Kesä tilastojen valossa 2023

Kesällä lomaillaan, matkaillaan ja mökkeillään – ja ollaan myös töissä

Heinäkuu on suosituin lomakuukausi

  • Työvoimatutkimuksen lomatiedot kertovat, kuinka moni työllinen oli lomalla kyseisellä tutkimusviikolla. Kesällä 2022 Suomen työllisistä 34 prosenttia oli vähintään yhden viikon lomalla heinäkuussa.
  • Kesäkuussa lomaa piti vähintään viikon 12 prosenttia työllisistä ja elokuussa niin ikään 12 prosenttia työllisistä.

Lähde

Tilastokeskus: Työvoimatutkimus

Pandemia-ajan kotimaanmatkailu vaihtui osittain ulkomaanmatkailuun kesällä 2022

  • Yöpymisen sisältäneitä kotimaan vapaa-ajanmatkoja tehtiin kesällä 2022 (touko–elokuussa) yhteensä noin 11,2 miljoonaa, mikä oli 14 prosenttia vähemmän kuin kesällä 2021. Valtaosassa (73 %) näistä matkoista majoituttiin ilmaismajoituksessa, kuten sukulaisten ja tuttavien luona tai omassa loma-asunnossa, ja yleisin kulkuväline matkoilla oli auto (80 %). Suosituimmat kohdemaakunnat olivat Uusimaa (1 750 000 matkaa), Pirkanmaa (1 210 000 matkaa) ja Varsinais-Suomi (1 180 000 matkaa).
  • Kesällä 2022 suomalaiset tekivät ulkomaille 2,5 miljoonaa vapaa-ajanmatkaa, mikä on yli neljä kertaa enemmän kuin koronakesinä 2021 ja 2020 (joina molempina tehtiin 600 000 matkaa), mutta 19 prosenttia vähemmän kuin kesällä 2019, jolloin ulkomaanmatkoja tehtiin 3,1 miljoonaa.
  • Kesän 2022 ulkomaan vapaa-ajanmatkoista 26 prosenttia suuntautui Viroon. Muita suosittuja matkakohteita olivat Ruotsi (18 %) ja Kreikka (8 %).
  • Yöpymisiä kohdemaassa sisältäneitä ulkomaan vapaa-ajanmatkoja tehtiin kesällä 2022 yhteensä 2 miljoonaa. Risteilyjä, joilla yövyttiin vain laivassa, tehtiin 290 000 ja päivämatkoja tai -risteilyjä 220 000. Yleisin kulkuväline yöpymisen sisältäneillä ulkomaanmatkoilla oli lentokone (50 %).
  • Lue lisää suomalaisten matkailutottumuksista ja hiilijalanjäljestä Miia Huomon, Marianne Laalon ja Ossi Nurmen artikkelista Suomalaiset palasivat pandemiaa edeltäneisiin matkailutottumuksiin – miten käy hiilijalanjäljen?
  • Matkailuajoneuvojen ensirekisteröinnit hiipuivat huippuvuodesta 2021. Tehdasvalmisteisia matkailuautoja rekisteröitiin vuonna 2022 yhteensä 1 119, mikä oli 48 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021. Yhteensä matkailuvaunuja ja -autoja rekisteröitiin 1 925 kappaletta vuonna 2022, mikä oli 40 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021.

Lähteet

Tilastokeskus: Suomalaisten matkailu
Matkailuajoneuvotuojat ry: Matkailuajoneuvojen ensirekisteröinnit

Yli 9 miljoonaa yöpymistä kotimaan majoitusliikkeissä viime kesänä

  • Kesällä 2022 (touko–elokuu) Suomen majoitusliikkeiden yöpymisvuorokausien määrä oli 9,3 miljoonaa. Yöpymisten määrä kasvoi 17 prosenttia kesään 2021 verrattuna, mutta jäi vielä hieman koronaepidemiaa edeltävän kesän 2019 tasosta, jolloin yöpymisvuorokausia kirjattiin 9,5 miljoonaa.
  • Kotimaisten yöpymisten määrä kasvoi 1,4 prosenttia ja ulkomaisten yöpymisten määrä kolminkertaistui vuoden 2021 kesään verrattuna. Kotimaisia yöpymisiä tilastoitiin kesällä 2022 noin 7,5 miljoonaa (kesällä 2021 noin 7,4 miljoonaa) ja ulkomaisia yöpymisiä 1,8 miljoonaa (kesällä 2021 noin 600 000).

Lähde

Tilastokeskus: Majoitustilasto, Kuukausittaiset yöpymiset ja saapuneet vieraat asuinmaittain, 1995M01–

Yli tuhannen euron kesälomabudjetti

  • Nordean teettämän kyselyn mukaan suomalaiset suunnittelevat käyttävänsä kesälomaan tänä vuonna keskimäärin 1 209 euroa kotitaloutta kohden. Tämä on hieman enemmän kuin vuonna 2022, jolloin summa oli 1 187 euroa, mutta nyt samalla rahalla saa yleisen hintatason nousin takia vähemmän.
  • Vastaajista 63 prosenttia koki, että kustannustason nousu vähentää tänä vuonna kesälomamenoihin käytettävissä olevaa summaa.
  • Enemmistö vastaajista (57 prosenttia) ilmoitti rahoittavansa kesälomaansa palkkatuloilla. Hieman alle puolet (47 prosenttia) ilmoitti käyttävänsä kesälomaansa säästöjä.

Lähde

Nordea: lehdistötiedote 16.6.2023, Nordea selvitti: suomalaiset satsaavat yhä kesälomaansa, mutta kustannustason nousu nakertaa kulutusta

