Isät tilastoissa 2024

Lähes 1,3 miljoonaa isää

• Suomessa on lähes 1,3 miljoonaa isää (15–87-vuotiaat biologiset isät ja adoptioisät).
• 15–87-vuotiaista miehistä yli puolella, noin 56 prosentilla, on lapsia.
• Miesten ikä ensimmäisen lapsen syntyessä on keskimäärin 32,2 vuotta (ensimmäistä kertaa biologiseksi isäksi tulleet).
• Viime vuonna biologiseksi isäksi ensimmäistä kertaa tuli noin 17 900 miestä.
• Adoption kautta ensimmäistä kertaa isäksi tuli 68 miestä.
• Yhdellä 15–87-vuotiaalla isällä oli vuonna 2023 keskimäärin 2,25 lasta.
• Eniten on kahden lapsen isiä, joita on noin 568 700.
• Yhden lapsen isiä on noin 319 700 ja kolmen lapsen isiä noin 273 300.
• Isiä, joilla 4 lasta tai enemmän, on 10,3 prosenttia isistä.

450 000 isoisää

• Vuonna 2022 Suomessa oli noin 450 000 isoisää, joilla oli väestössä vähintään yksi alaikäinen lapsenlapsi.
• Isoisät olivat keskimäärin noin 63-vuotiaita lapsenlapsen syntyessä vuonna 2022.
• Isoisäksi tulleista alle 50-vuotiaita oli noin viisi prosenttia.
• Isoisien keski-ikä oli noin 69 vuotta.
• Lapsenlapsen matka isoisän luo oli keskimäärin 85 kilometriä.

Miesten lapsilukuihanne 2,02 lasta

• Väestöliiton perhebarometrin mukaan keskimääräinen lapsilukuihanne 20–45-vuotiailla suomalaisilla oli 2,05 lasta vuonna 2021*.
• Sukupuolten väliset lapsilukuihanteet olivat lähes samansuuruiset. Miesten keskimääräinen lapsilukuihanne, 2,02 lasta, oli vain noin 0,06 lasta pienempi kuin naisilla.
• 20-45-vuotiaista miehistä 26,4 prosenttia toivoisi saavansa vähintään kolme lasta.
• Lasten hankinnan suunnittelu vaihteli lapsettomilla miehillä iän mukaan. Kyselyyn vastanneista 20-34-vuotiaista lapsettomista miehistä hiukan yli puolet suunnitteli lasten hankintaa, kun taas 35–45-vuotiaista lapsettomista miehistä sitä suunnitteli joka viides.
• Merkittävin syy lasten saannin siirtämiseen nuorta aikuisuutta elävillä 20-35-vuotiailla miehillä oli halu tehdä muita kiinnostavia asioita. 57 prosentilla vastaajista tämä syy vaikutti lasten hankinnan siirtämiseen paljon tai jonkin verran.
• 51 prosentilla vastaajista lasten saamisen siirtämiseen vaikutti haluttomuus luopua nykyisestä elämäntyylistä sekä se, että lasten saaminen ei nykyisessä parisuhteessa ollut vielä ajankohtaista.
• Oma tai perheen taloudellinen tilanne vaikutti lasten saamisen siirtämiseen 47 prosentilla vastaajista.

*Lapsilukuihanteen vuosiluku korjattu vuodesta 2022 vuodeksi 2021. 

Isät ja lapsiperheet

• Vuonna 2023 Suomessa oli 550 183  lapsiperhettä. Tämä on taas pieni lasku edellisvuoteen, jolloin oli 1 851 lapsiperhettä enemmän. 
• Lapsiperheisiin kuuluu 36 prosenttia väestöstä.
• Yleisin lapsiperhemuoto on eri sukupuolta oleva aviopari ja lapset. Tällaisia perheitä on 55 prosenttia lapsiperheistä.
• Samaa sukupuolta olevien parien yhteisiä lapsia omaavia lapsiperheitä oli 0,3 prosenttia lapsiperheistä.
• Perhetilaston mukaan isän ja lasten muodostamia perheitä on vähän, noin 3,8 prosenttia kaikista lapsiperheistä. Todellisuus voi kuitenkin olla erilainen, sillä lapset kirjautuvat perhetilastossa perheeseen sen mukaan, missä he ovat kirjoilla. Toistaiseksi kirjoilla voi olla vain yhdessä osoitteessa. Vanhempien erotessa lapsi kirjautuu siis vain toisen vanhemman perheeseen, vaikka käytännössä vanhemmilla olisikin yhteishuoltajuus.
• Vaikka lapsiperheiden määrä on jatkanut tasaista vähenemistään, perheiden lapsiluku puolestaan on pysynyt vuosien mittaan tasaisena. Vuonna 2022 lapsiperheen keskimääräinen lapsiluku oli 1,82.
• Lapsiperheiden osuus oli vuonna 2022 suurin Uudellamaalla (42 %) ja pienin Etelä - Savossa (30 %).

