Etusivu > Tilastot > Työvoimatutkimus > 2013 > työllisyys ja työttömyys > 2 Työllisyys ja työttömyys vuonna 2013

2 Työllisyys ja työttömyys vuonna 2013

2.1 Työllisyys heikkeni vuonna 2013

Työllisten määrä väheni edellisvuodesta

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 15–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 68,5 prosenttia vuonna 2013. Työllisyysaste oli 0,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin edeltävänä vuonna 2012. Miesten työllisyysaste oli 69,2 prosenttia ja naisten 67,8 prosenttia. Miesten työllisyysaste pieneni 0,6 prosenttiyksikköä ja naisten 0,3 prosenttiyksikköä vuodesta 2012. (Kuvio 1.)

Työllisyysasteeseen vaikuttavat myös väestön muutokset. 15–64-vuotias väestö on viime vuosina vähentynyt sotien jälkeisten suurien ikäluokkien siirtyessä 65–74-vuotiaiden ikäryhmään.

Kuvio 1. Työllisyysasteet sukupuolen mukaan vuosina 1991–2013, 15–64-vuotiaat, %

Työllisiä oli 2 457 000 vuonna 2013, mikä oli 27 000 vähemmän kuin vuonna 2012 (kuvio 2). Työllisten määrä väheni vuoden 2013 kaikilla vuosineljänneksillä edellisen vuoden vastaaviin vuosineljänneksiin verrattuna.

Kuvio 2. Työllisten määrä sukupuolen mukaan vuosina 1991–2013, 15–74-vuotiaat

Palkansaajia oli 2 127 000 henkeä vuonna 2013, mikä oli 20 000 vähemmän kuin edellisvuonna. Myös yrittäjien määrä väheni hieman vuodesta 2012. Vuonna 2013 yrittäjiä ja yrittäjäperheenjäseniä oli yhteensä 330 000. Tästä oli yrittäjäperheenjäseniä 11 000. Yrittäjien ja yrittäjäperheenjäsenten osuus työllisistä oli 13 prosenttia vuonna 2013.

Myös naisten työllisyys heikkeni

Kahdesta edellisestä vuodesta poiketen myös naisten työllisyystilanne heikkeni vuodesta 2012 vuoteen 2013. Työllisten naisten määrä väheni 11 000 ja työllisten miesten määrä 16 000 hengellä vuoteen 2012 verrattuna. Kuviossa 3 on esitetty aikasarja työllisten määrän muutoksista sukupuolen mukaan. Eri ikäryhmistä työllisyys heikkeni edellisvuodesta eniten 35–44-vuotiaiden ryhmässä (kuvio 4).

Kuvio 3. Työllisten määrän muutos edellisestä vuodesta sukupuolen mukaan vuosina 1993–2013, 15–74-vuotiaat

Kuvio 4. Työllisyysasteet iän mukaan vuosina 1991–2013, %

Työllisten määrä väheni eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä teollisuudessa

Kuviossa 5 on esitetty työllisten määrän muutos edeltävästä vuodesta toimialoittain vuosina 2012 ja 2013. Työllisten määrä ei kasvanut mainittavasti millään toimialalla vuodesta 2012 vuoteen 2013. Edeltävinä vuosina voimakkaasti kasvaneissa terveys- ja sosiaalipalveluissa (Q) työllisten määrä väheni 9 000 hengellä vuodesta 2012 vuoteen 2013. Teollisuudessa (C-E) työllisten määrä väheni edelleen 5 000 hengellä.

Kuvio 5. Työllisten määrän muutos edellisestä vuodesta toimialoittain vuosina 2012–2013, 15–74-vuotiaat

Toimialaluokat (TOL 2008)

A, B	01–09	Maatalous, metsätalous, kalatalous; kaivostoiminta
C-E	10–39	Teollisuus; sähkö-, lämpö-, vesi- ja jätehuolto yms.
F	41–43	Rakentaminen
G	45–47	Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus
H	49–53	Kuljetus ja varastointi
I	55–56	Majoitus- ja ravitsemistoiminta
J	58–63	Informaatio ja viestintä
K, L	64–68	Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala
M, N	69–82	Liike-elämän palvelut
O	84	Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus
P	85	Koulutus
Q	86–88	Terveys- ja sosiaalipalvelut
R–U	90–99	Muu palvelutoiminta

Työllisyyden heikkeneminen kohdistui pääosin yksityiselle sektorille, jossa työskenteli 28 000 henkeä vähemmän kuin vuonna 2012. Julkisella sektorilla työllisten määrä säilyi lähes samana.