Kesätyöpaikkojen tarjonta ennätystasolla – yhä useampi nuori aikoo hakea

  • Työllisyys yleensä kasvaa kesää kohti, kun nuoret siirtyvät kesätyömarkkinoille. Väestön pääasiallinen toiminta kuukausittain -tilaston mukaan vuoden 2022 kesäkuussa työllisiä oli lähes 140 000 enemmän kuin huhtikuussa. Alueellisesti työllisten määrä kasvoi huhtikuun ja kesäkuun välillä eniten Helsingissä, Tampereella, Oulussa, Turussa ja Espoossa. Työllisten määrä puolestaan väheni Kittilässä, Pelkosenniemellä, Kolarissa ja Muoniossa. Lukuja pääset tarkastelemaan oheisesta taulukkopoiminnasta: Työllisten määrät huhti- ja kesäkuussa 2022 kunnittain (StatFin)
  • Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kesätyökyselystä ilmenee, että vuonna 2023 yritysten tarjoamien kesätyöpaikkojen määrässä tavoitellaan ennätystasoa. Kesäksi 2023 on odotettavissa kesätyö- tai harjoittelupaikka jopa 140 000 nuorelle, kun kesällä 2022 EK:n jäsenyritykset tarjosivat nuorille noin 126 000 kesätyöpaikkaa.
  • Noin 20 prosenttia EK:n kesätyökyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti lisäävänsä kesätyöpaikkoja täksi kesäksi ja 7 prosenttia ennakoi vähentävänsä niitä.
  • Suomen Yrittäjien Yrittäjägallupin mukaan kesätyöntekijöitä aikoo palkata pk-yrityksistä 24 prosenttia. Vuonna 2022 ja 2021 luku oli 23 prosenttia. Pienistä ja keskisuurista teollisuusyrityksistä peräti 41 prosenttia kertoo palkkaavansa kesätyöntekijän.
  • Mitä nuorempi yrittäjä on iältään, sitä yleisemmin hän palkkaa kesätyöntekijän. Eniten palkkaamisaikeita on 18–39-vuotiailla yrittäjillä.
  • SAK:n luottamushenkilöistä 76 prosenttia kertoo, että hänen työpaikalleen palkataan tänä vuonna kesätyöntekijöitä. Vuonna 2022 vastaava luku oli 78 prosenttia. Yleisintä kesätyöntekijöiden palkkaaminen on yksityisellä palvelualalla.
  • Duunitorin mukaan työnantajat etsivät kesätyöntekijöitä jo ennen joulua. Eniten varhaisia kesätyöpaikkoja oli tieteellisellä alalla, teollisuudessa ja teknologiassa, rakennusalalla, terveydenhuoltoalalla sekä sosiaali- ja hoiva-alalla.
  • Talous ja nuoret TATin kesätyökyselyyn vastasi yli 6 000 nuorta, joista 71 prosenttia kertoi aikovansa hakea työpaikkaa täksi kesäksi. Vuonna 2022 vastaajista 68 prosenttia ja vuonna 2021 65 prosenttia aikoi hakea kesätöihin.

Lähteet

Tilastokeskus: Väestön pääasiallinen toiminta kuukausittain, Väestö alueen, pääasiallisen toiminnan, sukupuolen, iän (5-v) ja kuukauden mukaan, 2021M10–
Elinkeinoelämän keskusliitto: tiedote 24.1.2023, EK:n kysely: Kesätyöpaikkojen määrässä tavoitellaan ennätystasoa
Suomen Yrittäjät: uutinen 9.4.2023, Gallup: Joka neljäs pk-yritys palkkaa kesätyöntekijöitä – Näin yrittäjän ikä vaikuttaa
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK: ajankohtaista 12.5.2023, SAK:n kysely: Kesätöitä on nyt hyvin tarjolla erityisesti palvelualoilla
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK: ajankohtaista 12.5.2022, SAK:n kysely: Kesätyöpaikkojen määrässä selvä nousu
Duunitori: tiedote 8.12.2022, Kesätyönhaku alkoi ryminällä – näillä aloilla on eniten avoimia paikkoja
Talous ja nuoret TAT: uutinen 27.4.2023, Yhä useampi nuori aikoo hakea kesätöihin, myönteinen asenne työelämää kohtaan lisää kesätyöhaluja

Kesä kutsuu mökille

1,7 kesämökkiä neliökilometrillä

  • Suomessa oli vuonna 2022 kaikkiaan 509 652 kesämökkiä, keskimäärin 1,7 kesämökkiä neliökilometrillä.
  • Kesämökkien lukumäärällä mitattuna suurin mökkikunta on Kuopio, toiseksi suurin Mikkeli ja kolmanneksi suurin Parainen. Sekä Kuopiossa että Mikkelissä on yli 10 000 kesämökkiä.
  • Kauniainen on Suomen ainoa kunta, jossa ei ole yhtäkään kesämökkiä.
  • Kun mökkitiheyttä tarkastellaan vertaamalla kesämökkien määrää vakinaisesti asuttujen asuntojen määrään, kiilasi Parainen vuonna 2020 ykköseksi. Kaikkiaan 63 kunnassa oli vuonna 2020 enemmän mökkejä kuin vakinaisesti asuttuja asuntoja.
  • Vuosina 2020–2022 valmistui 6 675 uutta kesämökkiä. Näistä eniten valmistui Kittilään, 194 kappaletta. Kesämökkikanta ei kuitenkaan kasva samaan tahtiin uusien mökkien tuotannon kanssa, sillä vanhoja mökkejä myös puretaan muun muassa uudisrakentamisen tieltä. Kesämökkikanta kasvoi vuonna 2022, kuten kahtena edellisenäkin vuotena, noin 700:lla mökillä.
  • Kesämökkejä rakennettiin eniten 1970-luvulla, jonka jälkeen valmistuneiden mökkien määrä on laskenut joka vuosikymmenellä. 2010-luvulla valmistuneiden mökkien määrä on alle puolet 1970-luvun määrästä.
  • Suomalaisten kesämökkien keskikoko vuonna 2020 oli 49 neliötä ja mediaani 40 neliötä.
  • Kesämökki sijaitsee yleensä melko lähellä omaa asuinpaikkaa. Keskimääräinen matka kodin ja kesämökin välillä vuonna 2019 oli 92 kilometriä, ja puolet mökkimatkoista oli korkeintaan 39 kilometriä.
  • S-Pankin mökkikyselyyn vuonna 2022 vastanneista 41 prosenttia oli sitä mieltä, että mökkimatka voisi olla enintään 100 kilometriä. 22 prosenttia vastaajista olisi valmis 200 kilometrin matkaan.

