Kesä tilastojen valossa 2024

Kesällä lomaillaan, matkaillaan ja mökkeillään – ja ollaan myös töissä

Heinäkuu on edelleen suosituin lomakuukausi

  • Työvoimatutkimuksen lomatiedot kertovat, kuinka moni työllinen oli lomalla kyseisellä tutkimusviikolla. Kesällä 2023 Suomen työllisistä 34 prosenttia oli vähintään yhden viikon lomalla heinäkuussa.
  • Kesäkuussa lomaa piti vähintään viikon 12 prosenttia työllisistä ja elokuussa niin ikään 11 prosenttia työllisistä.

Lähde

Tilastokeskus: Työvoimatutkimus

Kotimaan matkailu väheni, mutta ulkomaanmatkat entistä suositumpia

  • Yöpymisen sisältäneitä kotimaan vapaa-ajanmatkoja tehtiin kesällä 2023 (touko–elokuussa) yhteensä noin 9,7 miljoonaa, mikä oli 14 prosenttia vähemmän kuin kesällä 2022. Valtaosassa (70 %) näistä matkoista majoituttiin ilmaismajoituksessa, kuten sukulaisten ja tuttavien luona tai omassa loma-asunnossa. Yleisin kulkuväline näillä matkoilla oli auto (82 %). 
  • Suosituimmat kohdemaakunnat olivat Uusimaa (1 440 000 matkaa), Pirkanmaa (1 080 000 matkaa) ja Varsinais-Suomi (1 060 000 matkaa). Vähiten yöpymisen sisältäneitä matkoja tehtiin Manner-Suomessa Keski-Pohjanmaalle (110 000 matkaa).
  • Kesällä 2023 suomalaiset tekivät ulkomaille 2,9 miljoonaa vapaa-ajanmatkaa, mikä oli 14 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kesän 2023 ulkomaan vapaa-ajanmatkoista 25 prosenttia suuntautui Viroon. Muita suosittuja matkakohteita olivat Ruotsi (19 %), Kreikka (9 %) ja Espanja (7 %).
  • Yöpymisiä kohdemaassa sisältäneitä ulkomaan vapaa-ajanmatkoja tehtiin kesällä 2023 yhteensä 2,4 miljoonaa, mikä oli 18 prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna. Risteilyjä, joilla yövyttiin vain laivassa, tehtiin 210 000 ja päivämatkoja tai -risteilyjä 290 000. Yleisin kulkuväline yöpymisen sisältäneillä ulkomaanmatkoilla oli lentokone (53 %).
  • Lue lisää suomalaisten matkailutottumuksista ja hiilijalanjäljestä Miia Huomon, Marianne Laalon ja Ossi Nurmen artikkelista Suomalaiset palasivat pandemiaa edeltäneisiin matkailutottumuksiin – miten käy hiilijalanjäljen?
  • Tehdasvalmisteisia matkailuautoja rekisteröitiin vuonna 2023 yhteensä 1 078, mikä oli 4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022. Yhteensä matkailuvaunuja ja -autoja rekisteröitiin 1 792 kappaletta, mikä oli 7 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Lähteet

Tilastokeskus: Suomalaisten matkailu
Matkailuajoneuvotuojat ry: Matkailuajoneuvojen ensirekisteröinnit

Ulkomaisten yöpyjien määrä kasvoi suhteessa kotimaisiin

  • Kesällä 2023 (touko–elokuu) Suomen majoitusliikkeiden yöpymisvuorokausien määrä oli 9,3 miljoonaa. Kasvua edellisvuoteen oli alle yhden prosentin. 
  • Kotimaisten yöpymisten määrä laski noin 2 prosenttia ja ulkomaisten yöpymisten määrä kasvoi noin 9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kotimaisia yöpymisiä tilastoitiin kesällä 2023 noin 7,3 miljoonaa (kesällä 2022 7,5 miljoonaa) ja ulkomaisia yöpymisiä noin 2 miljoonaa (kesällä 2022 1,8 miljoonaa).

Lähde

Tilastokeskus: Majoitustilasto, Kuukausittaiset yöpymiset ja saapuneet vieraat asuinmaittain, 1995M01–

Kesälomabudjetti pieneni

  • Nordean teettämän kyselyn mukaan suomalaiset suunnittelevat käyttävänsä kesälomaan tänä vuonna keskimäärin 1 032 euroa kotitaloutta kohden. Tämä on noin 14,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2023 (1 209 euroa). 
  • Enemmistö vastaajista (62 %) aikoo käyttää kesälomaansa enintään 1000 euroa.
  • Yleisen kustannustason nousun vaikutus käytettäviin kesäloma varoihin pieneni. Vastaajista yli puolet (58 %) koki, että kustannustason nousu vähentää tänä vuonna kesälomamenoihin käytettävissä olevaa summaa. Viime vuonna tämä prosenttimäärä oli 63.
  • Vastaajista 55 prosenttia ilmoitti rahoittavansa kesälomaansa palkkatuloilla. 47 prosenttia ilmoitti käyttävänsä kesälomaansa säästöjä.