Isien ja lasten yhteinen aika

• Viimeisimmän ajankäyttötutkimuksen mukaan  25–44-vuotiaat isät käyttävät lasten hoitoon keskimäärin 42 minuuttia päivässä. Eniten aikaa käytetään lasten hoitoon ja auttamiseen (19 minuuttia) ja toiseksi eniten lukemiseen ja leikkimiseen lasten kanssa (11 minuuttia).
• Vapaa-aikatutkimuksen mukaan vuonna yli 40 prosenttia isistä oli vuoden aikana harrastanut lastensa kanssa liikuntaa tai urheilua.
• Erilaisissa kulttuuritilaisuuksissa, museoissa ja näyttelyissä oli vieraillut lasten kanssa yli 30 prosenttia isistä.
• Urheilukilpailuja lasten kanssa oli seurannut hiukan alle 30 prosenttia isistä.
• Isien harrastukset toimivat esimerkkinä lapsille: jotain soitinta soittavista lapsista yli neljänneksellä oli myös soittava isä.
• Paljon lukevien lapsien isätkin lukevat: yli 10 kirjaa puolen vuoden aikana lukeneiden lasten isistä yli puolet harrastaa kirjojen lukemista.

Isien työllisyys ja perhevapaiden käyttö

• Vuonna 2023 perheellisten isien työllisyys oli 90,7 prosenttia, kun lapsettomilla miehillä se oli 75,9 prosenttia (20–59-vuotiaat miehet). Lapsiperheiden isien työllisyysaste laski edellisvuodesta 2,9 prosenttia, kun taas lapsettomien miesten työllisyysaste laski 0,1 prosenttia.
• Isien yleisimmät ammattiryhmät vuonna 2022 olivat talonrakentajat, kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat, myyntiedustajat ja sovellussuunnittelijat.
• Vanhempainpäivärahaa sai 61 960 isää vuoden 2023 aikana. Vanhempainpäivärahoja maksettiin iseille yhteensä 193,6 miljoonan euron edestä. Keskimääräinen isille maksettu päiväkorvaus oli 98,42 euroa.
• Isien päivärahoista kolmannes (34 %) maksettiin 30–34-vuotiaille ja lähes yhtä suuri osuus 35–39-vuotiaille (32 %). 40 vuotta täyttäneille isille maksettiin 21 prosenttia isien päivärahoista.
• Elatustukea saaneiden lasten osuus vuoden 2023 lopussa oli 8,9 prosenttia. Keskimääräinen elatustuki oli 186 euroa.
• Perhevapaat uudistuivat 1.8.2022 siten, että vanhempainrahat on mahdollista jakaa tasan vanhempien kesken. Uudistuksen otaksutaan lisäävän isien vanhempainpäivärahan käyttöä.
• Vanhempainpäivärahapäivistä isien osuus kasvoi vuonna 2023 15,6 prosenttiin. Vastaava osuus vuonna 2022 oli 12,2 prosenttia. Perhevapaauudistuksella on voinut olla vaikutusta isien osuuden kasvuun, vaikka vaikutuksia onkin vielä aikaista arvioida. Vuonna 2010 isien osuus oli noin 7 prosenttia ja vuonna 2000 se oli noin 4 prosenttia.
• Kelan sekä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tuottaman tutkimuksen mukaan, sosioekonomisella asemalla oli vaikutusta isien perhevapaiden käyttöön. Korkeammin koulutetut miehet käyttivät vapaansa muita miehiä todennäköisemmin. 
• Äidin koulutuksella ja tulotasolla oli vahva yhteys isien perhevapaiden käyttöön. Mitä korkeampi äidin koulutus ja tulotaso olivat, sitä suuremmin isät käyttivät vanhempainvapaansa.