Lähteet

Tilastokeskus: Rakennukset ja kesämökit 2022
Tilastokeskus: Rakennukset ja kesämökit, Kesämökkejä valmistui vuosina 2020–2022 eniten Kittilään
Tilastokeskus: Rakennukset ja kesämökit, Kesämökit 2020
Tilastokeskus: Rakennukset ja kesämökit, Kesämökit 2019
S-Pankki: tiedote 21.6.2022, Viidennes suomalaisista aikoo lomailla ulkomailla – mökille suuntaa joka kolmas

Kesämökkien omistajien keski-ikä 63 vuotta

  • Lähes 782 300 suomalaista kuului vuonna 2020 kesämökin omistavaan asuntokuntaan.
  • Kesämökkien omistajien keski-ikä vuonna 2020 oli 63 vuotta, ja alle 40-vuotiaita omistajia oli vain 7 prosenttia kaikista mökinomistajista.
  • Lähes 40 prosentilla mökeistä oli omistajana kahden aikuisen henkilön asuntokunta ja 11 prosentilla oli omistajatalouksissa alle 18-vuotiaita lapsia.
  • Taloudellisesti hyvin toimeentulevat asuntokunnat korostuvat mökinomistajissa: puolet mökin omistavista asuntokunnista kuului vuonna 2019 kolmeen suurituloisimpaan kymmenykseen.
  • Kesämökin omistajatalouksista lähes 60 prosenttia asuu joko omakoti- tai paritalossa.
  • Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksen kyselyn mukaan mökkeilyn suosio pysyi vakaana vuosien 2002 ja 2017 välillä. Vastaajista 46 prosenttia vietti lomaa omassa käytössä olevalla kesämökillään, vapaa-ajan asunnolla tai kakkosasunnolla vuonna 2002. Samalla tavoin lomaa vietti 49 prosenttia vastaajista vuonna 2017. Miehet viettivät aikaa mökillä hieman enemmän kuin naiset.
  • Pandemia-aika nosti mökkeilyn ennätyssuosioon heti keväästä 2020 lähtien. Kesällä 2022 mökkeilyn suosio oli edelleen selvästi korkeammalla kuin kesällä ennen pandemiaa.
  • Yhtä aikaa mökkeilyn suosion kasvun kanssa ovat lisääntyneet tapaturmat mökeillä. LähiTapiolan tietojen mukaan vuonna 2021 ilmoitettiin 25–30 prosenttia enemmän mökkitapaturmia kuin vuonna 2019.
  • Mökkibarometrin 2021 mukaan keskimääräinen mökillä vietetty aika onkin kasvanut huomattavasti. Siinä missä vuonna 2016 keskimääräinen käyttövuorokausien määrä oli 79, oli vastaava luku vuonna 2021 jopa 103.
  • Etätyötä vapaa-ajan asunnolta tehneiden osuus niistä työssäkäyvistä, joille etätyö oli mahdollista, oli 43 prosenttia. Vastaava osuus Mökkibarometrissa 2016 oli 7 prosenttia.
  • Suomalaiset suuntaavat mökeille etenkin juhannuksena. Viime vuonna Kustavissa ja Luhagassa väkimäärä lähes viisinkertaistui juhannuksena, ja Puumalassa ja Kuhmoisissa väkimäärä yli nelinkertaistui keskikesän juhlan aikaan. Väki väheni viime juhannuksena eniten Kauniaisissa ja Kempeleessä, jossa lähes puolet vietti juhannuksensa muualla.

Lähteet

Tilastokeskus: Tieto&trendit 12.8.2021, Yli puolet mökinomistajista on eläkkeellä
Tilastokeskus: Rakennukset ja kesämökit, Kesämökit 2020
Tilastokeskus: Tieto&trendit 4.7.2019, Lomamatkoja tehdään entistä enemmän – mökkeilyn suosio on pysynyt vakaana

Tilastokeskus: Tieto&trendit 20.6.2023, Juhannus kutsuu maalle, mutta mökkikuntiin matkataan koronavuotta vähemmän

Luonnonvarakeskus ja saaristoasiain neuvottelukunta: Mökkibarometri 2021
Tilastokeskus: Tieto&trendit 26.1.2023, Suomalaiset palasivat pandemiaa edeltäneisiin matkailutottumuksiin – miten käy hiilijalanjäljen?
LähiTapiola: uutinen 1.7.2022, Mökkeilytrendi jatkuu – buumi näkyy tapaturmien määrässä

Vuokramökit

  • Vuonna 2022 kotimaiset vuokramökkiyöpymiset laskivat 11 prosenttia eli 131 000 yöpymistä edellisvuodesta. Ulkomaisia yöpymisiä oli kuitenkin kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna.
  • Verrattuna koronakriisiä edeltävään vuoteen 2019 kotimaisten yöpymisten määrä kasvoi 35 prosenttia ja ulkomaiset yöpymiset vähenivät 34 prosenttia vuonna 2022.
  • Vuokramökkien suhteen viime kesän vilkkain kuukausi oli heinäkuu, jolloin vuokramökkiyöpymisiä oli yli 415 000. Koko vuoden ajalta maaliskuu oli kuitenkin vilkkaampi lähes 468 000 yöpymisellä. Yhteensä vuoden 2022 kesä–elokuussa oli hieman alle miljoona vuokramökkiyöpymistä. Näistä kotimaisia yöpymisiä oli noin 86 prosenttia.
  • Keskimääräinen mökkivuorokausi vuokramökissä maksoi kesäkuussa 126 euroa, heinäkuussa 136 euroa ja elokuussa 118 euroa.

Lähteet

Tilastokeskus: Vuokramökkitilasto

Kesämökkimarkkinat

  • Lomakiinteistöjen kauppa hiljeni vuonna 2022 vilkkaista vuosista 2020 ja 2021. Rakennettujen ja rakentamattomien lomakiinteistöjen kauppoja tehtiin yhteensä 6 227 eli niiden määrä laski 28 prosenttia. Rakentamattomien lomakiinteistöjen kauppamäärä laski 1 413 kauppaan (laskua 32 %).
  • Rantamökkien keskihinnat pysyivät edellisvuoden 95 000 eurossa. Alueelliset erot olivat kuitenkin merkittäviä sekä hintojen että kauppamäärien osalta.
  • Muiden kuin rantamökkien kauppoja tehtiin reilu 1 300 vuonna 2022. Mediaanihinta oli 54 000 euroa kaava-alueella ja 30 000 euroa haja-alueella.
  • Mökkilainoja nostettiin vuoden 2022 kesäkuussa 126 miljoonan euron edestä eli 16 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Vuodet 2020 ja 2021 olivat tässäkin suhteessa poikkeuksellisen vilkkaita.
  • Mökkilainakanta kasvoi 4,6 miljardiin euroon kesäkuussa 2022, ja kannan vuosikasvuvauhti hidastui 6,7 prosenttiin. Vapaa-ajanasuntolainojen osuus kotitalouksien koko lainakannasta on kasvanut hieman vuodentakaisesta ja oli 3,2 prosenttia kesäkuussa 2022.
  • S-Pankin kyselyn mukaan suurin osa mökin ostoa suunnittelevista oli valmis maksamaan mökistä 40 000–150 000 euroa vuonna 2022.

