Äidit tilastoissa 2024

Äitienpäivää vietetään Suomessa toukokuun toisena sunnuntaina, joka vuonna 2024 on 12. toukokuuta. Äitienpäivä sai Suomessa virallisen aseman vuoden 1927 jälkeen, ja liputuspäivä siitä tehtiin vuonna 1947.

Lähes 1,6 miljoonaa äitiä

  • Suomessa on lähes 1,6 miljoonaa äitiä eli naista, joilla on biologisia tai adoptoituja lapsia.
  • 65 prosentilla 15–88-vuotiaista naisista on lapsia.
  • 64–88-vuotiaista naisista äitejä on 86 prosenttia.
  • Vuonna 2022 uusien biologisten äitien määrä kasvoi 19 524:llä.
  • Vuonna 2022 adoption kautta ensimmäistä kertaa äidiksi tuli 72 naista.
  • Yhdellä 15–88-vuotiaalla äidillä oli vuonna 2023 keskimäärin 2,25 lasta.
  • Eniten on kahden lapsen äitejä, joita on 682 705 (44,3 % äideistä).
  • Yhden lapsen äitejä on 374 741 (24,3 %) ja kolmen lapsen äitejä 327 722 (21,3 %).
  • Kymmenellä prosentilla äideistä on neljä lasta tai enemmän.

Lähde

Tilastokeskus: Väestötilastot

550 000 isoäitiä

  • Vuonna 2022 Suomessa oli noin 550 000 isoäitiä, joilla oli väestössä vähintään yksi alaikäinen lapsenlapsi.
  • Isoäidit olivat keskimäärin noin 61-vuotiaita lapsenlapsen saadessaan vuonna 2022.
  • Isoäitien keski-ikä oli hieman yli 68 vuotta.
  • Vuonna 2022 alaikäisistä lapsista 79 prosentilla oli äidinäiti ja isänäiti 74 prosentilla.
  • Lapsenlapsen matka isoäidin luo oli keskimäärin 78 kilometriä.

Lähde

Tilastokeskus: Väestötilastot
Tilastokeskus: Lapsiperheiden määrä on pienentynyt selvästi jo pidemmän aikaa – isovanhemmat aiempaa lähempänä (Pietiläinen & Wallenius, Tieto&trendit, 1.2.2024)

Syntyneet lapset

  • Suomessa syntyi vuonna 2022 yhteensä 44 951 lasta, joista 21 991 oli tyttöjä ja 22 960 poikia. Lapsia syntyi 4 643 vähemmän kuin edellisvuonna. Syntyneistä 19 524 oli esikoisia.
  • Eniten lapsia syntyi elokuussa (4 067 lasta).
  • Naisten ikä ensimmäisen lapsen syntyessä oli keskimäärin 29,6 vuotta, kun kaikkien synnyttäjien keski-ikä oli 31,2 vuotta. Yleisimmin äiti oli 29–34-vuotias lapsen syntyessä. Yli 45-vuotiaille äideille syntyi yhteensä 187 lasta.
  • Vuonna 2022 naisten kokonaishedelmällisyysluku laski 1,32 lapseen. Kokonaishedelmällisyysluku oli vuodesta 1776 alkavan mittaushistorian matalin.
  • Lähes puolet (48,6 %) lapsista syntyi avioliiton ulkopuolella vuonna 2022. Osuus on noussut 1970-luvulta asti.

Lähde

Tilastokeskus: Syntyneet 2022 (Syntyneet 2023 julkaistaan 24.5.)

