Faktatehtaalla
Faktatehtaalla-sarjassa tutustumme Tilastokeskuksessa yhteiskunnallista tietoa tekevien huippuosaajiemme työhön. Tervetuloa mukaan! Tutustu sarjaan myös somessa aihetunnisteella #Faktatehtaalla.
Tutustu osaajiimme
Erikoistutkija Hanna Sutela Yliaktuaari Johanna Jaakkola Yliaktuaari Tapio Kuusisto Yliaktuaari Anu Uuttu Aktuaari Evin Unal
Hanna – monta näkökulmaa työelämään
Olen utelias ja haluan selvittää asioita. Tahtoisin että päätöksenteko perustuu faktoihin. On kiinnostavaa etsiä tilastoista tukea julkisuudessa esiin nousseille väittämille työelämästä.”
Erikoistutkija Hanna Sutela tutkii työelämää ja työmarkkinoita hyvin monipuolisesti eri näkökulmista. Pitkän uran aikana keskeisiä aihepiirejä ovat olleet työelämän laatu ja muutos, tasa-arvo, työn ja perheen yhteensovittaminen, ikääntyneiden ja ulkomaalaistaustaisten työllisyys.
Hanna on vastuussa työolotutkimuksesta, jota on toteutettu viiden vuoden välein. Hän on mukana myös työvoimatutkimuksen suunnittelussa sisältöpuolella. Hanna tekee tutkimusta pääosin kyselyaineistoista.
”Työelämä koskettaa lähes meitä kaikkia. Tutkijalle tämä kiinnostus on palkitsevaa. On tärkeää, että keskustelua käydään faktojen perusteella eikä tunnepohjalta. Koen, että meillä on jopa velvollisuus tuoda aiheita julkisuuteen ja vaikuttaa sitä kautta. Tykkään paneutua kirjoittamiseen ja tutkimiseen. Innostun helposti.”
Tilastokeskuksessa tutkimus on nopeasyklisempää ja konkreettisempaa kuin akateemisessa maailmassa.
”Minulle tämä sopii. Tietty määrä julkisuutta kuuluu osaksi työtäni. Toisaalta on palkitsevaa saada näkyvyyttä tekemälleen työlle. Toisaalta siinä on oma stressinsä joka kerta.”
Tutkijan työssä Tilastokeskuksessa perehtyy aiheeseen ja aineistoon syvällisesti.
”Koen itse, että vahvuuteni tulee sekä tilaston että ilmiön kummankin tuntemisesta. Mielestäni on hyvä osata puhua kumpaakin kieltä, tilastokieltä ja akateemisempaa tutkimuskieltä. Pidän tärkeänä, että me itse Tilastokeskuksessa analysoimme keräämiämme aineistoja. Samalla huomaamme muutostarpeet ja voimme parantaa seuraavan tiedonkeruun laatua.”
Hanna Sutela on laajasti verkostoitunut, ja mukana monissa työryhmissä Suomessa ja ulkomailla.
”Olen työssäni itsenäinen, mutta en yksinäinen. Mulla on päteviä ja kivoja työkavereita ja ulkopuolisia kontakteja. Voimme pallotella ja ihmetellä asioita. Se rikastaa ja on tärkeää minulle. Lähes kaikki, mitä tehdään, on enemmän tai vähemmän yhteisiä ponnistuksia.”
Hanna tuli Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoihin EU:n koulutusohjelman harjoittelijana vuonna 1995. Pian hänet pyydettiin työvoimatutkimukseen. ”Varsinainen henkilökohtainen käänne työelämän tutkimukseen tuli, kun työolotutkimuksesta tuolloin vastannut asiantuntija pyysi minut työparikseen vuoden 1997 työolotutkimukseen. Hän rohkaisi, näytti esikuvaa ja kannusti muun muassa väitöskirjan tekoon.”
Asiantuntija ei ole koskaan valmis. Työelämä muuttuu koko ajan nopeammin.
"Tilastokeskus muuttuu, työelämä muuttuu. Tulee varmasti suuria muutoksia ehkä jopa mullistuksia, kuten tuli tämä etätyö. Työelämän muutoksen seuraaminen tilastoilla kiinnostaa minua yhä.”
