Kesä tilastojen valossa 2025

Kesällä lomaillaan, matkaillaan ja mökkeillään – ja ollaan myös töissä

Heinäkuu on edelleen suosituin lomakuukausi

  • Työvoimatutkimuksen lomatiedot kertovat, kuinka moni työllinen oli lomalla kyseisellä tutkimusviikolla. Kesällä 2024 Suomen työllisistä 33 prosenttia oli vähintään yhden viikon lomalla heinäkuussa.
  • Kesäkuussa lomaa piti vähintään viikon 14 prosenttia työllisistä. Elo- ja joulukuussa 11 prosenttia työllisistä piti lomaa vähintään viikon.

Lähde

Tilastokeskus: Työvoimatutkimus

Matkat kotimaassa ja naapurimaihin lisääntyivät

  • Yöpymisen sisältäneitä kotimaan vapaa-ajanmatkoja tehtiin touko–elokuussa 2024 noin 10,8 miljoonaa, mikä on kymmenyksen enemmän kuin kesällä 2023.
  • Erityisesti ilmaismajoituksen sisältäneiden kotimaan vapaa-ajanmatkojen määrä kasvoi. Näitä matkoja oli noin 7,8 miljoonaa, mikä on 15 % enemmän kuin edelliskesänä. Omilla mökeillä vietettyjen öiden määrä kasvoi lähes viidenneksen, ja myös sukulaisten ja tuttavien luona yövyttiin hieman edelliskesää enemmän.
  • Ulkomaan vapaa-ajanmatkoja tehtiin kesällä 2024 yhteensä 2,9 miljoonaa, kun mukaan lasketaan yöpymisen kohdemaassa sisältäneet matkat sekä päivämatkat ja -risteilyt.
  • Naapurimaiden osuus matkoista oli aiempaa suurempi. Ulkomaan vapaa-ajanmatkoista reilu puolet eli 1,6 miljoonaa matkaa suuntautui pohjoismaihin tai Viroon, joka oli suosituin kohdemaa.
  • Nordean teettämän kyselyn mukaan valtaosa suomalaisista (70 %) suunnittelee tälle kesälle kotimaanmatkailua ja reilu puolet (52 %) aikoo matkustaa ainoastaan kotimaassa. Ulkomaille suuntaa kesällä 2025 hieman enemmän lomailijoita (27 %) kuin vuotta aiemmin.

Lähteet

Tilastokeskus: Suomalaisten matkailu, Matkat kotimaassa ja naapurimaihin lisääntyivät kesällä 2024
Nordea: lehdistötiedote 12.6.2025, Nordean kyselytutkimus: Suomalaisten kesälomabudjetissa nousua -yli puolet lomailee vain kotimaassa

Ulkomaisten yöpyjien määrä kasvoi suhteessa kotimaisiin

  • Kesällä 2024 (touko–elokuu) Suomen majoitusliikkeiden yöpymisvuorokausien määrä oli lähes 9,3 miljoonaa. Määrä pysyi edellisvuoden tasolla.
  • Kotimaisten yöpymisten määrä laski noin kolme prosenttia ja ulkomaisten yöpymisten määrä kasvoi noin 9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kotimaisia yöpymisiä tilastoitiin kesällä 2024 noin 7,1 miljoonaa ja ulkomaisia yöpymisiä noin 2,2 miljoonaa.

Lähde

Tilastokeskus: Majoitustilasto, Kuukausittaiset yöpymiset ja saapuneet vieraat asuinmaittain, 1995M01–

Kesälomabudjetti tuhannen euron luokkaa

  • Nordean teettämän kyselyn mukaan suomalaiset käyttävät kesälomaansa tänä vuonna keskimäärin 1 178 euroa kotitaloutta kohden, lähes 15 prosenttia edellisvuotta enemmän.
  • Enemmistö vastaajista (62 %) aikoo käyttää kesälomaansa enintään 1000 euroa. Yleisin budjettiarvio sijoittuu 501 ja 1000 euron välille.
  • Vastaajista 76 prosenttia kokee, ettei kustannustason nousu ole vaikuttanut merkittävästi lomarahoitukseen. Enemmän kuin puolet (55 %) kuitenkin tunnistaa jonkinlaisen vaikutuksen suunnitelmiinsa.
  • LähiTapiolan kyselyn mukaan suomalaisten kesälomabudjetti tälle kesälle on keskimäärin 996 euroa, 50 euroa vähemmän kuin viime vuonna. 
  • Pienellä budjetilla lomailevien osuus ei ole juuri muuttunut viime vuodesta, jolloin 8 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoi selviävänsä kesälomasta 100 eurolla. Tänä vuonna osuus on 7 prosenttia.

Lähteet

Nordea: lehdistötiedote 12.6.2025, Nordean kyselytutkimus: Suomalaisten kesälomabudjetissa nousua -yli puolet lomailee vain kotimaassa
LähiTapiola: ajankohtaista 4.6.2025, Kesälomaan varataan keskimäärin 996 euroa – lomabudjetit laskussa