Tehtyjen työtuntien määrä väheni

Koko kansantaloudessa tehtiin vuonna 2013 yhteensä 4,0 miljardia työtuntia. Työllisten tekemien työtuntien määrä väheni kahdella prosentilla vuoteen 2012 verrattuna. Myös työtuntien määrä työllistä kohti väheni hieman. Vuonna 2013 työlliset tekivät keskimäärin 1 613 työtuntia vuodessa, kun vastaava luku vuonna 2012 oli 1 627 tuntia vuodessa.

Vuonna 2013 alityöllisiä oli 119 000 henkeä, mikä oli 9 000 henkeä enemmän kuin vuonna 2012. Alityöllisiä ovat henkilöt, jotka vasten tahtoaan tekevät osa-aikatyötä tai lyhennettyä työviikkoa tai joilla ei ole ollut työtä tilausten tai asiakkaiden vähyyden tai lomautuksen vuoksi.

2.2 Työttömien määrä kasvoi vuonna 2013

Työttömyys lisääntyi vuonna 2013. Työttömänä oli vuonna 2013 keskimäärin 219 000 henkeä, mikä oli 12 000 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömistä miehiä oli 122 000 ja naisia 97 000. Työttömien miesten ja naisten lukumäärät kasvoivat lähes saman verran. Työttömien määrä kasvoi ensimmäisellä, toisella ja neljännellä vuosineljänneksellä verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 2012.

Työttömyysaste oli vuonna 2013 keskimäärin 8,2 prosenttia, kun se vuonna 2012 oli 7,7 prosenttia. Miesten työttömyysaste oli 8,8 ja naisten 7,5 prosenttia.

Vuonna 2013 oli työttömien lisäksi 124 000 työvoiman ulkopuolella olevaa piilotyöttömäksi kutsuttua henkilöä, jotka olisivat halunneet ja voineet ottaa vastaan työtä, mutta eivät olleet sitä aktiivisesti etsineet. Piilotyöttömien määrä kasvoi 11 000 hengellä vuoteen 2012 verrattuna. Eniten piilotyöttömiä oli 15–24-vuotiaiden (38 000) ja 55–64-vuotiaiden (32 000) ikäryhmissä. Työttömiä ja piilotyöttömiä oli yhteensä 343 000 henkeä vuonna 2013 (kuvio 6). (Piilotyöttömistä lisää kohdassa 4.2).

Kuvio 6. Työttömät ja piilotyöttömät vuosina 1999–2013, 15–74-vuotiaat

Vuonna 2013 nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta oli 19,9 prosenttia. Osuus oli 0,9 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisenä vuonna. Muissa ikäryhmissä työttömyysasteet kasvoivat vähemmän (kuvio 7). 15–24-vuotiaiden ikäryhmästä oli työttömänä 66 000 henkeä, mikä oli lähes kolmannes kaikista työttömistä.

Työttömien 15–24-vuotiaiden osuus samanikäisten koko ikäluokasta oli noin 10 prosenttia vuonna 2013 (kuvio 8). Osuus säilyi vuonna 2013 lähes samalla tasolla kuin vuonna 2012.

Kuvio 7. Työttömyysasteet iän mukaan vuosina 1991–2013, %

Kuvio 8. Työllisten, työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien osuudet ikäluokasta vuonna 2013, %

Lomautettuina oli keskimäärin 16 000 henkeä vuonna 2013, mikä oli 4 000 henkeä enemmän kuin edellisvuonna (taulukko 1). Vuonna 2013 lomautetuista 44 prosenttia oli lomautettu määräajaksi ja 56 prosenttia toistaiseksi. Työvoimatutkimuksessa lomautetuista määrittyi työllisiksi 36 prosenttia, työttömiksi 19 prosenttia ja työvoimaan kuulumattomiksi 45 prosenttia. Lomautetun työmarkkina-aseman määrittelystä on kerrottu tarkemmin osoitteessa:
http://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2013–8–20_men_006.html .

Taulukko 1. Lomautetut vuosina 2009–2013 vuosineljänneksittäin

	Vuosi
Vuosineljännes	2009	2010	2011	2012	2013
I	38 000	35 000	18 000	17 000	21 000
II	42 000	19 000	11 000	10 000	13 000
III	31 000	15 000	9 000	9 000	14 000
IV	36 000	14 000	11 000	11 000	15 000
Vuosikeskiarvo	37 000	21 000	12 000	12 000	16 000

2.3 Työvoimaan kuuluvien osuus pieneni

Työikäisen 15–74-vuotiaan väestön määrä kasvoi Suomessa edelleen 12 000 hengellä vuodesta 2012 vuoteen 2013. Vuonna 2013 Suomen väestöstä oli 15–74-vuotiaita 4 087 000 henkeä. Samanaikaisesti kuitenkin 15–64-vuotiaiden määrä pieneni, sillä kasvu kohdistui lähes yksinomaan 65–74-vuotiaiden ikäryhmään, joka kasvoi 28 000 hengellä edellisvuodesta. 55–64-vuotiaiden ikäryhmä pieneni 12 000 hengellä, mutta säilyi edelleen työikäisten suurimpana ikäryhmänä (kuvio 9).