Johanna – tutkijasta tutkimuksen mahdollistajaksi
”Tilastokeskuksessa tuotetaan arvokkaita ja ainutlaatuisia tietoaineistoja, se on hyvin merkityksellistä. Tuntuu tärkeältä olla mukana mahdollistamassa tutkimustyötä tarjoamalla tutkijoille ja muille asiakkaille yksikkötason aineistoja tutkimuksen ja päätöksenteon tueksi”, sanoo yliaktuaari Johanna Jaakkola Tilastokeskuksen tutkijapalveluista.
Johanna siirtyi vastikään uusiin tehtäviin tutkijapalvelujen sisällä. “Lähes kolmen vuoden jälkeen tuntui hyvältä laajentaa osaamistaan. Uudessa tiimissä olen oppinut lisää prosessien ylläpidosta ja päässyt syventämään osaamistani.”
“Tutkijatausta vaikuttaa luonnollisesti työskentelyyn ja ajatteluun. Tutkijan työn haasteet tulivat tutuksi tutkijana Turun yliopistossa. Koetan toimia tutkijalähtöisesti tutkijoiden tarpeet ja toiveet huomioiden. Tutkijapalveluiden toiminnan laajeneminen jo kertoo sen tärkeydestä. Asiakasmäärien kasvu osoittaa myös oman työni tarpeelliseksi ja on hyvin palkitsevaa.”
“Saan tehdä vastuullista ja monipuolista työtä. On ratkaistava monia kysymyksiä, ja ongelmanratkaisu on keskeistä työssäni. Pitää myös miettiä, mitä kaikkia tietoja tutkija käyttää ja miten hän mahdollisesti yhdistelee tietoja. Toisinaan asioita pitää siirtää tietosuojaryhmän käsittelyyn, jotta kaikki lakipykälät täyttyvät. Välillä pitää hallita aika laajojakin kokonaisuuksia. Aineistoja ei voi tuosta vain lähettää tutkijalle.”
“Teemme koko ajan yhteistyötä ryhmän sisällä, muiden tilastokeskuslaisten ja myös organisaation ulkopuolisten tahojen kanssa. Tutkijoiden kanssa viestimme toimeksiantoprosessiin ja aineiston kokoamiseen liittyvissä asioissa. Lisäksi työhön kuuluu paljon selvittelyä ja keskustelua tilastoasiantuntijoiden kanssa tutkijoiden esiin tuomiin kysymyksiin liittyen.”
Tilastokeskus tarjoaa monia mahdollisuuksia. Täällä on kannustava ilmapiiri asioiden kehittämiseen ja ihmisten kehittymiseen.
“Olen päässyt mukaan mielenkiintoisiin kehittämisprojekteihin. Sisäisiä tehtävien vaihtoja on tarjolla. Pitää vain osoittaa kiinnostusta.”
“Etätyö tuo joustoa arkeen, ja olen saanut yhdistettyä perhe-elämän ja työn hyvin. Teen usein läsnäpäiviä Turun toimipisteessä ja välillä tietysti Helsingissä. Kollegoja on mukavaa nähdä kummassakin paikassa.”
“On ollut kaikkiaan positiivinen kokemus tehdä työtä Tilastokeskuksessa ja tutkijapalvelujen porukassa. Meillä on tosi hyvä yhteishenki ja tekemisen meininki.”
Tapio – kansantalouden tilinpidon syväasiantuntija
Tapio Kuusisto tuntee kansantalouden tilinpidon joka kulman, sillä hän on tehnyt työtä monissa tilinpitojärjestelmän osioissa työuransa aikana. Tällä hetkellä hänen tehtävänsä yliaktuaarina on vetää yhteen vuositilinpidon tietoja.
Tietojen yhteensovittaminen on tarpeen, koska kansantalouden tilinpito ei ole lähdeaineistojensa summa. Alkuperäiset aineistot voivat olla keskenään ristiriidassa, ja aineistoja yhteensovittaessa otetaan kantaa tietojen luotettavuuteen.
