Äidit tilastoissa 2023

Äitienpäivää vietetään Suomessa toukokuun toisena sunnuntaina, joka vuonna 2023 on 14. toukokuuta. Äitienpäivä sai Suomessa virallisen aseman vuoden 1927 jälkeen, ja liputuspäivä siitä tehtiin vuonna 1947.

Lähes 1,6 miljoonaa äitiä

  • Suomessa on lähes 1,6 miljoonaa äitiä eli naista, joilla on biologisia tai adoptoituja lapsia.
  • 66 prosentilla 15–87-vuotiaista naisista on lapsia.
  • 64–87-vuotiaista naisista äitejä on 86 prosenttia.
  • Vuonna 2022 uusien biologisten äitien määrä kasvoi 19 524:llä.
  • Vuonna 2021 adoption kautta ensimmäistä kertaa äidiksi tuli 60 naista.
  • Yhdellä 15–87-vuotiaalla äidillä oli vuonna 2022 keskimäärin 2,26 lasta.
  • Eniten on kahden lapsen äitejä, joita on 678 121 (44,3 % äideistä).
  • Yhden lapsen äitejä on 371 600 (24,3 %) ja kolmen lapsen äitejä 327 057 (21,4 %).
  • Kymmenellä prosentilla äideistä on neljä lasta tai enemmän.

Lähde

Tilastokeskus: Väestötilastot

557 000 isoäitiä

  • Vuonna 2021 Suomessa oli noin 557 000 isoäitiä, joilla oli väestössä vähintään yksi alaikäinen lapsenlapsi.
  • Isoäidit olivat keskimäärin noin 61-vuotiaita lapsenlapsen syntyessä.
  • Isoäitien keski-ikä oli hieman alle 68 vuotta.
  • Lapsenlapsen matka isoäidin luo oli keskimäärin 78 kilometriä.

Lähde

Tilastokeskus: Väestötilastot

Syntyneet lapset

  • Suomessa syntyi vuonna 2022 yhteensä 44 951 lasta, joista 21 991 oli tyttöjä ja 22 960 poikia. Lapsia syntyi 4 643 vähemmän kuin edellisvuonna. Syntyneistä 19 524 oli esikoisia.
  • Eniten lapsia syntyi elokuussa (4 067 lasta).
  • Naisten ikä ensimmäisen lapsen syntyessä oli keskimäärin 29,6 vuotta, kun kaikkien synnyttäjien keski-ikä oli 31,2 vuotta. Yleisimmin äiti oli 29–34-vuotias lapsen syntyessä. Yli 45-vuotiaille äideille syntyi yhteensä 187 lasta.
  • Vuonna 2022 naisten kokonaishedelmällisyysluku laski 1,32 lapseen vuoden 2021 nousseesta luvusta 1,46. Kokonaishedelmällisyysluku oli vuodesta 1776 alkavan mittaushistorian matalin.
  • Lähes puolet (48,6 %) lapsista syntyi avioliiton ulkopuolella vuonna 2022. Osuus on noussut 1970-luvulta asti.