Työvoimaan eli työllisiin ja työttömiin kuuluvien 15–74-vuotiaiden osuus pieneni edellisen vuoden 66,0 prosentista 65,5 prosenttiin vuonna 2013. Työvoimaan kuuluvien määrä väheni 14 000 hengellä.

Työvoimaan kuulumattomia oli 1 411 000 henkeä vuonna 2013. Määrä kasvoi 26 000 hengellä edellisvuodesta. Kasvu aiheutui pääosin työvoimaan kuulumattomien 65–74-vuotiaiden määrän kasvusta 27 000 hengellä. (Työvoimaan kuulumattomista lisää kohdassa 4).

Kuvio 9. Työikäinen väestö ja työvoima iän mukaan vuonna 2013

2.4 Palkansaajien alle vuoden kestäneiden työsuhteiden määrä väheni vuonna 2013

Määräaikaisuus yleisempää naisilla kuin miehillä

Suomessa oli vuonna 2013 keskimäärin 2 127 000 palkansaajaa, mikä oli 20 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Palkansaajista määräaikaisia oli 330 000, joista naisia 201 000 ja miehiä 129 000 (kuvio 10).

Kuvio 10. Määräaikaisessa työsuhteessa olevat palkansaajat sukupuolen mukaan vuosina 2001–2013, 15–74-vuotiaat

Vuonna 2013 palkansaajien kaikista työsuhteista 84 prosenttia oli jatkuvia ja 16 prosenttia määräaikaisia. Osuudet säilyivät lähes ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Naispalkansaajista oli määräaikaisia 18 prosenttia ja miespalkansaajista 12 prosenttia. Viime vuosina määräaikaisten naispalkansaajien määrä on pysynyt miltei ennallaan. Miehillä määräaikaisten palkansaajien osuus oli vuonna 2013 edelleen korkeampi kuin vuosina 2008 ja 2009. (Kuvio 11.)

Kuvio 11. Määräaikaisten osuus palkansaajista sukupuolen mukaan vuosina 1999–2012, 15–74-vuotiaat, %

Kaksi kolmesta määräaikaisesta palkansaajasta haluaisi pysyvää työtä

Määräaikainen työ voi olla palkansaajalle joko toivottu tai vastentahtoinen työsuhteen muoto. Vuonna 2013 noin 25 prosenttia määräaikaisista palkansaajista ei halunnut pysyvää työtä. Heistä suurin osa oli 15–24-vuotiaita. Kesätyöntekijät ovat tyypillinen vapaaehtoisesti määräaikaista työtä tekevä ryhmä.

Tavallisempaa kuitenkin on, että määräaikaisessa työsuhteessa työskennellään siksi, että pysyvää työtä ei ole löytynyt. Vuonna 2013 määräaikaisista noin 66 prosentille vakituisen työn puute oli syy määräaikaisuuteen. Vastentahtoisesti määräaikaisessa työsuhteessa olevien osuus määräaikaisista palkansaajista säilyi ennallaan vuoteen 2012 verrattuna.

Vuonna 2013 työmarkkinoilla oli 216 000 määräaikaista palkansaajaa, jotka eivät olleet löytäneet vakituista työpaikkaa, vaikka olisivat sellaisen halunneet. Heistä 137 000 oli naisia ja 79 000 miehiä. Vuotta aiemmin vastentahtoisesti määräaikaisia palkansaajia oli hieman enemmän. Vastentahtoinen määräaikaisuus yleistyy iän myötä.

Uusista työsuhteista noin puolet määräaikaisia

Niiden palkansaajien määrä, joiden työsuhde oli kestänyt alle vuoden, väheni vuoteen 2012 verrattuna. Vuonna 2013 näitä palkansaajia oli 417 000 eli noin 18 000 vähemmän kuin vuonna 2012. (Kuvio 12.)

Kuvio 12. Palkansaajat, joiden työsuhde oli kestänyt alle vuoden vuosina 2001–2013, 15–74-vuotiaat

Alle vuoden kestäneistä työsuhteista 53 prosenttia oli määräaikaisia. Naisten ja miesten välillä on ollut selkeä ero sen suhteen, onko uusi työsuhde määräaikainen vai jatkuva. Vuonna 2013 naisten uusista työsuhteista määräaikaisia oli 59 prosenttia ja miesten 47 prosenttia, mikä oli lähes saman verran kuin vuonna 2012.