Talouden epävarma tilanne näkyy kesätyöpaikkojen tarjonnassa

  • Työllisyys yleensä kasvaa kesää kohti, kun nuoret siirtyvät kesätyömarkkinoille. Vuoden 2024 kesäkuussa työllisiä oli lähes 114 000 enemmän kuin huhtikuussa.
  • Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kesätyökyselyn mukaan vuonna 2025 kesätyöpaikkojen määrä tulee hieman nousemaan edellisvuodesta, vaikka talouden yleinen epävarmuus näkyykin edelleen tarjolle tulevien paikkojen määrässä. Vuonna 2024 EK:n jäsenyritysten tarjoamia kesätyö- ja harjoittelupaikkoja oli noin 108 000, ja vuodelle 2025 paikkoja odotetaan noin 110 000.
  • Suomen Yrittäjien Yrittäjägallupin mukaan kesätöitä tulee tarjolle hieman edellisvuotta vähemmän. Pk-yrityksistä 23 prosenttia aikoo palkata kesätyöntekijöitä vuonna 2025. Vuonna 2024 vastaava osuus oli 26 prosenttia. Eniten kesätyöntekijöitä palkataan teollisuuden ja kaupan alalla.
  • SAK:n luottamushenkilöpaneelin mukaan aiempaa useammalle kesätyöntekijälle tarjotaan nyt nollatuntisopimusta. Vastaajista 10 prosenttia kertoi, että kesätyöntekijä tullaan palkkaamaan nollatuntisopimuksella. Vuosina 2023 ja 2024 vastaava osuus on ollut 8 prosenttia.
  • Kesätyöpaikkoja on ollut tänä vuonna aiempaa heikommin tarjolla. Työnhakupalvelulla Duunitorilla julkaistiin marras–huhtikuussa noin 24 000 kesätyöpaikkailmoitusta, 10 prosenttia vähemmän kuin vastaavaan aikaan edelliskaudella ja 43 prosenttia vähemmän kuin kaksi vuotta sitten.
  • Kesätyöilmoitukset puolestaan keräsivät Duunitorilla ennätykselliset lukukerrat. Tämän kauden kesätyöilmoitukset ovat keränneet 15 miljoonaa lukukertaa, mikä on 39 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.
  • NYT Nuorten tulevaisuusraportin mukaan 74 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista aikoo hakea töitä tulevalle kesälle. Osuus on noussut tasaisesti: vuonna 2023 vastaava luku oli 70 prosenttia ja vuonna 2021 vain 65 prosenttia.

Lähteet

Tilastokeskus: Väestön pääasiallinen toiminta kuukausittain, Väestö alueen, pääasiallisen toiminnan, sukupuolen, iän (5-v) ja kuukauden mukaan, 2021M10–
Elinkeinoelämän keskusliitto: tiedote 7.1.2025, Vaikea taloustilanne heijastuu kesätöiden määrään
Suomen Yrittäjät: tiedote 26.4.2025, Gallup: Yrittäjägallup: Kesätyöntekijöitä palkataan eniten kaupan alalla ja teollisuudessa
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK: uutinen 13.5.2025, Aiempaa useampi kesätyöntekijä palkataan nollatuntisopimuksella
Duunitori: tiedote 4.6.2025, 10 suosituinta kesätyöpaikkaa – tällaiset työnantajat kiinnostavat hakijoita
Nuorten yrittäjyys ja talous NYT: uutinen 14.4.2025, Nuorten into hakea kesätöihin kasvaa – 74 % aikoo hakea kesätöitä

Kesä kutsuu mökille

Suomessa lähes puoli miljoona kesämökkiä

  • Suomessa oli vuoden 2024 lopussa kaikkiaan 495 145 kesämökkiä.
  • Kesämökkikanta pieneni 8 605 mökillä edellisvuoteen verrattuna. Laskua selittävät vanhojen mökkien purkamisen lisäksi rekisteriin tehdyt korjaukset, rekisteripoistot ja käyttötarkoituksen muutokset.
  • Kesämökkien lukumäärällä mitattuna suurin mökkikunta on Kuopio (10 355 mökkiä), toiseksi suurin Mikkeli (9 825 mökkiä) ja kolmanneksi suurin Parainen (9 168 mökkiä).
  • Kauniainen on Suomen ainoa kunta, jossa ei ole yhtäkään kesämökkiä.
  • Suomessa on eniten 1970-luvulla rakennettuja mökkejä (92 020 mökkiä). Sen jälkeen valmistuneiden mökkien määrä on laskenut joka vuosikymmenellä. 2010-luvulla valmistuneiden mökkien määrä on reilusti alle puolet 1970-luvun määrästä (33 361 mökkiä).
  • Mökkibarometrin mukaan mökki on keskimäärin 70 neliön kokoinen ja 91 kilometrin päässä vakituisesta asunnosta.
  • Mökeistä 58 prosenttia on järven tai lammen äärellä. Mukana tuotavan juomaveden varassa oli 55 prosenttia mökeistä.
  • Mökkibarometrin tulosten mukaan 75 prosenttia mökeistä on verkkosähkön piirissä. Lämmitysmuotona lämpöpumput ovat yleistyneet. Vuonna 2020 lämpöpumppu löytyi 28 prosentilta mökeistä, nyt 34 prosentista.

Lähteet

Tilastokeskus: Rakennukset ja kesämökit

Saaristoasiain neuvottelukunta (SANK): tiedote 27.3.2025, Mökkibarometri 2025: Suomalaisten mökkeilyinto palannut koronaa edeltävään aikaan