Lähde

Tilastokeskus: Syntyneet 2022

Synnytykset ja adoptiot

  • Vuonna 2021 ensisynnyttäjien osuus kaikista synnyttäjistä Suomessa oli 42,5 prosenttia.
  • Vuonna 2021 monisikiöisiä synnytyksiä oli 1,3 prosenttia kaikista synnytyksistä. Näistä 635 oli kaksossynnytyksiä ja 11 kolmossynnytyksiä.
  • Lähes kaikki (99,3 %) synnytykset Suomessa vuonna 2021 tapahtuivat sairaaloissa. Äidin keskimääräinen hoitoaika sairaalassa synnytyksen jälkeen oli 2,5 päivää.
  • Lapsista reilu kolmannes (35,4 %) syntyi Uudellamaalla HUS:n sairaanhoitopiirin sairaaloissa (HYKS, Hyvinkään ja Lohjan sairaalat). HYKS:n sairaaloissa (Naistenklinikka ja Jorvin sairaala) syntyi noin 28 prosenttia lapsista.
  • Suunniteltuja kotisynnytyksiä oli syntymärekisterin mukaan 119 vuonna 2021 ja matkalla sairaalaan sattuneita synnytyksiä 103. Muista syistä suunnittelemattomia sairaalan ulkopuolisia synnytyksiä oli 105.
  • Vuonna 2021 keisarileikkausten osuus kaikista synnytyksistä oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin, 19,6 prosenttia. Ensisynnyttäjillä niiden osuus oli 24,5 prosenttia.
  • Keisarileikkausten osuus synnytyksistä oli pitkään 16–17 prosenttia, mutta niiden osuus on viime vuosina kasvanut vuosittain noin prosenttiyksiköllä.
  • Vuonna 2021 Suomeen adoptoitiin 84 ulkomailla syntynyttä lasta, joista 75 oli alle 18-vuotiaita. Eniten lapsia Suomeen adoptoitiin Etelä-Afrikasta (25 lasta), Thaimaasta (16 lasta), Venäjältä (6) ja Filippiineiltä (6).
  • Suomessa syntyneiden lasten adoptioita tehtiin 155, joista alle 18-vuotiaiden adoptioita oli 74.

Lähteet

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2021
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Keisarileikkaukseen päätyi 19,6 prosenttia raskauksista vuonna 2021 (uutinen 22.6.2022)
Tilastokeskus: Adoptiot 2021

Äitien työllisyys ja perhevapaiden käyttö

  • Vuonna 2021 työllisyysaste oli 20–59-vuotiailla naisilla keskimäärin 78,3 prosenttia.
  • Lapsiperheiden äitien työllisyysaste oli 78,9 prosenttia – eli korkeampi kuin lapsettomilla naisilla, joiden työllisyysaste oli 77,9 prosenttia.
  • Vuodesta 2019 vuoteen 2021 lapsiperheiden äitien työllisyysaste nousi 2,6 prosenttiyksikköä. Työllisyysaste nousi erityisesti niillä äideillä, joiden nuorin lapsi oli alle 3-vuotias.
  • Alle 3-vuotiaiden lasten äideistä työllisiä vuonna 2021 oli 60,9 prosenttia, 3–6-vuotiaiden lasten äideistä työllisiä oli 79,7 prosenttia ja 7–17-vuotiaiden lasten äideistä 87,7 prosenttia.
  • Yhden lapsen äideistä 79,1 prosenttia oli työllisiä, kahden lapsen äideistä 82,5 prosenttia ja vähintään kolmen lapsen äideistä työllisiä oli 71,2 prosenttia.
  • Äitien yleisin ammatti vuonna 2020 oli sairaanhoitaja. Seuraavaksi yleisimmät äitien ammattiryhmät olivat myyjät, sosiaalialan hoitajat sekä päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat.
  • Vuonna 2021 vanhempainpäivärahaa sai 82 686 äitiä, joille maksettu keskimääräinen päiväkorvaus oli 69,46 euroa.
  • Suurin osuus (39 %) äitien päivärahoista maksettiin 30–34-vuotiaille.
  • Suurin keskimääräinen päiväkorvaus maksettiin 35–39-vuotiaille äideille (78,55 euroa).
  • Äitiysavustuksia jaettiin 48 390 kappaletta, joista 67 prosenttia äitiyspakkauksena.
  • Adoptiotukea sai 47 perhettä.
  • Kotihoidon tuen saajista 91,9 prosenttia on naisia. Vuonna 2021 kotihoidon tukea sai 75 695 äitiä.
  • Lähes 90 prosenttia perheistä käyttää kotihoidon tukea ainakin jonkin aikaa hoitaakseen alle kolmevuotiasta lastaan kotona. Tukea käyttävät pidempään äidit, joilla ei ole työtä, johon palata perhevapaiden jälkeen. Äidit itse perustelevat lapsen hoitamista kotihoidon tuella ensisijaisesti halulla olla enemmän lapsen kanssa.
  • Kahden vanhemman perheessä on yleensä kannattavaa, että molemmat vanhemmat käyttävät vanhempainrahapäiviä. Kela on julkaissut perhevapaavertailun, jolla voi tarkastella, miten perheen tulot muuttuvat, jos perhevapaita jaetaan eri tavoilla. Lue lisää Kelan tutkimusblogista Perhevapaiden jakaminen on perheelle taloudellisesti kannattavaa.
  • Vuonna 2021 varhaiskasvatukseen eli päiväkotitoimintaan ja perhepäivähoitoon osallistui kaikkiaan 230 600 lasta.
  • Alle 3-vuotiaista lapsista varhaiskasvatukseen osallistui 35 prosenttia ja 3−5-vuotiaista lapsista 87 prosenttia.
  • Suomessa lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on lisääntynyt 2010-luvulla. Silti Suomi ei ole vielä saavuttanut EU:n asettamaa varhaiskasvatukseen osallistumisen tavoitetta, joka on 96 prosenttia ikäluokasta 3-vuotiaista oppivelvollisuuskoulun alkuun (eli Suomessa ikäryhmä 3–6-vuotiaat).
  • Lue lisää varhaiskasvatukseen osallistumisesta Mika Tuonosen artikkelista Varhaiskasvatukseen osallistuminen yleistyy nopeasti Suomessa ja kansainvälisesti.

