Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Ikääntyneet naiset tekevät Ruotsissa enemmän osa-aikatyötä – Suomella kuitenkin eniten kurottavaa miesten työllisyydessä

24.9.2020
Twitterissä: @anna_parnanen
Kuva: Kari Likonen

Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Yksi paljon esillä ollut keino tavoitteen saavuttamiseksi on työttömyys­eläkeputken poistaminen, toimi jolla tavoiteltaisiin 55–64-vuotiaiden työllisyyden nousua.

Kun puhutaan ikääntyneiden työllisyydestä, vertaillaan Suomea lähes aina Ruotsiin – ja syystä. Ruotsissa 55–64-vuotiaiden työllisyysaste on korkeampi kuin Suomessa. Näin on ollut jo pitkään (kuvio 1).

Vaikka ikääntyneiden työllisyysaste onkin noussut Suomessa hyvää tahtia 1990-luvun aallonpohjasta, on ero Ruotsiin yhä selvä, reilu kymmenen prosentti­yksikköä. Vuonna 2019 Ruotsissa 55–64-vuotiaista peräti 77,7 prosenttia kävi töissä, kun vastaava osuus Suomessa jäi 66,8 prosenttiin. Ruotsin työmarkkinat näyttävät toimivan ikääntyneiden osalta Suomea paremmin.

Kuvio 1. 55–64-vuotiaiden työllisyysasteet Suomessa ja Ruotsissa 1996–2019 sukupuolen mukaan, %
Kuvio 55–64-vuotiaiden työllisyysasteista Suomessa ja Ruotsissa 1996–2019 sukupuolen mukaan. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Labour Force Survey, Eurostat

Suomen ja Ruotsin eroista puhuttaessa nostetaan usein esille, että ruotsalaiset tekevät suomalaisia useammin osa-aikatyötä, mikä selittäisi maiden välisiä eroja työllisyysasteissa. Olisiko niin, että Suomessa työtä tekee Ruotsiin verrattuna harvempi, mutta tuntimäärissä enemmän? 

Osa-aikatyötä tosiaankin tehdään enemmän Ruotsissa kuin Suomessa. Ero on kuitenkin selvä oikeastaan vain naisten osalta.

Kuviossa 2 on esitetty 55–64-vuotiaiden osa-aikatyötä tekevien osuudet Suomessa ja Ruotsissa. Kuten nähdään, miehillä osa-aikatyö on jotakuinkin yhtä yleistä molemmissa maissa.

Naisten kohdalla on sen sijaan selvä ero. Siinä missä Suomessa vain vajaa viidennes ikääntyneistä työllisistä naisista työskentelee osa-aikaisesti, on vastaava osuus Ruotsissa noin kolmannes.

Kuvio 2. Osa-aikatyötä tekevien osuudet Suomessa ja Ruotsissa 55–64-vuotiaat 2019, prosenttia
Kuvio osa-aikatyötä tekevien osuuksista Suomessa ja Ruotsissa 55–64-vuotiaissa 2019. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Labour Force Survey, Eurostat, European Institute for Gender Equality tietokantataulukot

Osa-aikatyön yleisyys saadaan näkyviin työllisyysasteessa, kun käytetään full-time equivalent (FTE) -mittaria, jossa työllisyysaste on mukautettu vastaamaan kokoaikatyön työtunteja.

Näyttääkin siltä, että ero Suomen ja Ruotsin ikääntyneiden työllisyydessä tasoittuu, kun mittariksi otetaan FTE (kuvio 3). Tasoittumisesta huolimatta näinkin mitattuna ruotsalaiset ikääntyneet tekevät suomalaisia enemmän töitä.

Huomionarvoista on, että ero kaventuu nimenomaan naisilla. Miehillä ero pysyy noin 14 prosenttiyksikössä.

Ikääntyneiden työllisyydestä puhuttaessa onkin syytä kiinnittää huomiota erityisesti miehiin. Juuri miesten työllisyydessä riittää kuilua kurottavaksi umpeen naapurimaahan verrattuna.