Suomalaiset ovat mökkikansaa

  • Mökkibarometrin mukaan mökin omistajat ovat aiempaa iäkkäämpiä. Mökkien omistajista 55 prosenttia on eläkeläisiä.
  • Etätyön tekeminen mökeiltä on pysynyt koronavuoden tasolla. Mökkibarometriin vastanneista työssäkäyvistä vapaa-ajan asunnon omistajista 27 prosenttia kertoi etätyöskentelevänsä vapaa-ajan asunnoltaan.
  • Mökkibarometrin mukaan mökeillä vietettiin vuonna 2024 keskimäärin 85 vuorokautta.
  • S-pankin kyselyn mukaan  mökillä vietetään yleisimmin 1–3 päivää kerralla (57 % vastaajista), kun toiseksi yleisin kerralla vietetty aika on 4–6 päivää (23 %). Vuosittaisia mökkipäiviä kertyy lähes kolmelle viidestä mökkeilijästä alle 20 päivää ja 45 prosentille kymmenen päivää tai vähemmän.
  • Yleisin mökkeilyseura oli S-pankin kyselyyn vastanneilla oma puoliso (60 %) ja toiseksi yleisin kaverit (30 %). 
  • Suomalaiset suuntaavat mökeille etenkin juhannuksena. Viime vuonna vilkkainta oli Etelä-Savon Puumalassa, jossa väkeä oli juhannuksena jopa viisi kertaa enemmän kuin normaalisti. Puumalan lisäksi Luhangassa, Kuhmoisissa, Kustavissa ja Hirvensalmella väkimäärä yli nelinkertaistui keskikesän juhlan aikaan.
  • Väki väheni viime juhannuksena eniten Kauniaisissa ja Kempeleessä, jossa lähes puolet vietti juhannuksensa muualla.

Lähteet

Saaristoasiain neuvottelukunta (SANK): tiedote 27.3.2025, Mökkibarometri 2025: Suomalaisten mökkeilyinto palannut koronaa edeltävään aikaan
S-Pankki: tiedote 7.6.2024, S-Pankki selvitti: Suomalaisten halukkuus ostaa mökki on piristynyt – mökkeily ei enää itsestään selvä tapa viettää lomaa
Tilastokeskus: Tieto&trendit 17.6.2025, Juhannukseksi matkataan taas maalle – kaupungeissakin pientä piristymistä

Vuokramökit

  • Vuokramökkiyöpymisten kokonaismäärä laski vuoden 2024 touko–elokuussa 98 000 yöpymisellä edellisvuoteen verrattuna. Yöpymisistä 86 prosenttia oli kotimaisia.
  • Kotimaisia yöpymisiä oli touko–elokuussa 8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ulkomaisten yöpymisten määrä väheni touko–elokuussa 11 prosenttia.
  • Vuokramökkien suhteen viime kesän vilkkain kuukausi oli heinäkuu, jolloin vuokramökkiyöpymisiä oli 454 044. Koko vuoden ajalta maaliskuu oli vilkkaampi 499 989 yöpymisellä.
  • Keskimääräinen mökkivuorokausi vuokramökissä maksoi toukokuussa 127 euroa, kesäkuussa 139 euroa, heinäkuussa 133 euroa ja elokuussa 128 euroa.

Lähteet

Tilastokeskus: Vuokramökkitilasto

Kesämökkimarkkinat

  • Lomakiinteistöjen kauppa virkistyi viime kesänä edellisvuodesta. Rakennettujen ja rakentamattomien lomakiinteistöjen edustavia kauppoja tehtiin vuonna 2024 yhteensä 5622 kappaletta, yli 8 prosenttia vuotta 2023 enemmän.
  • Rantamökkien kauppamäärä kasvoi yleis- ja ranta-asemakaava-alueilla lähes 14 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna, ja mökkien kauppahintojen mediaani pysyi samana (90 000 euroa). Haja-asutusalueilla rantamökkien kauppamäärä kasvoi lähes 18 prosenttia, ja niiden mediaanihinta oli 70 000 euroa.
  • Mökkilainojen kysyntä on yleensä vilkkaimmillaan touko–syyskuussa, ja tyypillisesti kesäkuu on kaikista vilkkain nostokuukausi. Mökkilainoja nostettiin kesäkuussa 2024 yhteensä 78 miljoonan euron edestä, mikä on 11 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden kesäkuussa.
  • Mökkilainakanta pieneni 2,5 prosenttia edellisvuodesta ja oli 4,4 miljardia euroa kesäkuun 2024 lopussa. 
  • S-pankin kyselyn mukaan aiempaa useampi suomalainen on kiinnostunut ostamaan mökin. Mökistä ollaan kuitenkin valmiita maksamaan vähemmän kuin aiempina vuosina. Nyt 40 000–80 000 euroa maksava mökki on kysytyin vaihtoehto, ja sitä kalliimpien mökkien suosio on vähentynyt.

Lähteet

Maanmittauslaitos: uutinen 8.2.2025, Tilasto: kiinteistökaupassa isot alueelliset erot – loppuvuonna kauppa virkistyi hieman
Suomen Pankki: tiedote 29.7.2024, Alkuvuodesta 2024 mökkilainoja nostettiin viime vuoden tahtiin
S-Pankki: tiedote 7.6.2024, S-Pankki selvitti: Suomalaisten halukkuus ostaa mökki on piristynyt – mökkeily ei enää itsestään selvä tapa viettää lomaa

Kesä on häiden ja muiden iloisten perhetapahtumien aikaa

Elokuussa sanottiin eniten "tahdon"

  • Vuonna 2024 solmituista avioliitoista 44 prosenttia solmittiin kesä-, heinä- ja elokuussa.
  • Suosituin avioitumiskuukausi oli elokuu, jolloin 3 642 paria solmi avioliiton. Toiseksi suosituin oli heinäkuu 3 133 parilla. Kesäkuussa avioliittoja solmittiin puolestaan kolmanneksi eniten (2 549 paria).
  • Tyypillisesti heinä- ja elokuu ovat vuorotelleet suosituimpana avioitumiskuukautena. Häät sijoittuvat usein viikonloppuihin, joiden määrän vaihtelu vaikuttaa vuoden suosituimpaan naimisiinmenokuukauteen.
  • Vuoden 2023 suosituin yksittäinen vihkipäivä oli 24. elokuuta, jolloin vihittiin 550 paria. Suosittuja vihkipäiviä olivat myös 3. elokuuta (426 paria) ja 20. heinäkuuta (408 paria).

