Kansainvälinen naistenpäivä 2024

Naiset Suomessa

• Suomen väestöstä 2,8 miljoonaa (50,5 %) on naisia.
• Suomalainen 30 vuotta täyttänyt keskivertonainen on 163 senttiä pitkä ja painaa 73 kiloa.
• Naisten keski-ikä on 45 vuotta ja eniten on 74-vuotiaita naisia, joita on 37 436.
• Naisista asuu kaupunkialueilla 73 prosenttia, taajamissa 15 prosenttia ja maaseudulla 12 prosenttia.
• Yksin asuvia naisia on 686 001, joista 55 prosenttia on yli 60-vuotiaita.
• Suomalaisten naisten yleisin ensimmäinen etunimi on Anne, ja kun myös toiset nimet lasketaan mukaan, yleisin nimi on Maria.
• Vuonna 2022 syntyneiden tyttöjen suosituimmat ensimmäiset etunimet olivat Olivia, Aino, Aada, Lilja ja Eevi.
• Vuonna 2022 syntyi 21 991 tyttöä. Näiden tyttöjen eliniänodote on 83,8 vuotta.
• Suomessa on lähes 1,6 miljoonaa äitiä eli naista, joilla on biologisia tai adoptoituja lapsia.
• Yhteensä 66 prosentilla 15–86-vuotiaista naisista on lapsia.
• Täysi-ikäisistä naisista 42 prosenttia on naimisissa, naimattomia 34 prosenttia, eronneita 15 prosenttia ja leskiä 9 prosenttia.
• Naiset solmivat avioliiton vuonna 2022 ensimmäisen kerran keskimäärin 32 vuoden iässä (eri sukupuolta olevat parit). Kahden naisen solmimissa avioliitoissa keski-ikä oli 35,5 vuotta.

Naisten koulutus

• 76 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisnaisista on suorittanut jonkin peruskoulun jälkeisen tutkinnon. Korkea-asteen tutkinnon on suorittanut 38 prosenttia naisista. Kaikista korkea-asteen tutkinnon suorittaneista naisia on 58 prosenttia. Ylemmän korkeakoulu- ja tutkijakoulutusasteen suorittaneista naisia on 56 prosenttia.
• Naisten osuus tutkinnon suorittaneista on suurin terveys- ja hyvinvointialoilla, 86,5 prosenttia. Muita selkeästi naisenemmistöisiä koulutusaloja ovat kasvatusalat (79 %), humanistiset ja taidealat (67,5 %), yhteiskunnalliset alat (67 %), kauppa-, hallinto- ja oikeustieteet (66 %) sekä palvelualat (65 %).
• Pienin naisten osuus tutkinnon suorittaneista on tekniikan aloilla (16 %) sekä tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen (ICT) aloilla (20 %).
• Vuoden 2022 Pisa-tutkimuksen mukaan 15-vuotiaista tytöt pärjäsivät poikia paremmin jokaisessa kolmessa luokassa (matematiikka, lukutaito sekä luonnontiede). Pienimmät erot olivat matematiikan taidoissa (5 pistettä). Lukutaidossa erot olivat 45 pistettä ja luonnontieteissä 50 pistettä. Vuonna 2022 Pisa-tulokset heikkenivät Suomessa, kuten lähes kaikissa muissakin OECD-maissa. Yksi esitetty selittävä tekijä on koronapandemian aikaiset poikkeusolot koulujärjestelmissä.
• Pisa 2018 -tutkimuksen mukaan 15-vuotiaiden suomalaistyttöjen lukutaito ja luonnontieteiden osaaminen ovat maailman huippua. OECD-maiden välisessä tarkastelussa he sijoittuivat kärkeen näissä molemmissa. Tyttöjen ja poikien välinen osaamisero lukutaidossa oli Suomessa OECD-maiden suurin.

