Suomessa on yli 1,3 miljoonaa 15–89-vuotiasta isää. 15–89-vuotiaista miehistä yli puolella, noin 55 prosentilla, on lapsia.

Miesten ikä ensimmäisen lapsen syntyessä on keskimäärin 32,2 vuotta (ensimmäistä kertaa biologiseksi isäksi tulleet). Viime vuonna biologiseksi isäksi ensimmäistä kertaa tuli 17 900 miestä.

Adoption kautta ensimmäistä kertaa isäksi tuli 75 miestä.

Yhdellä 15–89-vuotiaalla isällä oli vuonna 2024 keskimäärin 2,25 lasta. Eniten on kahden lapsen isiä, joita on noin 573 500. Yhden lapsen isiä on noin 322 000 ja kolmen lapsen isiä noin 274 500. Isiä, joilla 4 lasta tai enemmän, on 10,3 prosenttia isistä.

Vuonna 2024 Suomessa oli noin 434 000 isoisää, joilla oli väestössä vähintään yksi alaikäinen lapsenlapsi. Isoisien keski-ikä oli noin 70 vuotta. Isoisät olivat keskimäärin noin 63-vuotiaita lapsenlapsen saadessaan vuonna 2024. Lapsenlapsen matka isoisän luo oli keskimäärin 85 kilometriä.

Väestöliiton perhebarometrin mukaan keskimääräinen lapsilukuihanne 20–45-vuotiailla suomalaisilla oli 2,05 lasta vuonna 2021. Sukupuolten väliset lapsilukuihanteet olivat lähes samansuuruiset. Miesten keskimääräinen lapsilukuihanne, 2,02 lasta, oli vain noin 0,06 lasta pienempi kuin naisilla. 20-45-vuotiaista miehistä 26,4 prosenttia toivoisi saavansa vähintään kolme lasta.

Lasten hankinnan suunnittelu vaihteli lapsettomilla miehillä iän mukaan. Kyselyyn vastanneista 20-34-vuotiaista lapsettomista miehistä hiukan yli puolet suunnitteli lasten hankintaa, kun taas 35–45-vuotiaista lapsettomista miehistä sitä suunnitteli joka viides.

Merkittävin syy lasten saannin siirtämiseen nuorta aikuisuutta elävillä 20-35-vuotiailla miehillä oli halu tehdä muita kiinnostavia asioita. 57 prosentilla vastaajista tämä syy vaikutti lasten hankinnan siirtämiseen paljon tai jonkin verran. Vastaajista 51 prosentilla lasten saamisen siirtämiseen vaikutti haluttomuus luopua nykyisestä elämäntyylistä sekä se, että lasten saaminen ei nykyisessä parisuhteessa ollut vielä ajankohtaista. Oma tai perheen taloudellinen tilanne vaikutti lasten saamisen siirtämiseen 47 prosentilla vastaajista.

Vuonna 2024 Suomessa oli 547 913 lapsiperhettä. Lapsiperheiden määrä vähentyi edellisvuodesta, jolloin lapsiperheitä oli 550 183. Lapsiperheisiin kuuluu 36 prosenttia väestöstä eli 2 016 196 henkilöä.

Yleisin lapsiperhemuoto on eri sukupuolta oleva aviopari ja lapset. Tällaisia perheitä on 54 prosenttia lapsiperheistä. Saman sukupuolen avioparin tai rekisteröidyn parin lapsiperheitä oli yhteensä 1 110. Saman sukupuolen avoparin ja yhteisten lasten muodostamia lapsiperheitä oli yhteensä 181.

Perhetilaston mukaan isän ja lasten muodostamia perheitä on vähän, noin 3,9 prosenttia kaikista lapsiperheistä. Todellisuus voi kuitenkin olla erilainen, sillä lapset kirjautuvat perhetilastossa perheeseen sen mukaan, missä he ovat kirjoilla. Toistaiseksi kirjoilla voi olla vain yhdessä osoitteessa. Vanhempien erotessa lapsi kirjautuu siis vain toisen vanhemman perheeseen, vaikka käytännössä vanhemmilla olisikin yhteishuoltajuus.

Vaikka lapsiperheiden määrä on jatkanut tasaista vähenemistään, perheiden lapsiluku puolestaan on pysynyt vuosien mittaan melko tasaisena. Vuonna 2024 lapsiperheen keskimääräinen lapsiluku oli 1,79.

