien luona tai omassa loma-asunnossa.
  • Ulkomaille tehtiin viime joulukuussa 250 000 vapaa-ajan matkaa.
  • Ulkomaisia matkailijoita saapui Suomeen vuoden 2021 joulukuussa lähes 206 000. Vuoden 2020 joulukuussa määrä oli pandemian vuoksi huomattavasti pienempi. Silloin ulkomaisia matkailijoita saapui alle 21 000.
  • Eniten ulkomaisia matkailijoita saapui Britanniasta (60 000), Ranskasta (17 000) ja Saksasta (14 000).
  • Matkailu Euroopasta Lappiin nousi uuteen ennätykseen viime joulukuussa. Eurooppalaisia yöpymisiä kirjattiin viisi prosenttia enemmän kuin joulukuussa 2019 ennen pandemiaa.
  • Vuokramökkiyöpymisiä oli vuoden 2021 joulukuussa lähes 267 000. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä oli jopa 850 prosenttia enemmän verrattuna joulukuuhun 2020, kun taas suomalaisia yöpyjiä oli 21 prosenttia edellisvuotta vähemmän.
  • Vuonna 2021 vuokramökkien keskihinnat olivat korkeimmat joulukuussa, jolloin keskimääräinen mökkivuorokausi maksoi 166,09 euroa.
  • Joulun aikaan Suomi jakautuu paikkoihin, joista lähdetään, ja paikkoihin, joihin saavutaan. Väkimäärä kasvoi viime jouluna eniten Pelkosenniemellä, Kittilässä ja Muoniossa, missä väki kaksinkertaistui. Eniten väki väheni Tampereella, 22 prosenttia.
  • Nordean kyselytutkimuksen mukaan inflaatiosta ja korkojen noususta johtuva taloudellinen tilanne vaikuttaa lähes joka viidennen suomalaisen matkasuunnitelmiin. Yli puolet heistä aikoo jättää matkan kokonaan väliin, 26 prosenttia aikoo matkustaa hieman edullisemmin ja 15 prosenttia mahdollisimman edullisesti.

Lähteet

Tilastokeskus: Suomalaisten matkailu.
Tilastokeskus: Majoitustilasto.
Tilastokeskus: Vuokramökkitilasto.
Tilastokeskus: Joulukerroin näyttää, minne vie ruuhka­suomalaisten tie (Nurmi & Piela, Tieto&trendit 21.12.2022).
Nordea: Nordean kysely: Yli puolet suomalaisista pitää kiinni joulubudjetistaan, tutut lahjasuosikit kärjessä (lehdistötiedote 8.12.2022).

Eettinen ja energiatehokas joulu

Joulunakin voi säästää ympäristöä ja energiaa

  • Tori.fi:n vuonna 2020 tekemän kyselytutkimuksen mukaan kolmasosa suomalaisista ei huomioi ympäristöasioita lainkaan joulunvietossa.
  • 68 prosenttia suomalaisista haluaa säästää ympäristöä joulunakin. Käytettyjen joululahjojen antaminen on siinä suosituin keino. Ympäristön säästäjistä 34 prosenttia jakaa käytettyjäkin joululahjoja, 13 prosenttia antaa vain aineettomia lahjoja ja 18 prosenttia on luopunut joululahjojen antamisesta kokonaan.
  • Ilmastoahdistusta joulun takia koki vastaajista 9 prosenttia vuonna 2020 ja 13 prosenttia vuonna 2019.
  • Jouluna kannattaa muistaa myös kodin energiansäästö esimerkiksi huonelämpötilaa säätämällä ja laitteiden käyttöä porrastamalla. Motivan sivuilta löytyy vinkkejä kestävämpään joulunviettoon.
  • Jouluvaloissa on hyvä suosia led-valoja. Koristevalot, kuten muutkin ylimääräiset sähkölaitteet, suositellaan sammutettavaksi korkean kulutuksen aikaan arkisin klo 8–10 ja 16–17 sekä 19–20 väliseksi ajaksi, ellei toisin ole ilmoitettu. Motivan sivuilta löytyy tietoa kausi- ja koristevalojen sähkönkulutuksesta.
  • Joulusaunaan kannattaa mennä heti, kun se on lämmin. Puolitoista tuntia päällä oleva sauna kuluttaa energiaa noin 8 kilowattituntia. Vuoden 2021 lopussa saunoja arvioitiin olevan Suomessa yli 2,3 miljoonaa.
  • Kolmen kilon patakinkun paistaminen kuluttaa sähköä 2,5–3 kilowattituntia. Motiva arvioi, että kaikkien kinkkujen paistamiseen kuluu Suomessa noin 250 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutuksen verran sähköä.
  • Energiateollisuuden mukaan sähkön riittävyydestä jouluna ei kuitenkaan kannata huolestua, sillä teollisuus ja monet yritykset vähentävät jouluna kulutustaan. Teollisuuden osuus Suomen sähkön kulutuksesta on noin puolet.
  • Fingridin sivuilta löydät ajantasaiset tiedot Suomen sähköjärjestelmän tilanteesta.