Työn ja perheen yhteensovittaminen

• THL:n ja Kelan perhevapaakyselyyn vastanneista pienten lasten isistä 12 % oli lyhentänyt työaikaansa lapsen hoidon takia.
• Julkisella sektorilla työskentelevillä isillä työajan lyhentäminen oli yleisempää (18 %) kuin yksityisen yrityksen palveluksessa olevilla (10 %).
• Yli puolella vastanneista isistä taloudelliset syyt estivät työajan lyhentämisen. 
• Työn ja perheen yhteensovittamisen koki helpoksi vajaa neljännes isistä. Isillä helppouden kokemukseen yhdistyi mahdollisuus poistua työaikana hoitamaan omia asioita.
• Joustava työaika nähdään myös Väestöliiton perhebarometreissa jatkuvasti yhtenä tärkeimmistä perhepoliittisista toimista.
• Perhebarometrin mukaan 40 prosenttia isistä ei tee lainkaan ilta-, yö- tai viikonlopputöitä.
• Isistä 57 prosenttia tekee vähintään 40-tuntista työviikkoa, eli keskimäärin vähintään kahdeksantuntisia työpäiviä.
• Perhebarometrin mukaan alle 15-vuotiaiden lasten isistä vain 4 prosenttia on osa-aikaisessa työsuhteessa, kun taas äideistä osa-aikatyötä tekee 17 prosenttia.
• Koronavuosi 2020 lisäsi etätyön tekemistä. Yleisesti ottaen kotona työskentely on yleisempää lapsiperheissä kuin muissa kotitalousmuodoissa. Kotona työskentelevien osuus on suurin kahden aikuisen taloudessa elävillä miehillä, joilla on lapsia. 48,5 prosentin osuudellaan he ylittävät samassa tilanteessa olevat naiset, joilla vastaava osuus on 44,6 prosenttia. Lue lisää Pertti Taskisen blogitekstistä Kotona työskentely on suosiossa lapsiperheissä.
• Vuoden 2018 työolotutkimuksen mukaan alle 10-vuotiaiden lasten isistä 61 prosenttia oli ollut poissa työstä sairaan lapsen hoidon takia.
• Työolotutkimuksen mukaan alle 10-vuotiaiden lasten isistä 29 prosenttia koki, että kotiasiat häiritsevät välillä keskittymistä työhön. Toisaalta 0–6-vuotiaiden lasten isistä 39 prosenttia ja 7–12-vuotiaiden lasten isistä 37 prosenttia koki laiminlyövänsä kotiasioita ansiotyön vuoksi.
• Kuitenkin jopa 74 prosenttia isistä koki, että he jaksavat paremmin lasten kanssa, kun käyvät myös työssä.
• Isien mielestä sopivin ikä laittaa lapsi varhaiskasvatukseen on 1–2-vuotiaana. Isät ovat valmiita laittamaan lapsensa varhaiskasvatukseen aikaisemmin kuin äidit koulutustasosta riippumatta.

Isien perhevapaat maailmalla

• Pisimmät vain isille omistetut perhevapaat ovat Koreassa (54 viikkoa) ja Japanissa (52 viikkoa), mutta niiden käyttö on vähäistä. Japanissa vain noin 7,5 prosenttia työllisistä isistä hyödyntää perhevapaitaan.
• Euroopan maista pisimmät vain isien käytössä olevat perhevapaat ovat Ranskassa (31 viikkoa), Luxemburgissa (28 viikkoa) ja Slovakiassa (28 viikkoa).
• Isien osuus käytetyistä perhevapaista on suurin Norjassa (31 %) ja Ruotsissa (30 %).
• Lue lisää pohjoismaisista isistä Pohjoismaiden ministerineuvoston raportista: State of Nordic Fathers.
• Maailman isistä löydät kootusti tietoja State of the World's Fathers 2023 -raportista: State of the World's Fathers 2023.