Synnytykset ja adoptiot

  • Vuonna 2022 ensisynnyttäjien osuus kaikista synnyttäjistä Suomessa oli 43,7 prosenttia.
  • Vuonna 2022 monisikiöisiä synnytyksiä oli 1,3 prosenttia kaikista synnytyksistä. Näistä 579 oli kaksossynnytyksiä ja 9 kolmossynnytyksiä.
  • Lähes kaikki (99,2 %) synnytykset Suomessa vuonna 2022 tapahtuivat sairaaloissa.
  • Lapsista reilu kolmannes (35,0 %) syntyi Uudellamaalla HUS:n sairaanhoitopiirin sairaaloissa (HYKS, Hyvinkään ja Lohjan sairaalat). HYKS:n sairaaloissa (Naistenklinikka ja Jorvin sairaala) syntyi useampi kuin joka neljäs (27,9 %) lapsista.
  • Suunniteltuja kotisynnytyksiä oli syntymärekisterin mukaan 109 vuonna 2022 ja matkalla sairaalaan sattuneita synnytyksiä 92. Muista syistä suunnittelemattomia sairaalan ulkopuolisia synnytyksiä oli 119.
  • Vuonna 2022 keisarileikkausten osuus kaikista synnytyksistä oli sama kuin edellisvuonna, 19,6 prosenttia. Ensisynnyttäjillä niiden osuus oli 24,3 prosenttia.
  • Keisarileikkausten osuus synnytyksistä oli pitkään 16–17 prosenttia, mutta kasvoi vuodesta 2019 alkaen noin prosenttiyksiköllä vuosittain. Kasvu kuitenkin pysähtyi vuonna 2022.
  • Vuonna 2021 Suomeen adoptoitiin 96 ulkomailla syntynyttä lasta, joista 85 oli alle 18-vuotiaita. Eniten lapsia Suomeen adoptoitiin Thaimaasta (30 lasta), Intiasta (15 lasta), Etelä-Afrikasta (13) ja Filippiineiltä (12).
  • Suomessa syntyneiden lasten adoptioita tehtiin 173, joista alle 18-vuotiaiden adoptioita oli 78.

Lähteet

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2022
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Joka viides synnytys päätyi keisarileikkaukseen vuonna 2022 (uutinen 6.11.2023)
Tilastokeskus: Adoptiot 2022

Äitien työllisyys ja perhevapaiden käyttö

  • Vuonna 2022 työllisyysaste oli 20–59-vuotiailla naisilla keskimäärin 79,8 prosenttia.
  • Lapsiperheiden äitien työllisyysaste oli 81,4 prosenttia – eli korkeampi kuin lapsettomilla naisilla, joiden työllisyysaste oli 78,9 prosenttia. Äitien työllisyysaste nousi hieman vuodesta 2021 vuoteen 2022.
  • Vuodesta 2019 vuoteen 2022 lapsiperheiden äitien työllisyysaste nousi 5,1 prosenttiyksikköä. Työllisyysaste nousi erityisesti niillä äideillä, joiden nuorin lapsi oli alle 3-vuotias.
  • Alle 3-vuotiaiden lasten äideistä työllisiä vuonna 2022 oli 62,8 prosenttia, 3–6-vuotiaiden lasten äideistä työllisiä oli 82,9 prosenttia ja 7–17-vuotiaiden lasten äideistä 89,7 prosenttia.
  • Yhden lapsen äideistä 83,2 prosenttia oli työllisiä, kahden lapsen äideistä 83,1 prosenttia ja vähintään kolmen lapsen äideistä työllisiä oli 73,9 prosenttia.
  • Äitien yleisin ammatti vuonna 2021 oli sairaanhoitaja. Seuraavaksi yleisimmät äitien ammattiryhmät olivat myyjät, sosiaalialan hoitajat sekä päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat.
  • Vuonna 2022 vanhempainpäivärahaa sai 80 310 äitiä, joille maksettu keskimääräinen päiväkorvaus oli 71,45 euroa.
  • Suurin osuus (39 %) äitien päivärahoista maksettiin 30–34-vuotiaille.
  • Suurin keskimääräinen päiväkorvaus maksettiin 40 vuotta täyttäneille äideille (80,55 euroa).
  • Äitiysavustuksia suoritettiin 45 177 kappaletta, joista 71 prosenttia äitiyspakkauksena.
  • Adoptiotukea sai 52 perhettä.
  • Kotihoidon tuen saajista 91,5 prosenttia on naisia. Vuonna 2022 kotihoidon tukea sai 79 878 henkilöä.
  • Ennen perhevapaauudistusta tehdyn vuoden 2022 perhevapaakyselyn mukaan lähes 90 prosenttia perheistä käytti kotihoidon tukea ainakin jonkin aikaa hoitaakseen alle kolmevuotiasta lastaan kotona. Tukea käyttivät pidempään äidit, joilla ei ollut työtä, johon palata perhevapaiden jälkeen. Äidit itse perustelivat lapsen hoitamista kotihoidon tuella ensisijaisesti halulla olla enemmän lapsen kanssa.
  • Kahden vanhemman perheessä on yleensä kannattavaa, että molemmat vanhemmat käyttävät vanhempainrahapäiviä. Kela on julkaissut perhevapaavertailun, jolla voi tarkastella, miten perheen tulot muuttuvat, jos perhevapaita jaetaan eri tavoilla. Lue lisää Kelan tutkimusblogista Perhevapaiden jakaminen on perheelle taloudellisesti kannattavaa.
  • Vuonna 2022 varhaiskasvatukseen eli päiväkotitoimintaan ja perhepäivähoitoon osallistui kaikkiaan 234 300 lasta.
  • Alle 3-vuotiaista lapsista varhaiskasvatukseen osallistui 40 prosenttia ja 3−5-vuotiaista lapsista 89 prosenttia. Osuus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna.
  • Kelan ja THL:n perhevapaakyselyn mukaan useimpien vanhempien mielestä sopiva ikä laittaa lapsi varhaiskasvatukseen on 1,5–2 vuotta. Äideistä tätä mieltä oli 40 prosenttia.
  • Väestöliiton Perhebarometrin lapsiperheelliset vastaajat puolestaan näkivät sopivaksi iäksi 2,2 vuotta. Muu väestö (kotona ei alle 18-vuotiaita lapsia) piti parhaana 2,5 vuoden ikää.
  • Suomessa lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on lisääntynyt 2010-luvulla. Silti Suomi ei ole vielä saavuttanut EU:n asettamaa varhaiskasvatukseen osallistumisen tavoitetta, joka on 96 prosenttia ikäluokasta 3-vuotiaista oppivelvollisuuskoulun alkuun (eli Suomessa ikäryhmä 3–6-vuotiaat).
  • Lue lisää varhaiskasvatukseen osallistumisesta Mika Tuonosen artikkelista Varhaiskasvatukseen osallistuminen yleistyy nopeasti Suomessa ja kansainvälisesti.