Alle kouluikäisten lasten isät käyttivät lastenhoitoon keskimäärin tunnin ja 43 minuuttia vuonna 2021. Isien lastenhoitoon käytetty aika on lisääntynyt 2000-luvulla. Isät käyttivät vuonna 2021 keskimäärin 40 minuuttia päivässä enemmän aikaa lastenhoitotehtäviin kuin vielä 2000-luvun alussa.

Vapaa-aikatutkimuksen mukaan vuonna yli 40 prosenttia isistä oli vuoden aikana harrastanut lastensa kanssa liikuntaa tai urheilua. Erilaisissa kulttuuritilaisuuksissa, museoissa ja näyttelyissä oli vieraillut lasten kanssa yli 30 prosenttia isistä. Urheilukilpailuja lasten kanssa oli seurannut hiukan alle 30 prosenttia isistä.

Isien harrastukset toimivat esimerkkinä lapsille: jotain soitinta soittavista lapsista yli neljänneksellä oli myös soittava isä. Paljon lukevien lapsien isätkin lukevat: yli 10 kirjaa puolen vuoden aikana lukeneiden lasten isistä yli puolet harrastaa kirjojen lukemista.

Alle 18-vuotiaiden lasten isien työllisyysaste oli 91,2 prosenttia vuonna 2024. Niiden 20–59-vuotiaiden miesten, joilla ei ole alle 18-vuotiaita lapsia, työllisyysaste oli 73,6 prosenttia.

Isien yleisimmät ammattiryhmät vuonna 2023 olivat talonrakentajat, myyntiedustajat, kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat sekä sovellussuunnittelijat.

Ajankäyttötutkimuksen mukaan pienten lasten isät tekevät 2020-luvulla pitkiä työpäiviä. Elinvaiheen mukaan tarkastellen eniten ansiotyöhön aikaa käyttivät parisuhteessa olevat alle kouluikäisten lasten isät, keskimäärin 4 tuntia 51 minuuttia päivässä (tarkastelussa mukana kaikki kalenterivuoden päivät ja muutkin kuin työlliset).

Vanhempainpäivärahaa sai 65 092 isää vuonna 2024. Isille korvattujen päivien osuus kasvoi edellisvuoden 15,6 prosentista 20,9 prosenttiin. Keskimääräinen isille maksettu päiväkorvaus oli 99,96 euroa. Suurin osa kotihoidon tuesta maksettiin äideille. Vain 8,7 prosenttia kotihoidon tuen saajista oli isiä.

THL:n ja Kelan perhevapaakyselyyn vastanneista pienten lasten isistä 12 prosenttia oli lyhentänyt työaikaansa lapsen hoidon takia. Ammattiasemaa katsottaessa työajan lyhentäminen oli yleisintä yrittäjämiehillä, joista 37 prosenttia oli lyhentänyt työaikaansa.

Työajan lyhentäminen oli muita aloja yleisempää sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevillä isillä, joista 22 prosenttia oli lyhentänyt työaikaansa. Harvimmin työaikaa lyhensivät teollisuudessa työskentelevät isät (8%). 

Vajaa viidennes isistä koki ansiotyön ja perheen yhteensovittamisen helpoksi. Työn ja perheen yhteensovittamisen kokivat helpoksi erityisesti kaupan, majoituksen tai ravitsemuksen alalla työskentelevät (27 %) sekä sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät isät (25 %).

Vuoden 2023 työolotutkimuksen mukaan suhtautuminen työpaikoilla erityisesti isien perhevapaisiin näyttää käyneen yhä myönteisemmäksi. Alle 10-vuotiaiden lasten vanhemmista noin 90 prosenttia oli sitä mieltä, että niin äidin kuin isänkin oli erittäin tai melko helppo jäädä pidemmälle perhevapaalle.

Pisimmät vain isille omistetut perhevapaat ovat Koreassa (54 viikkoa) ja Japanissa (52 viikkoa). Euroopan maista pisimmät vain isien käytössä olevat perhevapaat ovat Ranskassa (30 viikkoa), Luxemburgissa (28 viikkoa) ja Slovakiassa (28 viikkoa).

Isien osuus käytetyistä perhevapaista on suurin Norjassa (32 %) ja Ruotsissa (31 %). Lue lisää pohjoismaisista isistä Pohjoismaiden ministerineuvoston raportista: State of Nordic Fathers.

Maailman isistä löydät kootusti tietoja State of the World's Fathers 2023 -raportista: State of the World's Fathers 2023.