Lähde

Nordea: lehdistötiedote 13.6.2024, Nordea selvitti: Suomalaisten kesälomabudjetti aiempaa pienempi - turvallisuudesta ei tingitä

Kesätyöpaikkojen tarjonta laskussa

  • Työllisyys yleensä kasvaa kesää kohti, kun nuoret siirtyvät kesätyömarkkinoille. Väestön pääasiallinen toiminta kuukausittain-tilaston mukaan vuoden 2023 kesäkuussa työllisiä oli lähes 130 000 enemmän kuin huhtikuussa.
  • Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kesätyökyselyn mukaan vuonna 2024 kesätyöpaikkojen määrä tulee laskemaan noin 110 000:een. Vuonna 2023 EK:n jäsenyritysten tarjoamia kesätyö- ja harjoittelupaikkoja oli noin 130 000. Liiton mukaan keskeinen selittäjä paikkojen vähenemiseen on kasvanut taloudellinen epävarmuus.
  • Yli viidesosa EK:n kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti vähentävänsä kesätyöpaikkoja vuoden 2024 kesälle. Noin 10 prosenttia vastanneista suunnitteli paikkojen lisäämistä. 
  • Suomen Yrittäjien Yrittäjägallupin mukaan vuonna 2024 kesätyöntekijöitä aikoo palkata pk-yrityksistä 26 prosenttia. Vuonna 2023 luku oli 24 prosenttia ja vuonna 2022 se oli 23 prosenttia.
  • Pienistä ja keskisuurista teollisuusyrityksistä peräti 47 prosenttia kertoo palkkaavansa kesätyöntekijän.
  • Kesätyöntekijöitä palkkaavat yritykset aikovat ottaa keskimäärin 5,6 kesätyöntekijää, kun taas viime vuonna vastaava luku oli 2,3. 
  • Vuoden 2023 gallupin mukaan, mitä nuorempi yrittäjä on iältään, sitä yleisemmin hän palkkaa kesätyöntekijän. Eniten palkkaamisaikeita on 18–39-vuotiailla yrittäjillä.
  • SAK:n luottamushenkilöistä 72 prosenttia kertoo, että hänen työpaikalleen palkataan tänä vuonna kesätyöntekijöitä. Vuonna 2023 vastaava luku oli 76 prosenttia ja sitä edellisenä vuonna 78 prosenttia. Palveluihin ja kuljetusalalle palkataan enemmän kesätyöntekijöitä, kuin viime vuonna.
  • Duunitorilla julkaistiin 1.11.2023-14.5.2024 aikavälillä 35 prosenttia vähemmän kesätyöpaikkoja edellisvuoteen verrattuna. 
  • Kesätyöilmoitukset puolestaan keräsivät Duunitorilla ennätykselliset lukukerrat. Suosituinta kesätyöilmoitusta oli luettu jopa noin 83 000 kertaa. 
  • Nuorten yrittäjyys ja talous (NYT) kesätyökyselyyn vastasi vuonna 2023 yli 6 000 nuorta, joista 71 prosenttia kertoi aikovansa hakea työpaikkaa kesäksi. Vuonna 2022 vastaajista 68 prosenttia ja vuonna 2021 65 prosenttia aikoi hakea kesätöihin.

Lähteet

Tilastokeskus: Väestön pääasiallinen toiminta kuukausittain, Väestö alueen, pääasiallisen toiminnan, sukupuolen, iän (5-v) ja kuukauden mukaan, 2021M10–
Elinkeinoelämän keskusliitto: tiedote 16.1.2024, Talouden epävarmuus näkyy myös kesätyöpaikkojen määrässä
Suomen Yrittäjät: uutinen 9.3.2024, Gallup: Kesätöitä tarjolla viime vuotta enemmän
Suomen Yrittäjät: uutinen 9.4.2023, Gallup: Joka neljäs pk-yritys palkkaa kesätyöntekijöitä – Näin yrittäjän ikä vaikuttaa
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK: ajankohtaista 13.5.2024, Kesätöitä tarjolla viime vuotta enemmän yksityisissä palveluissa ja kuljetusalalla
Duunitori: tiedote 16.5.2024, Tässä ovat 10 himotuinta kesätyöpaikkaa - kiinnostus ollut poikkeuksellisen suurta
Nuorten yrittäjyys ja talous NYT: uutinen 27.4.2023, Yhä useampi nuori aikoo hakea kesätöihin, myönteinen asenne työelämää kohtaan lisää kesätyöhaluja