”Työssä parasta on, että kansantaloutta saa tarkastella kokonaisvaltaisesti ja monipuolisesti. Bruttokansantuotteen, eli tavaroiden ja palveluiden kokonaistuotannon lisäksi tilinpidossa on paljon myös muita keskeisiä mittareita, kuten kotitalouksien käytettävissä oleva tulo”, kertoo Tapio.
Kansantalouteen erikoistunut Tapio on tehnyt Tilastokeskuksessa jo pitkän uran. Taloon hän tuli vuonna 2005 ja aloitti kansantalouden tilinpidossa liike-elämän palveluiden toimialan laskijana. Hän on toiminut myös sektoritilien ja julkisen talouden laskentatehtävissä.
Vuonna 2014 Tapio siirtyi maksutasetilaston tiiminvetäjäksi.Silloin Suomen Pankista siirtynyttä maksutasekokonaisuutta yhdistettiin osaksi tilinpidon kokonaisuutta. Tilinpitoon Tapio siirtyi takaisin vuonna 2018.
Työtehtävien vaihtaminen on ollut mielenkiintoista. Olen päässyt kehittymään ja vaihtamaan näkökulmaa.
Tapion tehtävänä on myös toimia Talouden tilannekuva ja suhdanteet -ilmiöryhmän asiantuntijana. Ilmiöasiantuntijat ovat Tilastokeskuksessa nimettyjä oman alueensa laaja-alaisia asiantuntijoita, joiden tehtävään kuuluu tuoda viestinnällisin keinoin esille tärkeitä näkökohtia yhtä tilastoa laajemmasta näkökulmasta.
”Toimiminen ilmiöasiantuntijana on mahdollistanut yhteistyön muiden taloustilastojen kanssa. Yhteistyö viestinnän kanssa on tuonut työhön uusia näkökulmia.”
Tilastoasiantuntijat tekevät paljon kansainvälistä yhteistyötä. Tilastoilla on Euroopan tilastovirastossa Eurostatissa omia asiantuntijaryhmiä, joissa kokoonnutaan säännöllisesti. ”Pyrimme tuottamaan tilastot koko EU:ssa samalla tavalla, jotta luvut olisivat keskenään vertailtavia.”
Tilastokeskus on ollut Tapiolle joustava työpaikka. ”Meillä voi hakeutua itseään kiinnostavaan työhön. Täällä pääsee käyttämään eri työkaluja ja saa käytännön taitoja laajojen tietomassojen käsittelyyn. Taloustilastot antavat hyvän pohjan Suomen talouden rakenteen ja suhdannekehityksen ymmärtämiseen.”
Anu – monipuolinen ura Tilastokeskuksessa
Yliaktuaari Anu Uuttu on viihtynyt Tilastokeskuksessa useammassa eri tehtävässä. ”Olen saanut tehdä täällä monenlaista. Minua on kannustettu kehittymään ja vaihtamaan tehtäviä”, kertoo Anu.
Anu Uuttu on juuri aloittanut uudessa työssään, henkilötietojärjestelmän tuoteomistajana. Tällä hetkellä hänen työnkuvaansa liittyy tietovarannon muuutoksenhallintaa ja kehittämistä.
Henkilötietovarannon jatkuvaa palvelukehittämistä edistetään sprinttimuotoisella työskentelyllä tiiviissä yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. Työhön kuuluu paljon organisointia ja priorisointia sekä viestimistä käyttäjien suuntaan. Kyseessä on uusi tehtävä Tilastokeskuksessa, joten se muotoutuu ja tarkentuu osittain matkan varrella.
Anu aloitti uransa Tilastokeskuksessa vuonna 2007 kansainvälisen toiminnan tehtävissä. Seuraavaksi hänet haastoi työ, jossa kansainväliset asiat ja tilastotuotanto yhdistyivät. Hinnat ja palkat -yksikössä Suomi veti kansainvälisen hintavertailun työtä Pohjois-Euroopan ryhmässä. ”Tällöin kiinnostukseni tilastojen tuottamiseen kirkastui entisestään”, mainitsee Anu.