Naiset suomalaisessa työelämässä

• Vuonna 2023 työllisiä 15–74-vuotiaita naisia oli noin 1,3 miljoonaa. Työllisyysaste 20–64 vuotiailla oli 78,0 %. Naisten työllisyysaste ohitti miesten työllisyysasteen (77,9 %) Suomessa ensimmäistä kertaa. Myös maailmanlaajuisesti olemme kärkijoukossa.
• Jatkuvassa työssä työskenteli 81 prosenttia 15–74-vuotiaista palkansaajanaisista. Määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleviä oli  19 prosenttia. Kaikista määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevistä 59 prosenttia oli naisia.
• Kokoaikatyötä teki 76 prosenttia ja osa-aikatyötä 24 prosenttia palkansaajanaisista.
• Vuonna 2023 Suomessa oli 105 000 naispuolista yrittäjää. Heidän osuutensa kaikista yrittäjistä oli 33 prosenttia.  Naisyrittäjistä 73 prosenttia oli yksinyrittäjiä, eli he toimivat yksin ilman palkallista työvoimaa.
• Työssäkäyvien naisten yleisimmät toimialat ovat terveys- ja sosiaalipalvelut (28 %), tukku- ja vähittäiskauppa (10 %), koulutus (10 %), ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (7 %) sekä teollisuus (7 %).
• Naisenemmistöisin toimiala on terveys- ja sosiaalipalvelut, missä alan työllisistä 86 prosenttia on naisia. Seuraavaksi naisenemmistöisimmät alat ovat muu palvelutoiminta (72,5 % naisia) ja koulutus (69 % naisia).
• Pienin naisten osuus on rakentamisen toimialalla, missä naisia on alan työllisistä alle 11,5 prosenttia.
• Vuonna 2023 naispalkansaajien keskiansio vuonna 2023 oli 3 608 euroa kuukaudessa, kun taas miehillä vastaava luku oli 4 258 euroa. Sektoreittain naisten keskipalkka oli valtiolla 4 091 euroa, yksityisellä sektorilla 3 680 euroa ja paikallishallinnossa 3 408 euroa.
• Naisten ja miesten palkkaero vaihtelee sen mukaan, mistä tulokulmasta eroja tarkastelee. Lue lisää sukupuolten palkkaerojen laskennasta Sampo Pehkosen Prosenttipeliä palkkaeroilla -blogitekstistä.
• Tuloeroihin pääset perehtymään myös Kaisa-Mari Okkosen artikkelista Miehet ja naiset tuloluokkakuvassa – sekä tulot että tuloerot ovat miehillä naisia suuremmat.
• Eläkkeelle siirtymisen keskiarvoikä oli vuonna 2023 naisilla 62,5 vuotta.
• Vuonna 2022 naisten keskimääräinen työeläke oli 1 658 euroa kuukaudessa ja miesten  2 070 euroa kuukaudessa. Miesten keskieläke oli siis noin 400 euroa (25 %) suurempi kuin naisten.

Naiset, valta ja päätöksenteko

• Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa valittiin kansanedustajiksi 92 naista. Naisten osuus valituista oli 46 prosenttia. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa naisia valittiin 94 (47 %), mikä oli historiallisesti suurin määrä koskaan.
• Euroopan maista Suomessa oli vuonna 2023 toiseksi eniten naisia kansanedustajina Albanian jälkeen.
• Vuonna 2023 valittujen naisten keski-ikä oli 46 vuotta, hieman alempi kuin valittujen miesten keski-ikä (48 vuotta).
• Valittujen naisten kolme suurinta puoluetta olivat SDP (23,9 %), Kokoomus (20,7 %) ja Perussuomalaiset (18,5 %).
• Puolueiden sisällä, naisten osuudet valituista olivat suurimmat Vasemmistoliitolla (81,1 %), Vihreillä (76,9 %) ja Kristillisdemokraateilla (60 %).
• Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa naisten äänestysprosentti oli 72,9 ja miesten 70,9 (Suomessa asuvat Suomen kansalaiset).
• Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1907 eduskuntaan valittiin 19 naista, ja naisten osuus kansanedustajista oli lähes 10 prosenttia. Itsenäisen Suomen ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1919 naisten äänestysprosentti oli 65,1 prosenttia, kun miehistä äänesti 69,5 prosenttia.
• Sanna Marinin aloittaessa pääministerinä joulukuussa 2019 hallituksen 19 ministeristä 12 oli naisia. Ensimmäisen kerran Suomen hallituksessa oli enemmän naisia kuin miehiä vuonna 2007 Vanhasen II hallituksessa.
• Keskuskauppakamarin naisjohtajuus selvityksen mukaan naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä oli vuonna 2022 ennätykselliset 33 prosenttia.
• Pörssiyhtiöiden hallitusten valiokunnissa sukupuolten tasajakoisuudessa oli eroja. Naisvoittoisimmat valiokunnat olivat tarkastus- (45 %) ja palkitsemisvaliokunta (30 %). Vähiten naisia oli puolestaan hallitusten nimitys- (22 %) ja nimitystoimivaliokunnissa (11 %). Tiedotteen mukaan naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa kasvoi merkitsevästi, jos hallituksen nimitysvaliokunnassa oli mukana edes yksi nainen.
• Kasvuvaiheessa olevissa First North -yhtiöiden hallitusten jäsenissä naisia oli 25 prosenttia.
• Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista oli vuonna 2022 naisia ennätykselliset 9 prosenttia.
• Vuonna 2022 kaupunginjohtajista 33 prosenttia oli naisia. Kunnanjohtajista naisia oli 29,5 prosenttia.
• Euroopan tasa-arvoinstituutin vuoden 2023 selvityksen mukaan, valta on jakautunut kokonaisuudessaan Suomessa viidenneksi tasa-arvoisimmin EU:ssa. Suomalaisnaisten taloudellisen päätöksenteon valtaindeksi oli muihin EU-maihin verrattuna sijalla 11.