Lähteet

Maanmittauslaitos: uutinen 9.2.2023, Kiinteistökauppa hyytyi loppuvuotta kohti
Maanmittauslaitos: Tilastotietoa kiinteistökaupoista
Suomen Pankki: tiedote 1.8.2022, Mökkilainoja nostettiin kesäkuussa vähemmän kuin vuosi sitten
S-Pankki: tiedote 21.6.2022, Viidennes suomalaisista aikoo lomailla ulkomailla – mökille suuntaa joka kolmas

Kesä on häiden ja muiden iloisten perhetapahtumien aikaa

Heinäkuussa sanottiin eniten "tahdon"

  • Vuonna 2022 solmituista avioliitoista 43 prosenttia solmittiin kesä-, heinä- ja elokuussa.
  • Suosituin avioitumiskuukausi vuonna 2022 oli heinäkuu, jolloin 3 962 paria solmi avioliiton. Toiseksi suosituin oli elokuu 3 149 parilla. Kesäkuussa avioliittoja solmittiin puolestaan kolmanneksi eniten.
  • Tyypillisesti heinä- ja elokuu ovat vuorotelleet suosituimpana avioitumiskuukautena. Viikonloppujen, joihin häät usein ajoittuvat, määrän vaihtelu vaikuttaa vuoden suosituimpaan kuukauteen.
  • Vuoden 2022 suosituin yksittäinen vihkipäivä ei kuitenkaan symmetrisistä syistä osunut kesälle. Helmikuun 22. päivänä (22.02.2022) vihittiin 746 paria.
  • Kesän suosituimmat vihkipäivät olivat elokuun 6. päivä 522 parilla, ja elokuun 20. päivä 490 parilla.

Lähteet

Tilastokeskus: Siviilisäädyn muutokset, Solmittujen avioliittojen määrä kasvoi vuonna 2022
Tilastokeskus: Siviilisäädyn muutokset, Siviilisäädyn muutokset kuukausittain 1990–2022

Kesävauvat

Lähde

Tilastokeskus: Syntyneet, Elävänä syntyneet kuukausittain 1900–2022

Rippikoulu edelleen suosittu

  • Rippikoulun kävi vuonna 2022 noin 48 500 henkilöä, kun vuonna 2021 vastaava luku oli noin 49 600. Lukuihin on laskettu kaikenikäiset rippikoululaiset.
  • Kirkkoon kuuluvista 15-vuotiaista nuorista rippikoulun kävi 91 prosenttia ja kaikista 15-vuotiaista nuorista 74,5 prosenttia.
  • Uskonnollisesti sitoutumattomille Prometheus- eli protuleireille osallistui viime vuonna 958 henkilöä (kesäleireillä 931, syyslomaleirillä 13 ja talvilomaleirillä 14 osallistujaa), mikä on 1,5 prosenttia 15-vuotiaiden ikäluokasta. Vuoden 2023 kesäleireille on järjestäjien mukaan osallistumassa 990 henkilöä.
  • Vuosittain noin 850 nuorta kävi protuleirin 2010-luvulla (n. 1,5% ikäluokasta).

Lähteet

Suomen evankelis-luterilainen kirkko: tiedote 15.3.2023, Rippikoulun suosio pysyy - turvallinen ilmapiiri entistä tärkeämpää
Prometheus-leirin tuki ry: Tietoa medialle
Tilastokeskus: Väestörakenne, Väestö iän ja sukupuolen mukaan, 1972–2022

Kesäsää

Kesä 2022 oli tavanomaista lämpimämpi

  • Viime kesä (kesä–elokuu) oli tavanomaista lämpimämpi, Lapissa jopa poikkeuksellisen lämmin. Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin.
  • Hellepäiviä oli Suomessa kesä–elokuussa yhteensä 42 kappaletta, kun pitkän ajan keskiarvo on 33 kappaletta. Lisäksi toukokuussa oli yksi hellepäivä. Yksittäisistä havaintoasemista eniten hellepäiviä oli kesä–elokuussa Heinolan Asemantauksen havaintoasemalla, 34 kappaletta.
  • Kesän ylin lämpötila, 32,9 astetta, mitattiin Porin lentoasemalla 28.6.2022.
  • Kesä–elokuussa maasalamoiden määrä oli yli 155 000 kappaletta, mikä on yli 32 000 enemmän kuin tyypillisesti.
  • Kesäkuu oli suurimmassa osassa maata 1–2,5 astetta tavanomaista lämpimämpi. Kuukauden keskilämpötila vaihteli maan eteläosan noin 17 asteesta Käsivarren Lapin noin 11 asteeseen.
  • Heinäkuu oli maan länsiosassa lähellä pitkän ajan keskiarvoa, maan itä- ja pohjoisosassa oli pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpää. Hellelukemia mitattiin jossain päin Suomea yhteensä 16 päivänä, mikä on yhtä paljon kuin heinäkuussa keskimäärin vertailukaudella 1991–2020.
  • Elokuu oli osassa maata ennätyksellisen lämmin. Se oli muun muassa Heinolan 114-vuotisen mittaushistorian ja Tohmajärven 96-vuotisen mittaushistorian lämpimin. Hellelukemia mitattiin jossakin päin Suomea yhteensä 19 päivänä, mikä on yli kaksinkertainen määrä vertailukauden 1991–2020 elokuihin verrattuna.
  • Salamakausi oli vaisun touko–heinäkuun jälkeen elokuussa ennätyksellisen aktiivinen. Koko elokuun maasalamamäärä oli 86 280 kappaletta, mikä on vuodesta 1960 eteenpäin olevissa salamatilastoissa suurin elokuun kokonaissalamamäärä.

Lähteet

Ilmatieteen laitos: tiedote 1.9.2022, Elokuu oli osassa maata ennätyksellisen lämmin
Ilmatieteen laitos: tiedote 1.8.2022, Heinäkuu oli varsinkin Lapissa melko lämmin ja sateinen
Ilmatieteen laitos: Kesä 2022

Millainen on kesän 2023 sää?