Selkeästi tilastotehtävien pariin Anu siirtyi aloittaessaan uudessa työssään palkkatilastoissa, ansiotasoindeksin tuotantovastaavana. Siellä hän sai vahvan tuntemuksen koko tilastotuotantoprosessiin aina tiedonkeruusta tietojen julkaisemiseen ja arkistoimiseen. Myös projektit ja kehittämistyöt tulivat tutuksi. Vuosina 2021–2023 hän toimi hankekoordinaattorina Tilastokeskuksen sote-uudistukseen liittyvässä laajassa hankekokonaisuudessa.
”Olen saanut Tilastokeskuksessa kehittyä asiantuntijaksi omassa tahdissani, yhteistyössä hyvien kollegoiden ja ryhmien kanssa”, kertoo Anu. ”Olen myös halunnut tarttua tilaisuuksiin ja hyödyntänyt talon sisäisiä mahdollisuuksia henkilökiertoon.”
Hiljalleen hänelle on vahvistunut käsitys siitä, millaisissa tehtävissä hän on vahvoilla. ”Me olemme kaikki erilaisia ja meillä on erilaiset vahvuudet. On hyvä löytää työtiimejä, joissa täydennetään toisia ja saadaan asioita parhaiten eteenpäin.”
Evin – yhteistyötä tilastotiedon alkupäässä tiimin ja yritysten kanssa
Evin Unal työskentelee Tilastokeskuksessa aktuaarina talousaineistojen parissa. ”Teen työtä tilastotuotannon alkupäässä. Ilman yrityksiltä kerättyjä tietoja ei olisi yritystilastojakaan. Luon aineistopohjaa, jonka avulla tehdään varsinaisia tilastoja ja tietoja yrityksistä”, Evin kertoo.
Näitä tietoja käytetään sitten myöhemmin muun muassa yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastoon sekä kansantalouden tilinpidon ja muiden taloustilastojen laatimiseen. Evinin tehtäviin kuuluu yritystietojen käsittelyä, tarkistusta ja yhteydenottoja yrityksiin. Yritykset ovat Tilastokeskukselle tärkeä vastaajaryhmä.
Evin Unal on koulutukseltaan tradenomi. Hän on työskennellyt Tilastokeskuksessa puolisen vuotta. Kesällä 2022 hän oli harjoittelijana samassa tehtävässä. ”Tilastokeskus ei ollut ensimmäinen ajatukseni oman alan työpaikasta. Minut yllätti se, miten paljon erilaisia ihmisiä ja tehtäviä täällä on. Onhan tämä iso talo”, Evin sanoo.
Evinin taloustilastojen käsitteleytyö on itsenäistä, mutta sitä tehdään myös yhdessä tiimin kanssa. Hän tekee paljon yhteistyötä myös Tilastokeskuksen sisällä. Tilastokeskuksessa on laaja etätyömahdollisuus, mutta hän työskentelee mieluummin toimistolla.
”Tärkein syy, että tulin Tilastokeskukseen uudestaan, on oma tiimi ja ryhmä. Se on ihan huippu. Minusta on hienoa, miten yhteisöllisyys ja työnteko on saatu toimimaan etätyön keskellä. Olen tutustunut ihmisiin täällä laajasti. Olen vähän sellainen tiimin toimistovastaava”, Evin mainitsee.
”Olen kiinnostunut yritysten luvuista ja siitä, miten yrityksillä menee. Tilastokeskuksessa on mielenkiintoista se, että pystyy seuraamaan yritysten tilanteita. Työssä pääsee esimerkiksi näkemään, miten pandemia ja kriisit ovat vaikuttaneet eri toimialojen yrityksiin.”
Tilastojen tekemisen monipuolisuus on saanut Evinin kiinnostumaan myös uudenlaisista taidoista. ”Täällä automatisoidaan paljon tekemistä. Olisi mielenkiintoista oppia koodausta, kun olen nähnyt työkavereiden käyttävän sitä osana työtään.”
”Tilastokeskuksessa on tosi hyvä työyhteisö ja täällä on paljon erilaisia tehtäviä. Moni voisi löytää kiinnostavan työn Tilastokeskuksesta”, Evin kiteyttää.