Lähteet

Tori.fi: Joulupukki kehottaa ilmastoystävällisempään jouluun: ”Hyvä viikko aloittaa fiksu kuluttaminen” (27.11.2020).
Helen: Kinkku uuniin ja joulusauna päälle – paljonko jouluna kuluu sähköä? (tiedote 20.12.2020).
Tilastokeskus: Suomi lukuina, Asuminen.
Motiva: Astetta alemmas: Riittääkö sähköä kinkunpaistoon ja sähkösaunaan? (tiedote 13.12.2022).
Yle: Joulun valmistelu voi tulla kalliiksi – asiantuntija rauhoittelee itse h-hetkestä: ”Sähkö riittää aattona kinkun paistoon ja saunaan” (uutinen 4.12.2022).

Jouluna tehdään hyvää lahjoittamalla rahaa ja tavaraa

  • Kelan laskelmien mukaan hintojen nousun myötä viime kevään jälkeen noin 62 000 uutta kotitaloutta on pudonnut köyhyysrajan eli kohtuullisen minimin viitebudjetin alapuolelle. Kaikkiaan köyhiä kotitalouksia on Suomessa lähes 300 000.
  • Hyväntekeväisyydelle on siis tänä jouluna tarvetta. Hyväntekeväisyysjärjestöjen mukaan tiukkoina aikoina suomalaisten auttamishalu on yleensä ollut vahvaa.
  • Postin ja IRO Researchin vuonna 2019 tekemään kyselytutkimukseen vastanneista 60 prosenttia aikoi osallistua jouluna hyväntekeväisyyteen.
  • Suosituin hyväntekeväisyyden muoto oli rahan tai tavaran lahjoittaminen (31 %) ja toiseksi suosituin hyväntekeväisyysjärjestöjen joulukorttien ostaminen (27 %).
  • Vastaajista 21 prosenttia aikoi tehdä muuta hyväntekeväisyyttä tukevaa toimintaa, ja 9 prosenttia aikoi ostaa joululahjaksi hyväntekeväisyysjärjestöjen tuotteita tai palveluita.

Lähteet

Kela: Hintojen nousun vaikutuksia lapsiperheköyhyyteen voidaan lieventää vain vähän lapsilisäjärjestelmän muutoksilla (Hiilamo, Räsänen, Korpela et al., Tutkimusblogi 14.9.2022).
Yle: Yhä useampi suomalainen tarvitsee tänä jouluna apua, ja sitä uskotaan myös löytyvän: ”Euromäärät voivat pienentyä, mutta halu auttaa ei katoa” (uutinen 5.12.2022).
Posti: Tutkimus: suomalaisten mielestä parasta joulussa on yhdessäolo (mediatiedotteet 3.12.2019).