Naisten ajankäyttö ja vapaa-aika

• Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan näyttöruutujen äärellä kului vuonna 2021 enemmän aikaa kuin koskaan aiemmin. Naisilla päivän keskimääräinen ruutuaika oli 4 h 10 min, mikä on puoli tuntia vähemmän kuin miehillä.
• Naiset käyttävät aikaa erityisesti sosiaaliseen mediaan ja viestintään, kun taas miesten ruutuajassa painottuu digipelaaminen. Suosituimpia sosiaalisen median ja viestinnän palveluita naisilla olivat WhatsApp, jota käytti  81 prosenttia ja Facebook, jota käytti 61 prosenttia.
• Vuoden 2022 elinolotilaston mukaan kulttuuritapahtumissa käyminen väheni voimakkaasti. Naiset osallistuivat kulttuuritapahtumiin enemmän kuin miehet.
• Naisista 37 prosenttia ja miehistä 33 prosenttia oli käynyt viimeisen 12 kuukauden aikana elokuvissa. Eniten elokuvissa olivat käyneet 16-24-vuotiaat naiset (60 prosenttia) ja samanikäiset miehet (50 prosenttia).
• Erilaisissa elävissä esityksissä, kuten konserteissa tai tanssiesityksissä, oli käynyt 37 prosenttia naisista ja 28 prosenttia miehistä. Elävissä esityksissä käyvät eniten 35–49-vuotiaat naiset (42 prosenttia) ja 25–34-vuotiaat miehet (35 prosenttia).
• Museoissa, näyttelyissä, arkeologisilla ja historiallisilla paikoilla oli vieraillut 45 prosenttia naisista ja 44 prosenttia miehistä.
• Urheilutapahtumissa miehet kävivät innokkaammin kuin naiset: 22 prosenttia naisista oli käynyt jossain urheilutapahtumassa viimeisen 12 kuukauden aikana, miehistä 34 prosenttia oli käynyt urheilutapahtumassa.
• Naiset lukevat kirjoja huomattavasti aktiivisemmin kuin miehet: 75 prosenttia naisista ja 61 prosenttia miehistä oli lukenut jonkin kirjan vuonna 2022. Myös ns. aktiivilukijoita oli enemmän naisten kuin miesten joukossa: naisista 28 prosenttia ja miehistä 16 prosenttia oli lukenut vähintään 10 kirjaa vuonna 2022.
• Naiset ja miehet tekevät vapaaehtoistyötä lähes yhtä paljon. Vapaaehtoistyön tekeminen on kuitenkin vähentynyt sekä miehillä että naisilla ja kaikissa ikäryhmissä verrattuna edellisiin vuosiin.
• Edellisen 12 kuukauden aikana vapaaehtoistyötä oli vuonna 2022 tehnyt 24 prosenttia naisista. Eniten vapaaehtoistyötä tekivät 35–49-vuotiaat naiset. Miehistä vapaaehtoistyötä oli tehnyt 23 prosenttia.
• 73 prosenttia naisista kertoi edellisen 12 kuukauden aikana osallistuneensa aktiiviseen kansalaistoimintaan: he olivat äänestäneet, allekirjoittaneet kansalaisaloitteita, osallistuneet yhdistysten tai etujärjestöjen toimintaan tai muuhun vastaavaan. Vastaavasti 68 prosenttia miehistä oli samana aikana osallistunut aktiiviseen kansalaistoimintaan. 
• Sukulaisten ja ystävien tapaaminen vähentyi merkittävästi aikaisempiin vuosiin verrattuna sekä naisilla että miehillä.
• Vuonna 2022 40 prosenttia naisista tapasi ystäviään vähintään viikoittain. Eniten ystäviä tapasivat nuoret, 16–24-vuotiaat naiset (71 %). Miehistä 49 prosenttia kertoi tapaavansa ystäviään viikoittain. Vielä vuonna 2015 naisista 58 prosenttia ja miehistä 65 prosenttia tapasi ystäviään viikoittain.
• Sukulaisia kertoi tapaavansa vähintään viikoittain 45 prosenttia naisista. Eniten sukulaisia tapaavat vanhimmat ikäluokat, 65–74-vuotiaat (53 prosenttia) ja 75-vuotiaat ja vanhemmat (54 prosenttia). Miehistä 41 prosenttia tapaa sukulaisia vähintään viikoittain. Vuonna 2015 naisista 56 prosenttia ja miehistä 51 prosenttia tapasi sukulaisia viikoittain.