Kesä kutsuu mökille

Suomessa noin puoli miljoona kesämökkiä

  • Suomessa oli vuonna 2023 kaikkiaan 503 750 kesämökkiä.
  • Kesämökkien lukumäärällä mitattuna suurin mökkikunta on Kuopio, toiseksi suurin Mikkeli ja kolmanneksi suurin Parainen. Sekä Kuopiossa että Mikkelissä on yli 10 000 kesämökkiä.
  • Kauniainen on Suomen 309:stä kunnasta ainoa kunta, jossa ei ole yhtäkään kesämökkiä.
  • Kaikkiaan 63 kunnassa oli vuonna 2020 enemmän mökkejä kuin vakinaisesti asuttuja asuntoja.
  • Vuosina 2020–2023 valmistui 9 067 uutta kesämökkiä. Näistä eniten valmistui Kittilään, 261 kappaletta. Kesämökkikanta ei kuitenkaan kasva samaan tahtiin uusien mökkien tuotannon kanssa, sillä vanhoja mökkejä myös puretaan muun muassa uudisrakentamisen tieltä. Lähivuosista poiketen kesämökkikanta kokonaisuudessaan pieneni vuonna 2023 noin 5 900:lla mökillä. Laskua selittävät osin mökkien käyttötarkoituksen muutokset sekä poistot rekisteristä.
  • Kesämökkejä rakennettiin eniten 1970-luvulla, jonka jälkeen valmistuneiden mökkien määrä on laskenut joka vuosikymmenellä. 2010-luvulla valmistuneiden mökkien määrä on alle puolet 1970-luvun määrästä.
  • Suomalaisten kesämökkien keskikoko vuonna 2020 oli 49 neliötä ja mediaani 40 neliötä.
  • Kesämökki sijaitsee yleensä melko lähellä omaa asuinpaikkaa. Keskimääräinen matka kodin ja kesämökin välillä vuonna 2019 oli 92 kilometriä, ja puolet mökkimatkoista oli korkeintaan 39 kilometriä.
  • S-Pankin mökkikyselyyn vuonna 2023 vastanneista suurimmalle osalle mökkimatka saa enimmillään olla 100 kilometriä.  

Lähteet

Tilastokeskus: Rakennukset ja kesämökit
Tilastokeskus: Rakennukset ja kesämökit, Rakentaminen keskittyi kerrostaloihin 2020-2023
Tilastokeskus: Rakennukset ja kesämökit, Kesämökit 2020
Tilastokeskus: Rakennukset ja kesämökit, Kesämökit 2019
S-Pankki: tiedote 15.6.2023, Kysely kertoo: Näin hintojen nousu on vaikuttanut suomalaisten mökkeilyyn