Kesän perinteiset herkut

Kotimaiset kasvikset

  • Avomaalta korjattiin vuonna 2022 vihanneksia yhteensä 189 miljoonaa kiloa, josta porkkanaa oli 76 miljoonaa kiloa.
  • Kasvihuonevihannestuotanto väheni viime vuonna 89 miljoonaan kiloon. Kasvihuonekurkkua tuotettiin 50 miljoonaa kiloa. Tomaatteja saatiin 34 miljoonaa kiloa.
  • Perunasato, 562 miljoonaa kiloa, oli suunnilleen yhtä suuri kuin vuoden 2021 sato, joka puolestaan oli pienin kuuteen vuoteen ja satavuotisen tilastohistorian yhdeksänneksi pienin sato.
  • Hernesato oli 92 miljoonaa kiloa eli 116 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Lähteet

Luonnonvarakeskus: Puutarhatilastot 2022
Luonnonvarakeskus: Satotilasto 2022

Mansikka on kesän kestosuosikki

  • Vuonna 2022 tuotettiin marjoja 20 miljoonaa kiloa. Sato oli edellisvuoden tasoinen. Mansikkaa saatiin 16 miljoonaa kiloa, vadelmaa ja mesivadelmaa 1,5 ja mustaherukkaa 1,6 miljoonaa kiloa.
  • Marjojen tunneliviljelyn ala kasvoi 112 hehtaariin.
  • Suomalainen syö noin kolme kiloa mansikoita vuodessa ja kulutus on voimakkaasti sesonkiluonteista. Kotitaloudet kuluttivat mansikoihin keskimäärin 35 euroa vuonna 2016.

Lähteet

Luonnonvarakeskus: Puutarhatilastot 2022
Luonnonvarakeskus: uutinen 16.2.2023, Poikkeuksellinen vuosi kasvihuonevihannesten tuotannossa
Kristiina Aalto, Kuluttajatutkimuskeskus: Elintarvikkeiden kulutus kotitalouksissa vuonna 2016 ja muutokset vuosista 2012, 2006 ja 1998
Tilastokeskus: Kotitalouksien kulutus, Kotitalouksien kulutusmenot kotitaloustyypin mukaan

Jäätelökesä

  • Suomalaiset kotitaloudet kuluttivat jäätelöön, sorbettiin ja mehujäähän keskimäärin 79 euroa vuonna 2016.
  • Jäätelöä, mehujäätä ja niiden kaltaisia jäädytettyjä valmisteita tuotiin vuonna 2022 Suomeen 54 miljoonan euron arvosta ja vietiin ulkomaille 11 miljoonan euron arvosta.
  • Vuonna 2021 Suomessa valmistettujen jäätelöiden, mehujäiden ja niiden kaltaisten jäädytettyjen valmisteiden myydyn tuotannon arvo oli lähes 103 miljoonaa euroa.
  • Suomessa oli 26 jäätelön valmistuksen toimialan yritystä vuonna 2021.

Lähteet

Tilastokeskus: Kotitalouksien kulutus, Kotitalouksien kulutusmenot kotitaloustyypin mukaan 1985–2016
Tulli: Ulkomaankauppatilastojen tietokanta (CN-nimeke 2105)
Tilastokeskus: Teollisuustuotanto, Teollisuustuotanto tuotenimikkeittäin 2021
Tilastokeskus: Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, Yritykset toimialoittain (yritysyksikkö) 2018–2021

Grilli ja makkara kuuluvat kesään

  • Hieman yli puolet vuoden grillimakkaroiden myynnistä kertyy perinteisesti kesäkaudella touko–elokuussa.
  • Vuonna 2021 suomalaiset söivät noin 20 miljoonaa kiloa grillimakkaraa, noin 3,7 kiloa henkilöä kohden.
  • Makkara tirisee monen suomalaisen grillissä varsinkin juhannuksena. Kauppoihin toimitetaan juhannusviikolla noin 1,5 miljoonaa kiloa grillimakkaroita.
  • Juhannusviikolla ostetaan grillimakkaroiden lisäksi tavallista enemmän bratwursteja sekä erilaisia grillilihoja. Suomalaisten juhannusherkuissa on joitakin alueellisia eroja. S-ryhmän myyntidatan mukaan grillimakkaroita suositaan erityisesti Etelä-Pohjanmaalla.
  • S-ryhmä kertoo lisäksi herkkusienien ja maissin myynnin volyymin merkittävästä kasvusta juhannuksena. Niitä ostetaan silloin yli 2,5 kertaa edellisviikkoa enemmän. Grillijuustot ja lohifileet yltävät lähes samaan.
  • HKScanin teettämän kyselyn mukaan grilleissä lämpenevät kesäisin makkaroiden lisäksi muutenkin erilaiset grillijuustot, joita grillaa 63 prosenttia vastanneista. Broilerin lihaa grillaa 50 prosenttia ja porsaan lihaa 47 prosenttia. Kasviksia grillaa 74 prosenttia vastanneista.
  • Kyselyn mukaan yli puolet (55 %) suomalaisista käyttää grillaukseen kaasugrilliä. Hiiligrilliä käytti 32 prosenttia ja sähkögrilliä 30 prosenttia vastaajista.

Lähteet

Lihatiedotus ry: uutinen 13.6.2022, Juhannusviikolla kauppoihin toimitetaan noin 1,5 miljoonaa kiloa grillimakkaroita
S-ryhmä: uutinen 15.6.2023, Juhannuksena grillataan: S-ryhmän tuore kysely ja myyntidata paljastavat tyypillisen juhannuksen kaavan
HKScan: uutinen 14.4.2021, HKScanin grillaustutkimus: Makkaraa nuotiolla ja pihviä design-grillissä

Kesän juomat

  • Kesä on panimoalan tärkein sesonki, ja helteillä on suuri merkitys myynnille. Panimoliiton mukaan kesällä 2022 oluen myynti laski 3,6 miljoonaa litraa eli 4 prosenttia. Virvoitusjuomien myynti kasvoi 3,3 miljoonaa litraa eli 4,2 prosenttia.
  • Hintojen nousu sai kuluttajat ostamaan vähemmän ja halvempaa päivittäistavarakaupoissa. Alkoholijuomien myynti ruokakaupassa väheni 11 prosenttia ja alkoholittoman oluen myynti kääntyi 5 prosentin laskuun huhti–kesäkuussa 2022. Heinä–syyskuussa alkoholijuomien myynnin arvo laski 4,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Alkoholittomia juomia myytiin euromääräisesti alkoholijuomia enemmän.
  • Laskusuunta näkyi myös Alkossa, ja kesäkuun litramyynti laski 11,5 prosenttia vuoden 2021 kesäkuuhun verrattuna. Alko myi kesäkuussa yhteensä 7,8 miljoonaa litraa juomia. Roseeviinien litramyynti laski 24,1 prosenttia, kuohuviinien 16,4 prosenttia ja panimotuotteiden 14,1 prosenttia.
  • Heinäkuussa litramyynti laski 13,9 prosenttia vuoden 2021 helteiseen heinäkuuhun verrattuna. Roseeviinien myynti laski 25 prosenttia ja kuohuviinien 21,2 prosenttia.
  • Elokuun lämmössä kuluttajat suosivat raikkaita ja viileinä nautittavia viinityyppejä. Roseeviinin myynti kasvoi 12,5 prosenttia edellisvuoden epävakaiseen elokuuhun verrattuna. Alkon litramyynti laski elokuussa 4,5 prosenttia.
  • Alkoholiton vaihtoehto valitaan myös Alkossa yhä useammin.