Naisten hyvinvointi

• Suomalaisten naisten ruokavalio on lähempänä ravitsemussuosituksia kuin miesten ruokavalio.
• Naisista useampi kuin joka kolmas ja miehistä joka viides syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja useita kertoja päivässä. Kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa syö joka kolmas mies ja nainen. Yli puolet naisista ja lähes puolet miehistä söi vähintään kerran päivässä täysjyvätuotteita kuten täysjyväleipää, -puuroa tai -viljalisäkettä.  Neljännes naisista ja viidennes miehistä käytti suositeltavaa kasviöljypohjaista, vähintään 60 prosenttia rasvaa sisältävää levitettä leivällä.
• Naisista 30 prosenttia on lihavia (painoindeksi ylittää lihavuuden rajan BMI 30 kg/m² tai yli).
• Yli kolmannes suomalaisista naisista liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti. Terveysliikuntasuositus toteutui parhaiten 20–39-vuotiailla naisilla, joista 42 prosenttia saavutti suosituksen.
• 30 prosenttia naisista ei harrasta vapaa-ajallaan liikuntaa lainkaan.
• Kävely on yleisin liikkumisen muoto sekä naisilla että miehillä. Toiseksi yleisin laji molemmilla sukupuolilla on kuntosaliharjoittelu. Seuraavaksi yleisimpiä lajeja naisilla ovat juoksu tai hölkkä, sauvakävely, pyöräily ja ryhmäliikunta.
• Fyysisesti kuormittavaa, paljon kävelyä, nostelua tai muita raskaita askareita sisältävää työtä teki 16 prosenttia naisista.
• 20 vuotta täyttäneistä naisista 9 prosenttia tupakoi päivittäin. 20–64-vuotiaista naisista päivittäin tupakoi 11 prosenttia.
• 20 vuotta täyttäneistä naisista 21 prosenttia käyttää liikaa alkoholia.
• Naisten ja miesten kuolemansyissä on jonkin verran eroa. Naisia kuolee miehiä enemmän hermostosairauksiin, lähinnä Alzheimerin tautiin.
• Vuonna 2022 naisia kuoli dementiaan lähes kaksinkertainen määrä miehiin verrattuna (miehiä 4 178, naisia 8 135), mikä johtuu lähinnä siitä, että naiset elävät miehiä vanhemmiksi.
• 34 prosenttia 18–74-vuotiaista suomalaisnaisista oli kokenut joskus elämänsä aikana fyysistä parisuhdeväkivaltaa ja 50 prosenttia henkistä väkivaltaa kumppaninsa taholta. Suomessa naiset raportoivat väkivallan kokemuksiaan enemmän kuin muissa välivertailun kymmenessä maassa.
• Myös naisten työssä kokema seksuaalinen häirintä on Suomessa yleisempää kuin muissa välivertailun maissa, 18–74-vuotiaista naisista sitä on kokenut 54 prosenttia.
• 4 prosenttia naisista tunsi elämänsä päivittäin turvattomaksi. 
• Naisista 12 prosenttia oli tuntenut itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti.
• Elämänlaatunsa hyväksi koki 52 prosenttia naisista. Itsensä koki onnelliseksi 49 prosenttia.
• Päivittäisen elämän erittäin tai hyvin turvalliseksi koki 64 prosenttia naisista.

Suomen naiset maailman kärjessä

Suomi keikkuu monessa sukupuolten tasa-arvoa ja naisten asemaa tarkastelevassa kansainvälisessä vertailussa kärjen tuntumassa:

• Suomi on maailman kolmanneksi tasa-arvoisin maa.
  Maailman talousfoorumi (WEF), Global Gender Gap Index 2023
• Suomessa valta on jakautunut sukupuolille viidenneksi tasa-arvoisimmin EU:ssa.
  Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE), Gender Equality Index 2023: Power
• Suomessa on vuoden 2023 alussa tehdyn vertailun mukaan toiseksi eniten naiskansanedustajia Euroopassa.
  Parlamenttienvälinen liitto (IPU) ja UN Women, Women in Politics 2023
• Suomi on maailman neljänneksi paras maa olla nainen.
  Georgetown Institute for Women, Peace and Security (GIWPS) ja Oslon rauhantutkimusinstituutti (PRIO), Women, Peace and Security Index 2023/24

Tilastolähteitä sukupuolten tasa-arvosta