Lähteet

Tilastokeskus: Työvoimatutkimuksen tietokantataulukot
Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 2022, Äitejä vähemmän työvoiman ulkopuolella vuonna 2022
Tilastokeskus: Työssäkäyntitilasto 2022
Kela: Lapsiperhe-etuustilasto 2022
Kela: Vailla työsuhdetta olevat äidit käyttävät kotihoidontukea muita pidempään, äitien omissa perusteluissa korostuvat hoivaihanteet (uutinen 13.2.2023)
Tilastokeskus: Varhaiskasvatus 2022
Kela: Vanhempien arvomaailma heijastuu varhaiskasvatuksen aloitusikään (tutkimusblogi 11.9.2023)
Väestöliitto: Perhebarometri 2023: Kaikki tykkää perheistä. Suomalaisten perhepoliittiset toiveet (Sorsa, Lehtonen & Rotkirch)
Tilastokeskus: Varhaiskasvatukseen osallistuminen yleistyy nopeasti Suomessa ja kansainvälisesti (Tuononen, Tieto&trendit, 11.6.2021)

Lastensaantitoiveet

  • Väestöliiton Perhebarometrin mukaan 85 prosenttia 20–45-vuotiaista suomalaisista toivoisi tai olisi toivonut itselleen lapsia ihanteellisessa versiossa elämästään.
  • Suomalaiset 20–45-vuotiaat pitävät itselleen ihanteellisena lapsilukuna noin kahta lasta. Nollaa lasta ihanteenaan piti noin 15 prosenttia.
  • Vaikka ihanteellinen lapsiluku on noin kaksi lasta, lapsia saadaan selvästi tätä vähemmän. Suomalaisten toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välinen ero on 0,66 lasta 35–45-vuotiaiden ikäryhmässä ja 0,59 lasta 46–54-vuotiailla.
  • Myös suurin osa THL:n toteuttamaan Terve Suomi -tutkimukseen osallistuneista toivoo lapsia. Alle 50-vuotiaista naisista 39 prosenttia kertoo toivovansa tulevaisuudessa lapsia. Yleisimpiä toiveet ovat alle 30-vuotiailla.
  • Tahatonta lapsettomuutta on kokenut 16 prosenttia 30–74-vuotiaista naisista. Heistä yli puolet on hakeutunut lapsettomuushoitoihin tai -tutkimuksiin. Noin puolet hoitoihin hakeutuneista on saanut lapsen niiden avulla.
  • Ne, jotka eivät toivo itselleen lapsia, pitivät muita asioita elämässä tärkeämpinä eivätkä koe, että lapsen saaminen toisi heidän elämäänsä merkittäviä hyviä puolia. Matala tai nollan lapsen ihanne on kuitenkin yleinen myös elämäntilanteisiin liittyvistä syistä, esimerkiksi ilman kumppania elävillä ja matalasti koulutetuilla.
  • Vauvaperheille suunnatun FinLapset-kyselytutkimuksen pohjalta selvitettiin vauvaperheiden vanhempien lastensaantitoiveita. Vanhemmista noin puolet toivoi tulevaisuudessa lisää lapsia. Epävarmoja lastenhankinnasta oli reilu neljännes vanhemmista.
  • Jo sopiva lasten määrä oli yleisin syy olla toivomatta lapsia. Vanhempana jaksaminen oli toiseksi yleisin syy lastensaannin epäröinnille.