Lähteet

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry: tiedote 19.10.2022, Alkoholijuomien myynti laskussa
Päivittäistavarakauppa ry: tiedote 9.8.2022, Ruoan hinta nousi, kuluttajat ostivat vähemmän ja halvempaa
Päivittäistavarakauppa ry: tiedote 4.11.2022, Elintarvikkeiden myynnin määrä laski kauttaaltaan heinä-syyskuussa
Alko Oy: tiedote 8.7.2022, Alkon kesäkuun myyntitiedote – litramyynti koronaa edeltävällä tasolla
Alko Oy: tiedote 10.8.2022, Alkon heinäkuun myyntitiedote – myynti 7,3 miljoonaa litraa
Alko Oy: tiedote 14.9.2022, Alkon elokuun myyntitiedote. Raikkaus ja keveys ostokriteereinä

Kansallispuistokäynnit vähenivät, kulttuuritapahtumat elpyivät

Tiedossa vilkas festarikesä

  • Vuonna 2022 Finland Festivals -ketjuun kuului 83 festivaalia, joille myytiin yhteensä 427 880 pääsylippua. Kokonaiskäyntimäärä ilmaistapahtumat mukaan lukien oli 1 478 298. Yksityiskohtaisiin käyntitilastoihin voit tutustua Finland Festivalsin verkkosivuilla.
  • Musiikkitapahtumien etujärjestön LiveFin ry:n keräämien tietojen mukaan vuonna 2023 kesä–elokuun aikana järjestetään 350 festivaalia, joista uusia on 50. Vuonna 2022 festivaaleja oli 400, joista uusia noin 80.
  • Kesän 2022 kiireisin keikkapäivä oli 16. heinäkuuta, jolloin oli meneillään 39 eri festivaalia.
  • Lipunmyyntiyhtiö Lippu.fi:n teettämän kyselyn mukaan keskivertokuluttaja Suomessa käyttää erilaisten tapahtumien pääsylippuihin keskimäärin 286 euroa vuodessa.
  • Kalleimmat festivaaliliput kesällä 2023 maksavat yli 200 euroa. Lippujen hintojen vuosittainen korottaminen johtuu festivaalijärjestäjien mukaan inflaatiosta, joka toukokuussa 2023 oli 6,8 %.

Lähteet

Finland Festivals ry: Finland Festivalsin kokoamat tilastot
Yle: uutinen 3.6.2023: Analyysi: Tiedossa on toiseksi vilkkain festarikesä, mutta ulkomainen tarjonta on yllätyksetön
Yle: uutinen 2.8.2022: Tänä vuonna järjestetään ennätykselliset 430 musiikkifestivaalia, eikä työntekijöitä löydy tarpeeksi – alalta on lähtenyt 6 500 vakitekijää
Helsingin Sanomat 2.7.2022: Kesän kiireisin keikkapäivä on 16. heinäkuuta – Superlauantaina jyrisee lähes 40 eri musiikkifestivaalilla
Helsingin Sanomat 14.7.2022: Suomalainen ostaa tapahtumien pääsylippuja vuodessa keskimäärin 286 eurolla, ja suuri festivaali voi lohkaista siitä suurimman osan
Helsingin Sanomat 3.5.2023: Kalleimmat festivaaliliput maksavat jo yli 200 euroa: Katso listasta, mitä festareille osallistuminen tänä kesänä maksaa
Tilastokeskus: Kuluttajahintaindeksi, Inflaatio 6,8 % toukokuussa 2023

Suomalaiset viihtyvät edelleen kansallispuistoissa ja lähiluonnossa

  • Suomalaisesta aikuisväestöstä 96 prosenttia harrastaa ulkoilua.
  • Suomalaiset ulkoilevat keskimäärin 3 kertaa viikossa ja 182 kertaa vuoden aikana.
  • Suurin osa ulkoilukerroista suuntautuu lähiluontoon. Lähivirkistyskerroista noin 30 prosenttia kohdistuu enintään 300 metrin päähän kotoa ja noin 85 prosenttia enintään kymmenen kilometrin päähän kotoa.
  • Suosituin ulkoiluharrastus luonnossa on kävely. Vuonna 2020 kävelyä luonnossa harrasti noin 80 prosenttia suomalaisista.
  • Suomalaisista 57 prosenttia marjastaa, 37 prosenttia retkeilee, 67 prosenttia ui luonnonvesissä, 30 prosenttia harrastaa maastohiihtoa ja 48 prosenttia harrastaa luonnon tarkkailua.
  • Metsähallituksen hoitamien valtion suojelualueiden kokonaiskäyntimäärä vuonna 2022 oli noin 7,4 miljoonaa. Luvussa ovat mukana kansallispuistojen lisäksi valtion retkeilyalueet ja muut virkistyskäytöllisesti merkittävät suojelualueet ja retkeilykohteet.
  • Kansallispuistoissa vierailtiin vuonna 2022 yhteensä 3,55 miljoonaa kertaa, mikä oli 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021. Polttoaineiden kohonneet hinnat vähensivät käyntejä kansallispuistoihin, jotka sijaitsevat etäällä kasvukeskuksista tai kaukana saaristossa.
  • Suosituimpia käyntimääriltään olivat Pallas–Yllästunturin (594 300 käyntiä), Urho Kekkosen (405 400 käyntiä), Nuuksion (306 700 käyntiä), Kolin (251 400 käyntiä) ja Pyhä–Luoston (203 600 käyntiä) kansallispuistot.
  • Kansallispuistojen kävijöiden rahankäytön vaikutus paikallistalouteen oli 275 miljoonaa euroa ja vaikutukset työllisyyteen 2 166 henkilötyövuotta.
  • Metsähallituksen luontokeskuksissa ja asiakaspalvelupisteissä kirjattiin vuonna 2022 yhteensä 1 019 000 käyntikertaa. Tämän lisäksi perinnetiloilla ja luontotuvilla vierailtiin 42 500 kertaa.