Vuokratyötä teki yksi prosentti palkansaajista

Vuokratyöllä tarkoitetaan työsuhdetta, jossa palkansaaja työskentelee työvoimaa välittävän tai vuokraavan yrityksen kautta. Tietoa vuokratyötä tekevistä on kerätty työvoimatutkimuksessa vuodesta 2008 lähtien. Vuonna 2013 vuokratyötä teki keskimäärin 27 000 henkeä eli saman verran kuin vuonna 2012. Vuokratyöntekijöissä oli lähes yhtä paljon miehiä kuin naisia.

Vuokratyöntekijöiden osuus palkansaajista oli vain noin prosentin verran vuonna 2013. Vuokratyön tekeminen on siten varsin marginaalinen työnteon muoto Suomen työmarkkinoilla.

Vuokratyö jakaantuu monille toimialoille. Yleisintä vuokratyö oli tukku- ja vähittäiskaupassa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä teollisuudessa. Kaikilla näillä toimialoilla vuokratyöntekijöitä oli muutama tuhat.

2.5 Osa-aikatyöntekijöiden määrän kasvu taittui

Osa-aikaisia palkansaajia eniten naisvaltaisilla toimialoilla

Työvoimatutkimuksen mukaan osa-aikaisia työllisiä oli 370 000 henkeä vuonna 2013. Noin 15 prosenttia kaikista työllisistä teki osa-aikatyötä. Heistä 304 000 oli palkansaajia. Työvoimatutkimuksessa osa-aikaisuus perustuu vastaajan omaan ilmoitukseen. Seuraavassa käsitellään vain osa-aikaisia palkansaajia.

Vuonna 2013 osa-aikaisten palkansaajien määrä väheni noin 7 000 hengellä vuodesta 2012. Pidemmän ajan trendi osa-aikaisuudessa on ollut kasvava vuodesta 1997. Osa-aikainen työ on yleisempää naisilla kuin miehillä. Vuonna 2013 naispalkansaajista osa-aikaisia oli 213 000 eli 20 prosenttia ja miespalkansaajista 91 000 eli 9 prosenttia. Edellisvuodesta määrä väheni hieman sekä mies- että naispalkansaajien osalta. (Kuviot 13 ja 14.)

Lähes kolme neljäsosaa osa-aikaisista palkansaajista työskenteli yksityisellä sektorilla. Osa-aikatyötä tekevien määrä oli suurin naisvaltaisilla tukku- ja vähittäiskaupan sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialoilla. Osa-aikatyötä tekevien osuus alan kaikista palkansaajista oli suurin, 39 prosenttia, vähittäiskaupassa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa).

Kuvio 13. Osa-aikaiset palkansaajat sukupuolen mukaan vuosina 2001–2013, 15–74-vuotiaat

Kuvio 14. Osa-aikaisten palkansaajien osuus palkansaajista sukupuolen mukaan vuosina 2001–2013, 15–74-vuotiaat, %

Opiskelu edelleen yleisin syy osa-aikatyön tekemiseen

Monille osa-aikatyötä tekeville osa-aikaisuus sopii hyvin elämäntilanteeseen. Sen sijaan osa-aikaisuutta voi pitää alityöllisyyden yhtenä muotona silloin, kun palkansaaja ei ole onnistunut saamaan kokoaikaista työtä, vaikka olisi halunnut.

Vuonna 2013 opiskelu oli edelleen palkansaajien yleisin syy työskennellä osa-aikaisesti. Tämän syyn ilmoitti noin 30 prosenttia osa-aikaisista. Osa-aikatyön tekeminen on yleistä 15–24-vuotiailla palkansaajilla, joista 39 prosenttia työskenteli osa-aikaisesti vuonna 2013.

Muita elämäntilanteeseen liittyviä syitä osa-aikatyöhön olivat lasten tai omaisen hoito ja terveydelliset syyt. Lasten tai omaisen hoidon osa-aikaisuuden syyksi ilmoittaneista lähes kaikki olivat naisia. Runsaalla neljänneksellä osa-aikaisista palkansaajista osa-aikaisuuden syy oli se, ettei kokoaikaista työtä ollut saatavilla. Vuonna 2013 vastentahtoisesti osa-aikaista työtä tekeviä palkansaajia oli 83 000, joista 61 000 oli naisia ja 23 000 miehiä.

55–64-vuotiaista palkansaajista oli osa-aikaisia 61 000 henkeä, mikä oli 17 prosenttia tämän ikäryhmän palkansaajista.

Lähde: Työvoimatutkimus 2013. Tilastokeskus

Lisätietoja: Heidi Melasniemi-Uutela 09 1734 2523, Joanna Viinikka 09 1734 3796, tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 1.4.2014