Lähteet

Väestöliitto: Perhebarometri 2022: Kuka haluaa lapsia 2020-luvulla? (Sorsa, Lehtonen & Rotkirch)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Lapsihaaveet siirtyvät myöhemmälle iälle – hedelmällisyysneuvonta, lapsiperheiden tuki ja myönteinen puhe voivat tukea syntyvyyttä (Tutkimustiedote 10.1.2024)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Lastensaantitoiveet suomalaisissa vauvaperheissä (Klemetti, Vuorenmaa, Ervasti & Miettinen). Teoksessa Suomalaisten hyvinvointi 2022

Äidit sata vuotta sitten

  • Vuonna 1924 lapsia syntyi 78 057 kun taas vuonna 2022 lapsia syntyi 44 951.
  • Vastasyntyneen pojan elinajanodote 1920-luvulla oli 50,2 vuotta ja tytön 55,1 vuotta. Vuonna 2022 elinajanodote oli pojilla 78,6 vuotta ja tytöillä 83,8 vuotta.
  • Elävänä syntyneiden 78 057 lapsen lisäksi vuonna 1924 syntyi 2 101 lasta kuolleena. Kuolleina syntyneiden suhteellinen osuus oli suurempi kylminä vuodenaikoina ja avioliiton ulkopuolisissa synnytyksissä. Alle vuoden ikäisenä kuolleita oli tuhatta elävänä syntynyttä kohden 106,9. Vuonna 2021 tämä imeväiskuolleisuusluku oli 2,0. Kuolleena syntyneitä lapsia oli vuonna 2022 yhteensä 128.
  • Vuonna 1924 lapsista 91 prosenttia syntyi avioliitossa ja 9 prosenttia avioliiton ulkopuolella. Vuonna 2022 lapsista 51 prosenttia syntyi avioliitossa ja 49 prosenttia syntyi avioliiton ulkopuolella.
  • Lapsensynnyttäjien määrä vuonna 1924 oli 78 957, ja yleisimmin synnyttäjät olivat 25−29-vuotiaita. Vuonna 2022 synnyttäjiä oli 44 589, ja yleisimmin he olivat 30–34-vuotiaita.
  • Synnytysten aiheuttamat kuolemantapaukset olivat 1920-luvun alussa jo nopeassa laskussa, vaikka nykyaikaan verrattuna niitä tapahtui vielä runsaasti. Vuosina 1921–1925 lapsivuoteeseen kuoli 254 äitiä, ja vuonna 1924 yhteensä 3,4 promillea kaikista synnyttäjistä. Nykyään äitiyskuolemat ovat hyvin harvinaisia. Vuonna 2022 raskauteen tai synnytykseen liittyviin syihin kuoli neljä naista.
  • Vuonna 1924 keskimääräinen lapsiluku naista kohden (kokonaishedelmällisyysluku) oli 3,2. Vuonna 2022 vastaava luku oli 1,3.
  • Vuonna 1924 kaksossynnytyksiä oli 1 189  ja kolmossynnytyksiä 6.  Vuonna 2022 kaksossynnytyksiä oli 579 ja kolmossynnytyksiä 9.

Lähteet

Tilastokeskus: Väestönmuutokset vuosina 1921-1925: Teksti
Tilastokeskus: Syntyneet 2022
Tilastokeskus: Kuolleet 2022
Tilastokeskus: Kuolemansyyt 2022
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Perinataalitilasto - synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2022

Tilastot on koonnut Tilastotietopalvelu. Tilastokeskus ei vastaa muiden tiedontuottajien tietojen oikeellisuudesta.

Lisätietoja

puh. 029 551 2220
info@stat.fi