Lähteet

Luonnonvarakeskus: seurantajulkistus 12.5.2022, Suomalaisten ulkoiluaktivisuus säilynyt korkeana – luontoalueet entistä aktiivisemmassa ja monipuolisemmassa käytössä
Luonnonvarakeskus: Luonnon virkistyskäyttö 2020
Metsähallitus: tiedote 25.1.2023, Kansallispuistojen kävijät ovat aiempaa tyytyväisempiä – taloudellinen epävarmuus näkyy kokonaiskäyntimäärissä
Metsähallitus: Käyntimäärät maastossa
Metsähallitus: Luontokeskusten ja muiden palvelupisteiden käyntimäärät

Kesällä ollaan vesillä

Suomessa uidaan puhtaissa vesissä

  • Euroopan ympäristökeskuksen raportin mukaan yleisten uimarantojen vedet ovat Suomessa valtaosin puhtaita. Yli 95 prosenttia Suomen uimavesistä luokiteltiin vuonna 2021 laadultaan erinomaiseksi tai hyväksi. Vain neljä raportin 302 rannasta luokiteltiin laadultaan huonoksi. Yksittäisten uimarantojen perustiedot ja seurantaan perustuvat uimavesiluokat ovat saatavilla Euroopan ympäristökeskuksen verkkopalvelussa.
  • Pintavesien lämpötila oli kesäkuun puolivälissä 1–3 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Perjantaina 16.6.2023 pintaveden lämpötila oli Etelä-Suomessa 10 ja 14 asteen välissä, keskisessä Suomessa 12–20 asteen seutuvilla ja Lapissa 10–14 astetta. Vesistöjen pintaveden lämpötilat löytyvät vesi.fi-verkkopalvelusta. Samalla sivustolla on myös tietoa levätilanteesta eri vesistöissä.

Lähteet

European Environment Agency (EEA): State of bathing water
Suomen ympäristökeskus, ELY-keskukset, Ilmatieteen laitos ja Tulvakeskus: Ajankohtaiset katsaukset vesitilanteesta

Moottoriveneet ja vesiskootterit edelleen suosittuja

  • Suomen suosituin vesikulkuneuvo on moottorivene. Myös vesiskoottereiden määrä on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti.
  • Vuonna 2022 Manner-Suomen vesikulkuneuvorekisterissä oli yhteensä 236 790 vesikulkuneuvoa, joista 88 prosenttia oli moottoriveneitä (207 617 venettä) ja 6 prosenttia purjeveneitä (14 403). Vesiskoottereita rekisterissä oli 11 090.
  • Vesikulkuneuvojen ensirekisteröinnit ajoittuvat pääasiassa kevät- ja kesäkuukausille. Viime vuonna ensirekisteröitiin yhteensä 3 241 moottorivenettä, 1 179 vesiskootteria ja 17 purjevenettä.
  • Kalastusta harrastaa vuoden 2017 tietojen mukaan 29 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Purjehduksen tai muun veneilyn harrastajien osuus samanikäisestä väestöstä oli 11 prosenttia.

Lähteet

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom: Vesikulkuneuvojen kantatilasto
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom: Vesikulkuneuvojen ensirekisteröintitilasto
Tilastokeskus: Vapaa-ajan osallistuminen, Ulkoilun harrastaminen, 15 vuotta täyttäneet

Kotimaan vesiliikenteessä 4,3 miljoonaa matkustajaa vuonna 2022

  • Vuonna 2022 kotimaan vesiliikenteessä kulki 4,3 miljoonaa matkustajaa, joka oli 29 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Matkustajaliikennemäärä palautui lähelle pandemiaa edeltänyttä tasoa.
  • Matkustajista 4,1 miljoonaa matkusti rannikolla ja 0,2 miljoonaa sisävesillä. Tilastoituihin kuljetuksiin sisältyvät sekä risteilyt että linja- ja yhteysalusliikenne.
  • Vuonna 2022 eniten matkustajia (2,7 miljoonaa) oli Suomenlahden alueella.

Lähde

Tilastokeskus: Kotimaan vesiliikenne, Kotimaan vesiliikenteen tavarankuljetusten määrä kasvoi 22 % vuonna 2022

Kesän vaarat

Hukkuneita vähemmän kuin edellisvuonna

  • Suomessa hukkuu tapaturmaisesti vuosittain 100–150 ihmistä. Vuonna 2022 hukkuneita oli ennakkotietojen mukaan yhteensä 94.
  • Vuonna 2022 kesä–elokuussa hukkui ennakkotilaston mukaan 55 henkilöä, mikä on 32 henkilöä vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Kesäkuussa hukkuneita oli 19 henkilöä, heinäkuussa 20 ja elokuussa 16.
  • Juhannuksena 2022 hukkui ennakkotietojen mukaan 5 henkilöä.
  • Lopulliset tiedot vuoden 2022 hukkumiskuolemista julkaistaan joulukuussa 2023.

Lähde

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry: Hukkumistilastot

Liikenneonnettomuudet

  • Ennakkotietojen mukaan tieliikenteessä kuoli viime vuonna 193 henkilöä ja loukkaantui 3 794. Sekä kuolemia että loukkaantumisia tapahtui eniten heinäkuussa. Kuolemista 33 prosenttia ja loukkaantumisista 34 prosenttia tapahtui kesä–elokuussa.
  • Juhannuksen menoliikenteessä tapahtuu usein keskimääräistä enemmän liikennevahinkoja. Vuoden 2021 juhannusta edeltävänä keskiviikkona tapahtui 339 ja torstaina 328 liikennevakuutuksesta korvattua vahinkoa. Keskimäärin vuonna 2021 tapahtui 250 vahinkoa vuorokaudessa.
  • Vesiliikenneonnettomuuksien ennakkotilaston mukaan vuonna 2021 vesiliikenteessä kuoli 27 henkilöä, mikä oli 10 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2021.
  • Huviveneilyssä tapahtui kesä–elokuussa 1212 vesiliikenneonnettomuutta, mikä oli 74 prosenttia kaikista huviveneilyn vesiliikenneonnettomuuksista vuonna 2021.