Joulukeräyksillä tuetaan erityisesti lapsia ja lapsiperheitä

  • Pelastakaa Lapset -järjestön joulukeräykseen lahjoitettiin vuonna 2021 yli 2,3 miljoonaa euroa. Lahjoituksilla tuetaan kotimaan vähävaraisia ja syrjäytymisvaarassa olevia lapsia muun muassa opiskelussa ja harrastuksissa. Pelastakaa Lapset pyrkii toiminnallaan tukemaan vuoden 2023 aikana vähintään 50 000 lasta Suomessa.
  • Pelastusarmeijan Joulupata-keräys tuotti vuonna 2021 lähes 900 000 euroa. Viime vuonna joulupatoja oli 163 kautta maan, ja niiden lisäksi lahjoituksia kerätään sähköisten maksukanavien kautta. Joulupadasta saatavat varat jaetaan ruokana, vaatteina ja lahjakortteina kotimaan vähäosaisille lapsiperheille ja muille apua tarvitseville. Joulupata-keräys on järjestetty Suomessa vuodesta 1906 lähtien.
  • Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti ja Yle järjestävät Hyvä Joulumieli -keräyksen tänä vuonna 26. kerran. Tämän vuoden keräystavoite on 1,5 miljoonaa euroa, jonka avulla jaetaan 70 euron arvoisia lahjakortteja 21 000 perheelle. Vuosien varrella keräyksellä on tuettu satojatuhansia perheitä.
  • Joulupuu-keräyksellä kerätään joululahjoja lapsille ja nuorille, jotka saattaisivat muuten jäädä kokonaan ilman joululahjaa. Vuonna 2021 keräyksellä saatiin 55 600 lahjaa yksityishenkilöiltä ja organisaatioilta ja lahjoituksia lahjojen hankintaa varten saatiin 326 000 euroa. Lahjoja kerättiin 115 eri paikkakunnalla ympäri Suomen.

Lähteet

Pelastakaa Lapset ry: Pelastakaa Lasten joulukeräys herätti hyvän tahdon – ihmisten auttamishalu näkynyt koko koronakriisin ajan (uutinen 14.1.2022).
Pelastakaa Lapset ry: Pelastakaa Lapset huolissaan vähävaraisten perheiden tilanteesta: joulukeräys kotimaan lasten hyväksi avattu (uutinen 21.11.2022).
Pelastusarmeija: Pelastusarmeijan Joulupata kiittää (lehdistötiedote 29.3.2022).
Pelastusarmeija: Joulupata – aika on arvokas lahja (artikkeli 25.11.2022).
Hyvä joulumieli -keräys: Tietoa keräyksestä.
Joulupuu ry: Joulupuusta medialle.

Joulunajan päivänsankarit

Harvalla on syntymäpäivä jouluna

  • Jouluna syntymäpäiviä vietetään tavanomaista harvemmin. Jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat karkauspäivän jälkeen harvinaisimmat syntymäpäivät Suomen väestössä.
  • Jouluaattona syntymäpäiviään viettää 12 698, joulupäivänä 12 169 ja tapaninpäivänä 12 062 päivänsankaria.
  • Jouluaaton nimipäiväsankareita on Suomessa yli 60 000. Silloin nimipäiviänsä viettävät Eeva (26 361 suomalaista, joilla on ensimmäisenä tai muuna nimenä Eeva), Eveliina (28 002), Eevi (5 862) ja Aatami (428).
  • Joulupäivänä ei ole kenenkään nimipäivä, mutta tapaninpäivänä nimeänsä juhlistavat Tapani (135 058), Teppo (3 208) ja Tahvo (155).

Lähteet

Tilastokeskus: Väestön ennakkotilasto.
Digi- ja väestötietovirasto: Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot.

Lisätietoja

Joulutilastot ovat koonneet tilastotietopalvelun tontut. Tilastokeskus ei vastaa muiden tiedontuottajien tietojen oikeellisuudesta.

 

puh. 029 551 2220
info@stat.fi