Lähde

Tilastokeskus: Siviilisäädyn muutokset

Kesävauvat

Lähde

Tilastokeskus: Syntyneet

Rippikoulu yhä suositumpi

  • Vuonna 2024 rippikoulun kävi 48 682 nuorta (14–16-vuotiaat). Määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 702 nuorella.
  • Noin 73 prosenttia 15-vuotiaista nuorista kävi vuonna 2024 rippikoulun.
  • Uskonnollisesti sitoutumattomille Prometheus- eli protuleireille osallistui viime kesänä 1 160 nuorta.

Lähteet

Suomen evankelis-luterilainen kirkko: tiedote 13.2.2025, Rippikoulun aikana kastettuja ja kirkkoon liittyneitä oli jälleen ennätysmäärä
Prometheus-leirin tuki ry: tiedote 15.8.2024, Protuleireillä ennätysmäärä nuoria  – erinomaista palautetta leiriläisiltä ja huoltajilta

Kesäsää

Kesä 2024 oli tavanomaista lämpimämpi ja monin paikoin harvinaisen lämmin

  • Koko kesän eli kesä-, heinä- ja elokuun keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosissa 1–2 astetta tavanomaista korkeampi. Etelä- ja länsiosissa tämä merkitsi tavanomaista lämpimämpää kesää, idässä monilla asemilla oli harvinaisen lämmintä.
  • Maan pohjoisosassa kesä oli poikkeuksellisen lämmin, ja valtaosalla mittausasemista rikottiin asemakohtaisia kesän lämpötilaennätyksiä. Poikkeamat keskilämpötiloihin olivat laajalti 2 ja 3,5 asteen välillä.
  • Vahvistettujen tietojen mukaan kulunut kesä menee koko Suomen keskilämpötilan osalta jaetulle ykkössijalle vuoden 1937 kanssa. Kesän eli kesä–elokuun 2024 koko Suomen keskilämpötila oli 16,2 astetta.
  • Hellettä oli touko–syyskuussa jossain päin Suomea 71 päivänä, kun pitkän ajan keskiarvo on 36 päivää. Yksittäisistä havaintoasemista eniten hellepäiviä touko–syyskuussa oli Lappeenrannan Konnunsuon havaintoasemalla, 40 päivää. Kevolla hellepäiviä oli 25 kappaletta, mikä on uusi havaintoaseman ennätys.
  • Eniten kesällä satoi alustavien tietojen mukaan Kokemäen Tulkkilassa, 388,1 millimetriä.
  • Kesän ylin lämpötila, 31,4 astetta, mitattiin Kuopion Savilahti/Heinola Asemantauksen havaintoasemalla 28.6.2024.
  • Ukkoskesä oli salamoissa mitattuna melko tyypillinen. Maasalamoita paikannettiin kesäkuussa noin 56 000, joista yli 35 000 kuukauden 1.–2. päivä. Heinäkuussa maasalamoita havaittiin vajaat 38 000 ja elokuussa noin 20 600.
  • Kesäkuu oli suurimmassa osassa maata 1,5–3,5 astetta tavanomaista lämpimämpi. Hellepäiviä oli kesäkuussa 14, kun tyypillisesti hellepäiviä on Suomessa kesäkuussa kahdeksan. Lämpötila nousi neljänä päivänä yli 30 asteen.
  • Heinäkuu oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi, Pohjois- ja Keski-Lapissa oli havaintoasemasta riippuen harvinaisen tai jopa poikkeuksellisen lämmintä. Hellelukemia mitattiin yhteensä 20 päivänä, mikä on neljä päivää yli heinäkuun keskiarvon.
  • Elokuu oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi ja Lapissa poikkeuksellisen lämmin. Kuukauden keskilämpötila vaihteli pohjoisen 14 asteen ja maan eteläosan 18,5 asteen välillä.

Lähteet

Ilmatieteen laitos: tiedote 1.7.2024, Kesäkuu alkoi ja päättyi helteisiin, sateita tuli vaihtelevasti
Ilmatieteen laitos: tiedote 1.8.2024, Heinäkuu oli tavanomaista lämpimämpi, Lapissa oli paljon hellepäiviä ja aurinkoa
Ilmatieteen laitos: tiedote 1.9.2024, Päättynyt elokuu ja kesä olivat Lapissa poikkeuksellisen lämpimiä
Ilmatieteen laitos: Vuosi 2024
Ilmatieteen laitoksen sivuilla voit tutustua myös helletilastoihin, kesäsään tilastoihin sekä juhannuksen säätilastoihin. 

Kesän perinteiset herkut

Kotimaiset kasvikset

  • Avomaalta korjattiin vuonna 2024 vihanneksia yhteensä 186 miljoonaa kiloa, josta porkkanaa oli 76 miljoonaa kiloa.
  • Kasvihuonevihannestuotanto oli yhteensä 101 miljoonaa kiloa. Kasvihuonekurkkua tuotettiin 54 miljoonaa kiloa. Tomaatteja saatiin 41 miljoonaa kiloa.
  • Hernesato ylitti 100 miljoonaa kiloa, eli se oli historiallisen suuri kolmatta vuotta peräkkäin.
  • Perunaa saatiin 553 miljoonaa kiloa.

Lähteet

Luonnonvarakeskus: Puutarhatilastot 2024
Luonnonvarakeskus: Satotilasto 2024

Mansikka on kesän kestosuosikki

  • Marjasato oli yhteensä 15 miljoonaa kiloa vuonna 2024. Sato oli edellisvuotta kaksi miljoonaa kiloa pienempi.
  • Mansikkaa saatiin vaikeista sääoloista johtuen vain 11,5 miljoonaa kiloa.
  • Mustaherukkaa tuotettiin 1,7 miljoonaa kiloa sekä vadelmaa ja mesivadelmaa noin miljoona kiloa.