Lähteet

Tilastokeskus: Tieliikenneonnettomuustilasto
Onnettomuustietoinstituutti (OTI): OTIn liikennevahinkotilasto
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom: Vesiliikenneonnettomuustilasto

Hellekuolemat

  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan neljä vuorokautta tai pidempään kestävien helleaaltojen aikana väestön kuolleisuus lisääntyy Suomessa keskimäärin 10 prosenttia.
  • Pitkittyneestä, joitakin viikkoja kestävästä helleaallosta voi aiheutua Suomessa useampia satoja kuolemia. Vakavien terveyshaittojen riski on erityisesti yli 65-vuotiailla ja pitkäaikaissairauksista kärsivillä.

Lähde

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Helle voi aiheuttaa lyhyessä ajassa suuren määrän vakavia terveyshaittoja – Suomessa tulisi kehittää helteisiin varautumista

Punkit, ampiaiset ja mehiläiset

  • Borreliatapauksia ilmoitettiin perusterveydenhuollossa vuonna 2022 yhteensä 5 284, mikä oli vähemmän kuin vuonna 2021 (6 499 tapausta). Tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin vuonna 2022 yhteensä 2 081 borrelialöydöstä, mikä on hieman vähemmän kuin edellisvuonna.
  • Borreliatapauksia raportoitiin koko maasta. Eniten tapauksia ilmoitettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (35 % tapauksista) ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä (18 % tapauksista). Tartuntatautirekisteriin ilmoitettujen borreliatapausten perusteella ilmaantuvuus oli aiempien vuosien mukaan korkein Ahvenanmaalla.
  • Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät laskivat edellisvuodesta. Tapauksia ilmoitettiin viime vuonna 123, ja vuonna 2020 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 148 TBE-tapausta.
  • TBE-tartuntoja todettiin helmi–joulukuun välisenä aikana, eniten heinäkuussa ja syyskuussa.
  • Ampiaisen tai mehiläisen pistoihin kuolee Suomessa vuosittain noin 0–4 henkilöä. Suomessa on kuollut ampiaisen tai mehiläisen pistoihin 2010-luvulla yhteensä 20 henkilöä. (Kuolinsyy "Ampiaisen tai mehiläisen pistot (X23)").

Lähteet

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Borrelioosin seuranta ja esiintyvyys Suomessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Puutiaisaivotulehduksen esiintyvyys Suomessa
Tilastokeskus: Kuolemansyyt, Tapaturmiin tai väkivaltaan kuolleet peruskuolemansyyn, iän ja sukupuolen mukaan 1998–2021

Maastopalot ja salamaniskut

  • Vuonna 2022 rekisteröitiin toukokuussa 690, kesäkuussa 331, heinäkuussa 321 ja elokuussa 346 maastopaloa.
  • Suomen ukkoskausi alkaa toukokuussa ja päättyy syyskuussa. Ukkoskauden aikana ukkosia esiintyy noin 100 päivänä jossakin päin maata. Paikallinen ukkospäiväluku, eli tietyllä paikalla havaittujen ukkospäivien lukumäärä vuodessa on keskimäärin 12, ja sen jakautuma Suomessa on melko tasainen.
  • Salamaniskuihin kuolee Suomessa vuosittain 0–2 henkilöä. Suomessa on kuollut salamaniskuun 2010-luvulla yhteensä neljä henkilöä, yksi vuonna 2011 ja 2014 ja kaksi henkilöä vuonna 2018. (Kuolinsyy "Altistuminen salamaniskulle (X33)").

Lähteet

Pelastustoimi.fi: Maastopalot
Ilmatieteen laitos: Suomen ukkosilmasto
Tilastokeskus: Kuolemansyyt, Tapaturmiin tai väkivaltaan kuolleet peruskuolemansyyn, iän ja sukupuolen mukaan 1998–2021

UV-säteily

  • Viime kesän UV-säteilyn kokonaiskertymä oli Etelä-Suomessa ennätyksellisen korkea, ylittäen pitkäaikaiset keskiarvot jopa viidenneksellä.
  • Myös Pohjois-Suomessa kesä oli tavanomaista aurinkoisempi, ja kesä–elokuun UV-säteilykertymä olikin noin viisi prosenttia tavanomaista suurempi.
  • Säteilyturvakeskuksen teettämän kyselyn mukaan 23 prosenttia suomalaisista kertoi polttavansa ihonsa auringossa vähintään kerran vuodessa.
  • Kyselyn mukaan useimmat suomalaiset (67 %) altistuvat eniten auringolle viettäessään aikaa ulkona terasseilla ja puistoissa. Muita suosittuja ajanviettotapoja, joissa auringolle altistutaan, ovat mm. piha- ja puutarhatyöt ja muu vapaa-ajan toiminta (48 %), ulkoliikunta (40 %) ja luonnossa liikkuminen (38 %). Vain 29 prosenttia mainitsee varsinaisen "auringon ottamisen" toiminnoksi, jossa altistuu auringolle.
  • Ilmatieteen laitoksen varoituksiin kuuluva UVI-ennuste tarjoaa tietoa siitä, milloin ja missä auringolta on syytä suojautua: UV-indeksin ennuste.
  • Ihomelanooma on yleistynyt Suomessa 1950-luvulta lähtien aina 2010-luvulle asti. Vuonna 2016 kirjattiin ennätysmäärä ihomelanoomatapauksia, 1 909 uutta syöpätapausta. Vuonna 2021 uusia ihomelanoomatapauksia raportoitiin 1 779.

Lähteet

Ilmatieteen laitos: tiedote 9.9.2022, Kesän UV-säteilyn kokonaiskertymä ennätyksellisen korkea Etelä-Suomessa
Ilmatieteen laitos: tiedote 25.4.2023, Suomalaiset tuntevat auringon UV-säteilyn riskit – moni polttaa itsensä siitä huolimatta
Suomen Syöpärekisteri: Syöpätilastosovellus

Siitepöly

  • Suomalaisista noin 20 prosenttia on siitepölyallergisia. Kevätkesällä oireita aiheuttavat lehtipuut, keskikesällä heinäkasvit ja loppukesällä pujo.
  • Turun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen Norkko-palvelussa on tietoa lepän, koivun ja heinien siitepölykausista sekä ennusteita lähipäivien tilanteesta: Norkko-siitepölytiedotus.

Lähde

Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry: Siitepölyallergia.

Tilastot on koonnut Tilastotietopalvelu. Tilastokeskus ei vastaa muiden tiedontuottajien tietojen oikeellisuudesta.

Lisätietoja

puh. 029 551 2220
info@stat.fi