Kuvio 3. Työllisyysasteet kokoaikatyötä vastaaviksi muutettuna (Full-time equivalent, FTE) 55–64-vuotiaat Suomessa ja Ruotsissa, 2017
Kuvio55–64-vuotiaiden työllisyysasteista Suomessa ja Ruotsissa 2017 kokoaikatyötä vastaaviksi muutettuna (Full-time equivalent, FTE). Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Labour Force Survey, Eurostat, laskelmat Eläketurvakeskus

Tulee myös muistaa, että osa-aikatyössä on kyse laajemmasta työaikakulttuuriin liittyvästä asiasta kuin vain ikääntyneiden työnteosta. Ikääntyneiden naisten osa-aikatyön yleisyys ei johdu siitä, että Ruotsissa naiset siirtyisivät osa-aikatyöhön työuransa loppuvaiheessa. Osa-aikatyö on naisille selvästi yleisempää Ruotsissa jo nuoremmissa ikäluokissa. Jos verrataan 25–49-vuotiaiden tilannetta, ovat työllisten naisten osa-aikatyöosuudet Suomessa 21,5 ja Ruotsissa 40,2 prosenttia.

 

Anna Pärnänen toimii kehittämispäällikkönä Tilasto- ja tietopalveluissa.  

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
4.12.2023
Hanna Sutela

Muissa EU-maissa syntyneiden miesten ja EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyys­asteet ovat meillä korkeat verrattuna Ruotsiin ja EU-keskitasoon. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa myös kasvanut kansain­välisesti verrattuna ripeästi. Ulkomaalais­taustaisten tekemä työ on kuitenkin muita yleisemmin ns. epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita taikka vuokra- tai alustatyötä.

Artikkeli
27.11.2023
Tarja Baumgartner, Olga Kambur, Elina Pelkonen

Työllisyyden määritelmää harmonisoitiin kansainvälisessä työvoimatutkimuksessa vuonna 2021. Tuolloin työstä vanhempainvapaalla olevien luokittelu työlliseksi yhtenäistettiin. Aiemmassa vertailussa suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan reilusti, mutta uudistuksen jälkeen 20–54-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa ja Ruotsissa lähes samalla tasolla.

Artikkeli
16.11.2023
Tuomo Heikura, Meri Raijas

Vuonna 2022 työpaikkoja vaihdettiin selvästi eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä hallinto- ja tukipalveluissa. Toimialojen vahva sukupuolittuneisuus näkyy myös työpaikkojen vaihdoksissa. Kaikkiaan vaihtoja oli vuonna 2022 lähemmäs 793 000, kertovat työmarkkinavirtoja koskevat kokeelliset laskelmat.

Artikkeli
25.8.2023
Pertti Taskinen

Kansainvälisen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa tehtiin Euroopan maista viidenneksi eniten etätöitä vuonna 2022. Vertailun kärkisijalla oli Alankomaat. Myös Ruotsi, Norja ja Islanti olivat Suomen edellä. Toisaalta etätyön säännöllisyydessä kärkimaa oli Irlanti ja heti toisena Suomi.

Artikkeli
10.8.2023
Tuomo Heikura, Pertti Taskinen

Keskimäärin 168 000 palkansaajaa – eli reilut seitsemän prosenttia palkansaajista – oli vuonna 2022 työviikon aikana sairauden takia poissa töistä, joko osan viikkoa tai koko viikon. Näistä enemmistö oli lyhyitä poissaoloja. Vuoden 2022 työvoimatutkimuksen tietojen perusteella sairauspoissaolot vaihtelevat hyvinkin paljon ammattiryhmittäin.

Artikkeli
30.6.2023
Tarja Baumgartner, Meri Raijas

Muutoksen suuruuteen on voinut vaikuttaa moni samanaikainen tekijä pandemiasta työvoima­tutkimuksen sisältö- ja menetelmä­muutokseen. Eri mittarit kertovat kuitenkin samansuuntaisesta myönteisestä kehityksestä. 

Artikkeli
29.6.2023
Anna Pärnänen

Reilulle neljännekselle alustatyötä tekevistä se on päätyö. Yli puolelle kyse on täydentävästä tai satunnaisesta työstä. Vain 7 prosenttia teki alustatyötä siksi, ettei muuta työtä ollut saatavilla. Tuore kysely antaa yllättävän myönteisen kuvan alusta­työntekijöiden autonomiasta. Valtaosa kokee voivansa kontrolloida työtehtäviään ja -aikojaan. 

tk-icons