Lähteet

Luonnonvarakeskus: Puutarhatilastot 2024
Luonnonvarakeskus: uutinen 18.3.2025, Puutarhavuosi 2024 oli poikkeuksellinen – talvi kohteli kaltoin mansikkaa, vihannessato oli hyvä ja omenasato ennätyksellinen

Jäätelökesä

  • Suomalaiset kotitaloudet kuluttivat jäätelöön, sorbettiin ja mehujäähän keskimäärin 82 euroa vuonna 2022.
  • Jäätelöä, mehujäätä ja niiden kaltaisia jäädytettyjä valmisteita tuotiin vuonna 2024 Suomeen 76 miljoonan euron edestä ja vietiin ulkomaille 9 miljoonan euron edestä.
  • Suomessa valmistettujen jäätelöiden, mehujäiden ja niiden kaltaisten jäädytettyjen valmisteiden myydyn tuotannon arvo oli lähes 99 miljoonaa euroa vuonna 2023.
  • Vuonna 2023 Suomessa oli 28 yritystä, joiden toimialana oli jäätelön valmistus.
  • Suomalaiset ovat jäätelökansaa: K-ryhmän kyselytutkimukseen vastanneista 46 prosenttia kertoi syövänsä jäätelöä kesäisin vähintään kerran viikossa ja 14 prosenttia lähes päivittäin.

Lähteet

Tilastokeskus: Kotitalouksien kulutus, Kotitalouksien kulutusmenot kotitaloustyypin mukaan 2012–2022
Tulli: Ulkomaankauppatilastojen tietokanta (CN-nimike 2105)
Tilastokeskus: Teollisuustuotanto, Teollisuustuotanto tuotenimikkeittäin 2021–2023
Tilastokeskus: Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, Yritykset toimialoittain (yritysyksikkö) 2018–2023
K-ryhmä: uutinen 22.5.2025: Jäätelökesä 2025: Yli 100 jäätelöuutuutta – ”Turistit usein ymmällään jäätelöosastolla”

Grilli ja makkara kuuluvat kesään

  • Makkara on suomalaisten suosituin grillattava. Kesäkuussa niitä syödään yli 35 miljoonaa kappaletta.
  • Touko–elokuun aikana ostetaan 54 prosenttia koko vuoden grillimakkaroista.
  • Suosituinta grillilihaa on kana. Kyselyyn vastanneista 56 prosenttia pitää broilerihyllyä ruokakaupan mielenkiintoisimpana grillilihojen löytöpaikkana.
  • HKScanin grillauskyselyn mukaan pihvin grillaaminen on vaikeaa: reilusti yli puolet vastaajista (59 %) kääntelee pihviä grillissä varmuuden vuoksi, vaikka tietävät sen heikentävän lopputulosta.

Lähteet

HKScan: uutinen 24.4.2025, Kysely kertoo: Grillauksessa maku on tärkeämpää kuin tekniikka

Kesän juomat

  • Kesä on panimoalan tärkein sesonki. Panimoliiton mukaan heinä–syyskuussa 2024 olutta myytiin 82,7 miljoonaa litraa, siideriä 4,4 miljoonaa litraa ja long drinkejä 16,6 miljoonaa litraa. Virvoitusjuomia myytiin 82,6 litraa ja kivennäisvesiä 32,7 miljoonaa litraa. Panimojuomien kokonaismyynti kasvoi 5,3 miljoonaa litraa eli 2,5 prosenttia heinä–syyskuussa 2024.
  • Lager- ja muuta olutta myytiin heinä–syyskuussa 321,5 miljoonalla eurolla ja vähäalkoholista sekä alkoholitonta olutta 18,5 miljoonalla eurolla. Lager- ja muun oluen osuus koko alkoholimyynnin arvosta oli 64 prosenttia ja vähäalkoholisen sekä alkoholittoman oluen osuus 4 prosenttia.
  • Alkossa kesäkuun litramyynti laski 8 prosenttia, heinäkuussa laskua litramyynnissä oli 7,6 prosenttia ja elokuussa 4,4 prosenttia vuoden 2023 vastaaviin ajankohtiin verrattuna.
  • Kesäkuukaudet lähes kolminkertaistavat roseeviinien myynnin. Lonkeroiden myynti kasvaa kesäkuukausina lähes 50 prosenttia, ja siidereiden myynti lähes 40 prosenttia. 
  • Kiinnostus vaihtoehtoisiin pakkausmateriaaleihin kasvaa kesällä. Hanapakkauksista, kartonkitölkeistä ja muovipulloista myydään kesällä lähes 30 prosenttia koko vuoden myynnistä.