Lähteet

Tilastokeskus: Työvoimatutkimuksen tietokantataulukot
Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 2021, äitien työllisyysaste nousi vuonna 2021
Tilastokeskus: Työssäkäyntitilasto 2020
Kela: Lapsiperhe-etuustilasto 2021
Kela: Vailla työsuhdetta olevat äidit käyttävät kotihoidontukea muita pidempään, äitien omissa perusteluissa korostuvat hoivaihanteet (uutinen 13.2.2023)
Tilastokeskus: Varhaiskasvatus 2021
Tilastokeskus: Varhaiskasvatukseen osallistuminen yleistyy nopeasti Suomessa ja kansainvälisesti (Tuononen, Tieto&trendit, 11.6.2021)

Lastensaantitoiveet

  • Väestöliiton Perhebarometrin mukaan 85 prosenttia 20–45-vuotiaista suomalaisista toivoisi tai olisi toivonut itselleen lapsia ihanteellisessa versiossa elämästään.
  • Suomalaiset 20–45-vuotiaat pitävät itselleen ihanteellisena lapsilukuna noin kahta lasta. Nollaa lasta ihanteenaan piti noin 15 prosenttia.
  • Vaikka ihanteellinen lapsiluku on noin kaksi lasta, lapsia saadaan selvästi tätä vähemmän. Suomalaisten toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välinen ero on 0,66 lasta 35–45-vuotiaiden ikäryhmässä ja 0,59 lasta 46–54-vuotiailla.
  • Ne, jotka eivät toivo itselleen lapsia, pitivät muita asioita elämässä tärkeämpinä eivätkä koe, että lapsen saaminen toisi heidän elämäänsä merkittäviä hyviä puolia. Matala tai nollan lapsen ihanne on kuitenkin yleinen myös elämäntilanteisiin liittyvistä syistä, esimerkiksi ilman kumppania elävillä ja matalasti koulutetuilla.
  • Vauvaperheille suunnatun FinLapset-kyselytutkimuksen pohjalta selvitettiin vauvaperheiden vanhempien lastensaantitoiveita. Vanhemmista noin puolet toivoi tulevaisuudessa lisää lapsia. Epävarmoja lastenhankinnasta oli reilu neljännes vanhemmista.
  • Jo sopiva lasten määrä oli yleisin syy olla toivomatta lapsia. Vanhempana jaksaminen oli toiseksi yleisin syy lastensaannin epäröinnille.

Lähteet

Väestöliitto: Perhebarometri 2022: Kuka haluaa lapsia 2020-luvulla? (Sorsa, Lehtonen & Rotkirch)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Lastensaantitoiveet suomalaisissa vauvaperheissä (Klemetti, Vuorenmaa, Ervasti & Miettinen). Teoksessa Suomalaisten hyvinvointi 2022

Tilastot on koonnut Tilastotietopalvelu. Tilastokeskus ei vastaa muiden tiedontuottajien tietojen oikeellisuudesta.

Lisätietoja

puh. 029 551 2220
info@stat.fi