Lähteet

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry: tiedote 16.10.2024, Oluiden, siidereiden ja lonkeroiden myynti laski ‒ vettä juotiin niidenkin edestä
Päivittäistavarakauppa ry: tiedote 5.11..2024, Alkoholilainsäädännön muutos ei vienyt oluen ykkössijaa suomalaisten ostoskorissa
Alko Oy: tiedote 10.7.2024, Alkon kesäkuun myyntitiedote – alkoholilain muutokset litramyyntiin odotetut
Alko Oy: tiedote 14.8.2024, Alkon heinäkuun myyntitiedote – kesällä suositaan raikkautta ja helppoutta
Alko Oy: tiedote 11.9.2024, Alkon elokuun myyntitiedote – myyntilitroissa laskua 4,4 prosenttia

Kesällä käydään luonnossa ja kulttuuritapahtumissa

Vuonna 2024 festareiden suosio laski hiukan

  • Vuonna 2024 Finland Festivals -ketjuun kuului 83 taide- ja kulttuurifestivaalia, joille myytiin yhteensä 452 928 pääsylippua. Ilmaistapahtumat mukaan lukien kokonaiskäyntimäärä oli 1 737 977. Edellisvuoteen verrattuna käyntimäärät olivat noin kuuden prosentin laskussa. Yksityiskohtaisiin käyntitilastoihin voit tutustua Finland Festivalsin verkkosivuilla.
  • LiveFin ry:n arvion mukaan kesä–elokuun aikana järjestetään 450–470 rytmimusiikkia sisältävää festivaalia. Heinäkuu on ajankohdista suosituin: silloin järjestetään vuosittain noin 180–210 festivaalia. Elokuulle sijoittuu 150–160 tapahtumaa ja kesäkuulle 110–130.
  • Vuonna 2023 suomalaiset rytmimusiikkifestivaalit tuottivat arviolta 176 miljoonan euron liikevaihdon. Festivaaleilla esiintyi noin 12 300 artistia, ja ne työllistivät lyhytaikaisesti yli 13 000 henkilöä. Lisäksi lähes 30 000 vapaaehtoista osallistui tapahtumien toteuttamiseen.

Lähteet

Finland Festivals ry: Finland Festivalsin kokoamat tilastot
LiveFIN: uutinen 27.5.2025, Vilkas festivaalikesä luvassa – musiikkitapahtumat liikuttavat miljoonia ja työllistävät kymmeniä tuhansia

Suomalaiset viihtyvät edelleen kansallispuistoissa ja lähiluonnossa

  • Metsähallituksen hoitamien valtion suojelualueiden kokonaiskäyntimäärä vuonna 2024 oli noin 7,4 miljoonaa. Luvussa ovat mukana kansallispuistojen lisäksi valtion retkeilyalueet ja muut virkistyskäytöllisesti merkittävät suojelualueet ja retkeilykohteet.
  • Kansallispuistoissa vierailtiin vuonna 2024 yhteensä 3,6 miljoonaa kertaa.
  • Suosituimpia käyntimääriltään olivat Pallas-Yllästunturin (598 800 käyntiä), Urho Kekkosen (435 900 käyntiä), Nuuksion (312 600 käyntiä),  Kolin (249 800 käyntiä) ja Pyhä-Luoston (198 900 käyntiä) kansallispuistot.
  • Kansallispuistojen kävijöiden rahankäytön vaikutus paikallistalouteen vuonna 2022 oli 275 miljoonaa euroa ja vaikutukset työllisyyteen 2 166 henkilötyövuotta.
  • Metsähallituksen luontokeskuksissa ja asiakaspalvelupisteissä kirjattiin vuonna 2024 yhteensä 1 145 800 käyntikertaa.
  • Suomalaisesta aikuisväestöstä 96 prosenttia harrastaa ulkoilua. Suomalaiset ulkoilevat keskimäärin 3 kertaa viikossa ja 182 kertaa vuoden aikana.
  • Suurin osa ulkoilukerroista suuntautuu lähiluontoon. Lähivirkistyskerroista noin 30 prosenttia kohdistuu enintään 300 metrin päähän kotoa ja noin 85 prosenttia enintään kymmenen kilometrin päähän kotoa.
  • Suosituin ulkoiluharrastus luonnossa on kävely. Vuonna 2020 kävelyä luonnossa harrasti noin 80 prosenttia suomalaisista.
  • Suomalaisista 57 prosenttia marjastaa, 37 prosenttia retkeilee, 67 prosenttia ui luonnonvesissä, 30 prosenttia harrastaa maastohiihtoa ja 48 prosenttia harrastaa luonnon tarkkailua.

Lähteet

Metsähallitus: Käyntimäärät maastossa
Metsähallitus: Luontokeskusten ja muiden palvelupisteiden käyntimäärä
Metsähallitus: tiedote 25.1.2023, Kansallispuistojen kävijät ovat aiempaa tyytyväisempiä – taloudellinen epävarmuus näkyy kokonaiskäyntimäärissä
Luonnonvarakeskus: seurantajulkistus 12.5.2022, Suomalaisten ulkoiluaktivisuus säilynyt korkeana – luontoalueet entistä aktiivisemmassa ja monipuolisemmassa käytössä
Luonnonvarakeskus: Luonnon virkistyskäyttö 2020

Kesällä ollaan vesillä

Suomessa uidaan puhtaissa vesissä

  • Aikuisten uimataitoa tutkittiin edellisen kerran Kansalaisliikuntataidot-kyselytutkimuksessa vuonna 2022. Tutkimukseen vastanneista aikuisista 53 prosenttia ilmoitti olevansa uimataitoisia Pohjoismaisen määritelmän mukaan (syvässä vedessä vähintään 200 m, josta 50 m selällään).
  • Kuudesluokkalaisten uimataitoa tutkitaan kansallisella uimataitotutkimuksella määräajoin. Viimeisimmän, vuonna 2022 toteutetun tutkimuksen mukaan 55 prosenttia kuudesluokkalaisista oli uimataitoisia. Määrä on laskenut selvästi vuodesta 2016, jolloin uimataitoisia kuudesluokkalaisia oli 76 prosenttia.
  • Euroopan ympäristökeskuksen raportin mukaan yleisten uimarantojen vedet ovat Suomessa valtaosin puhtaita. Yli 94 prosenttia Suomen uimavesistä luokiteltiin vuonna 2023 laadultaan erinomaiseksi tai hyväksi. Vain viisi raportin 304 uimarannasta luokiteltiin laadultaan huonoksi.
  • Pintavesien lämpötilat olivat kesäkuun alussa (5.6.2025) lähellä ajankohdan pitkän aikavälin keskiarvoa. Etelä-Suomen havaintoasemilla pintavesi oli 14–16 asteen tuntumassa. Keskisestä Suomesta aina Pohjois-Pohjanmaalle asti lämpötila vaihteli noin 11 ja 14 asteen välillä. Lapissa pintavesi oli noin 6–9 asteista havaintopaikoilla.
  • Vesistöjen pintaveden lämpötilat löytyvät vesi.fi-verkkopalvelusta. Samalla sivustolla on myös tietoa levätilanteesta eri vesistöissä.

Lähteet

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry: Uimataito Suomessa
European Environment Agency (EEA): State of bathing waters in 2023
Suomen ympäristökeskus, ELY-keskukset, Ilmatieteen laitos ja Tulvakeskus: Ajankohtaiset katsaukset vesitilanteesta

Moottoriveneet ja vesiskootterit edelleen suosittuja

  • Suomen suosituin vesikulkuneuvo on moottorivene. Myös vesiskoottereiden määrä on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti.
  • Vuonna 2024 Manner-Suomen vesikulkuneuvorekisterissä oli yhteensä 244 258 vesikulkuneuvoa, joista 87 prosenttia oli moottoriveneitä (212 909 venettä) ja 6 prosenttia purjeveneitä (14 453). Vesiskoottereita oli rekisterissä 12 978.
  • Vesikulkuneuvojen ensirekisteröinnit ajoittuvat pääasiassa kevät- ja kesäkuukausille. Viime vuonna yli 70 prosenttia ensirekisteröinneistä tehtiin touko–elokuussa.
  • Kalastusta harrastaa vuoden 2017 tietojen mukaan 29 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Purjehduksen tai muun veneilyn harrastajien osuus samanikäisestä väestöstä oli 11 prosenttia.

Lähteet

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom: Vesikulkuneuvojen kantatilasto
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom: Vesikulkuneuvojen ensirekisteröintitilasto
Tilastokeskus: Vapaa-ajan osallistuminen

Kesän vaarat

Hukkumiset

  • Suomessa hukkuu tapaturmaisesti vuosittain 100–150 ihmistä. Vuonna 2024 hukkuneita oli ennakkotietojen mukaan yhteensä 88.
  • Vuonna 2024 kesä–elokuussa hukkui ennakkotilaston mukaan 48 henkilöä, mikä on 6 henkilöä enemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Kesäkuussa hukkuneita oli 23 henkilöä, heinäkuussa 16 ja elokuussa 9.
  • Juhannuksena 2024 hukkui ennakkotietojen mukaan viisi henkilöä.
  • Lopulliset tiedot vuoden 2024 hukkumiskuolemista julkaistaan lokakuussa 2025.

Lähde

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry: Hukkumistilastot

Liikenneonnettomuudet

  • Tieliikenneonnettomuuksissa kuoli ennakkotietojen mukaan viime vuonna 167 henkilöä ja loukkaantui 2 619. Kuolemia tapahtui eniten heinäkuussa, loukkaantumisia elokuussa. Kuolemista 33 prosenttia ja  ja loukkaantumisista 31 prosenttia tapahtui kesä–elokuussa.
  • Juhannuksen menoliikenteessä tapahtuu usein keskimääräistä enemmän liikennevahinkoja. Vuoden 2023 juhannusta edeltävänä torstaina tapahtui 308 ja juhannussunnuntaina 293 liikennevakuutuksesta korvattua vahinkoa. Keskimäärin vuonna 2023 tapahtui 246 vahinkoa vuorokaudessa.
  • Vesiliikenneonnettomuustilastojen mukaan vuonna 2024 huviveneilyonnettomuuksissa kuoli 35 henkilöä, mikä oli yksi henkilö enemmän kuin vuonna 2023.
  • Huviveneilyssä tapahtui kesä–elokuussa 1187 vesiliikenneonnettomuutta, mikä oli 66 prosenttia kaikista huviveneilyn vesiliikenneonnettomuuksista vuonna 2024.

Lähteet

Tilastokeskus: Tieliikenneonnettomuustilasto
Onnettomuustietoinstituutti (OTI): OTIn liikennevahinkotilasto
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom: Vesiliikenneonnettomuustilasto

Hellekuolemat

  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan neljä vuorokautta tai pidempään kestävien helleaaltojen aikana väestön kuolleisuus lisääntyy Suomessa keskimäärin 10 prosenttia.
  • Pitkittyneestä, joitakin viikkoja kestävästä helleaallosta voi aiheutua Suomessa useampia satoja kuolemia. Vakavien terveyshaittojen riski on erityisesti yli 65-vuotiailla ja pitkäaikaissairauksista kärsivillä.

Lähde

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Helle voi aiheuttaa lyhyessä ajassa suuren määrän vakavia terveyshaittoja – Suomessa tulisi kehittää helteisiin varautumista

Punkit, ampiaiset ja mehiläiset

  • Lymen borrelioosia todettiin 2 539 tapausta vuonna 2024. Vuodesta 2017 todettuja tautitapauksia on ollut joka vuosi yli 2000. Tapauksia todettiin eniten Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (468 tapausta), Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella (413 tapausta) ja Ahvenanmaalla (398 tapausta).
  • Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät pysyivät suunnilleen samalla tasolla kuin edellisvuonna. Vuonna 2023 tapauksia ilmoitettiin 198, kun edeltävänä vuotena niitä oli ilmoitettu tartuntatautirekisteriin 194.
  • Puutiaisaivotulehdustartuntoja todettiin maalis–joulukuun välisenä aikana, eniten heinä- ja elokuussa.
  • Ampiaisen tai mehiläisen pistoihin kuolee Suomessa vuosittain noin 0–4 henkilöä. Suomessa on kuollut ampiaisen tai mehiläisen pistoihin 2010-luvulla yhteensä 21 henkilöä, viimeksi vuonna 2023. (Kuolinsyy "Ampiaisen tai mehiläisen pistot (X23)").

Lähteet

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Tartuntatautirekisteri
Tilastokeskus: Kuolemansyyt, Tapaturmiin tai väkivaltaan kuolleet peruskuolemansyyn, iän ja sukupuolen mukaan 1998–2022

Maastopalot ja salamaniskut

  • Vuonna 2024 maastopaloja rekisteröitiin toukokuussa 960, kesäkuussa 523, heinäkuussa 204 ja elokuussa 182.
  • Suomen ukkoskausi alkaa toukokuussa ja päättyy syyskuussa. Ukkoskauden aikana ukkosia esiintyy noin 100 päivänä jossakin päin maata. Paikallinen ukkospäiväluku, eli tietyllä paikalla havaittujen ukkospäivien lukumäärä vuodessa, on keskimäärin 11, ja sen jakautuma Suomessa on melko tasainen.
  • Salamaniskuihin kuolee Suomessa vuosittain 0–2 henkilöä. Suomessa on kuollut salamaniskuun 2010-luvulla yhteensä viisi henkilöä, yksi vuonna 2011 ja 2014, kaksi vuonna 2018 ja yksi henkilö vuonna 2022. (Kuolinsyy "Altistuminen salamaniskulle (X33)").

Lähteet

Pelastustoimi.fi: Maastopalot
Ilmatieteen laitos: Suomen ukkosilmasto
Tilastokeskus: Kuolemansyyt, Tapaturmiin tai väkivaltaan kuolleet peruskuolemansyyn, iän ja sukupuolen mukaan 1998–2023

UV-säteily

  • Voimakasta UV-säteilyä (UV-indeksi 6) esiintyi viime kesänä Suomen eteläosissa vain seitsemänä päivänä, kun vuonna 2022 UV-indeksi kipusi voimakkaan säteilyn lukemiin jopa 19 päivänä.
  • Kesäkuussa auringon UV-säteilyn kertymä oli Suomen eteläosissa reilun kymmenyksen pitkäaikaista keskiarvoa suurempi. Heinäkuussa taajaan esiintyneet sateet saivat UV-säteilyn kuukausikertymän painumaan alle keskiarvon, mutta elokuun aikainen annos oli jälleen hieman tavanomaista suurempi.
  • Koko kesäkauden kertymä oli eteläisessä Suomessa noin viisi prosenttia keskimääräistä suurempi.
  • Pohjois-Suomessa UV-indeksi 5 eli korkein pohjoisessa mitattava UV-indeksi saavutettiin vain kahtena päivänä, kun se keskimäärin saavutetaan kahdeksan kertaa kesässä.  Toukokuun kahden aurinkoisen viikon vuoksi UV-säteilyn kuukausikertymä oli noin kymmenen prosenttia tavanomaista toukokuuta suurempi.
  • Säteilyturvakeskuksen teettämän kyselyn mukaan 23 prosenttia suomalaisista kertoi polttavansa ihonsa auringossa vähintään kerran vuodessa.
  • Kyselyn mukaan useimmat suomalaiset (67 %) altistuvat eniten auringolle viettäessään aikaa ulkona terasseilla ja puistoissa. Muita suosittuja ajanviettotapoja, joissa auringolle altistutaan, ovat mm. piha- ja puutarhatyöt ja muu vapaa-ajan toiminta (48 %), ulkoliikunta (40 %) ja luonnossa liikkuminen (38 %). Vain 29 prosenttia mainitsee varsinaisen "auringon ottamisen" toiminnoksi, jossa altistuu auringolle.
  • Ilmatieteen laitoksen varoituksiin kuuluva UVI-ennuste tarjoaa tietoa siitä, milloin ja missä auringolta on syytä suojautua: UV-indeksin ennuste.
  • Ihomelanooma on yleistynyt Suomessa 1950-luvulta lähtien aina 2010-luvulle asti. Vuonna 2016 kirjattiin ennätysmäärä ihomelanoomatapauksia, 1 909 uutta syöpätapausta. Ennakkotiedon mukaan vuonna 2024 uusia ihomelanoomatapauksia raportoitiin 1 787.

Lähteet

Ilmatieteen laitos: tiedote 26.9.2024, Kesän UV-kertymä oli etelässä hieman tavanomaista suurempi, pohjoisessa tavanomaista pienempi ‒ lämpimästä kesästä huolimatta
Ilmatieteen laitos: tiedote 25.4.2023, Suomalaiset tuntevat auringon UV-säteilyn riskit – moni polttaa itsensä siitä huolimatta
Suomen Syöpärekisteri: Syöpätilastosovellus

Siitepöly

  • Suomalaisista noin 20 prosenttia on siitepölyallergisia. Kevätkesällä oireita aiheuttavat lehtipuut, keskikesällä heinäkasvit ja loppukesällä pujo.
  • Turun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen Norkko-palvelussa on tietoa lepän, koivun ja heinien siitepölykausista sekä ennusteita lähipäivien tilanteesta: Norkko-siitepölytiedotus.

Lähde

Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry: Siitepölyallergia.

Tilastot on koonnut Tilastotietopalvelu. Tilastokeskus ei vastaa muiden tiedontuottajien tietojen oikeellisuudesta.

 

Lisätietoja

puh. 029 551 2220
info@stat.fi