Kesämökkien omistajien keski-ikä 63 vuotta

  • Lähes 782 300 suomalaista kuului vuonna 2020 kesämökin omistavaan asuntokuntaan.
  • Kesämökkien omistajien keski-ikä vuonna 2020 oli 63 vuotta, ja alle 40-vuotiaita omistajia oli vain 7 prosenttia kaikista mökinomistajista.
  • Lähes 40 prosentilla mökeistä oli omistajana kahden aikuisen henkilön asuntokunta ja 11 prosentilla oli omistajatalouksissa alle 18-vuotiaita lapsia.
  • Taloudellisesti hyvin toimeentulevat asuntokunnat korostuvat mökinomistajissa: puolet mökin omistavista asuntokunnista kuului vuonna 2019 kolmeen suurituloisimpaan kymmenykseen.
  • Kesämökin omistajatalouksista lähes 60 prosenttia asuu joko omakoti- tai paritalossa.
  • Pandemia-aika nosti mökkeilyn ennätyssuosioon heti keväästä 2020 lähtien. Kesällä 2022 mökkeilyn suosio oli edelleen selvästi korkeammalla kuin kesällä ennen pandemiaa.
  • Mökkibarometrin 2021 mukaan keskimääräinen mökillä vietetty aika onkin kasvanut huomattavasti. Siinä missä vuonna 2016 keskimääräinen käyttövuorokausien määrä oli 79, oli vastaava luku vuonna 2021 jopa 103.
  • Suomalaiset suuntaavat mökeille etenkin juhannuksena. Vuonna 2023 Luhangassa väkimäärä viisinkertaistui juhannuksena, ja Puumalassa, Kustavissa ja Kuhmoisissa väkimäärä yli nelinkertaistui keskikesän juhlan aikaan. Väki väheni viime juhannuksena eniten Kauniaisissa ja Kempeleessä, jossa lähes puolet vietti juhannuksensa muualla.
  • S-pankin vuoden 2023 kyselyn mukaan 30 prosenttia vastaajista, joilla on mökki käytössään, kertoi hintojen nousun vaikuttaneen mökkeilyynsä. 13 prosenttia kertoi viettävänsä mökillä vähemmän aikaa. 12 prosenttia matkustaa mökille harvemmin, mutta viettävät siellä pidemmän ajan. 62 prosenttia eivät kokeneet hintojen nousun vaikuttaneen mökin käyttöön.
  • Halukkuutta mökille lähtöön laskevat eniten huono keli (31 %), pitkä matka (27 %) sekä hintojen nousu (25 %).
  • Saunomisen mahdollisuus mökillä oli erittäin tärkeää 75 prosentille vastaajista.
  • Yhä useampi mökkeilijä toivoo mökillensä internetyhteyden vuonna 2023 (59 %) verrattuna edellisvuoteen (40 %). Mökin etätyömahdollisuudet olivat melko tai erittäin tärkeää 35 prosentilla vastanneista.
  • Mökkibarometrin mukaan vuonna 2021 etätyötä vapaa-ajan asunnolta tehneiden osuus niistä työssäkäyvistä, joille etätyö oli mahdollista, oli 43 prosenttia. Vastaava osuus vuonna 2016 oli 7 prosenttia.
  • Yhtä aikaa mökkeilyn suosion kasvun kanssa ovat lisääntyneet tapaturmat mökeillä. LähiTapiolan tietojen mukaan vuonna 2021 ilmoitettiin 25–30 prosenttia enemmän mökkitapaturmia kuin vuonna 2019.

Lähteet

Tilastokeskus: Tieto&trendit 12.8.2021, Yli puolet mökinomistajista on eläkkeellä
Tilastokeskus: Rakennukset ja kesämökit, Kesämökit 2020
Tilastokeskus: Tieto&trendit 4.7.2019, Lomamatkoja tehdään entistä enemmän – mökkeilyn suosio on pysynyt vakaana
Tilastokeskus: Tieto&trendit 26.1.2023, Suomalaiset palasivat pandemiaa edeltäneisiin matkailutottumuksiin – miten käy hiilijalanjäljen?
Luonnonvarakeskus ja saaristoasiain neuvottelukunta: Mökkibarometri 2021
Tilastokeskus: Tieto&trendit 18.6.2024, Juhannuksena mökille? Tarkista kartalta kuntasi juhannuskerroin
S-Pankki: tiedote 15.6.2023, Kysely kertoo: Näin hintojen nousu on vaikuttanut suomalaisten mökkeilyyn
LähiTapiola: uutinen 1.7.2022, Mökkeilytrendi jatkuu – buumi näkyy tapaturmien määrässä

Vuokramökit

  • Vuonna 2023 vuokramökkiyöpymiset kasvoivat 220 000 yöpymisellä edellisvuodesta. Kotimaisia yöpymisiä oli 4 prosenttia enemmän ja ulkomaisia yöpymisiä lähes kolmanneksen enemmän. 
  • Vuokramökkien suhteen viime kesän vilkkain kuukausi oli heinäkuu, jolloin vuokramökkiyöpymisiä oli 485 043. Koko vuoden ajalta maaliskuu oli kuitenkin vilkkaampi 489 890 yöpymisellä. Yhteensä vuoden 2023 touko–elokuussa oli noin 1,2 miljoonaa vuokramökkiyöpymistä. Näistä kotimaisia yöpymisiä oli noin 85 prosenttia.
  • Keskimääräinen mökkivuorokausi vuokramökissä maksoi toukokuussa 124 euroa, kesäkuussa 133 euroa, heinäkuussa 128 euroa ja elokuussa 120 euroa.

Lähteet

Tilastokeskus: Vuokramökkitilasto

Kesämökkimarkkinat

  • Lomakiinteistöjen kauppa jatkoi laskuaan vuonna 2023 16,3 prosentilla. Rakentamattomien lomakiinteistöjen kauppamäärä laski 1 112 kauppaan (laskua 21,5 %).
  • Rantamökkien keskihinta laski edellisvuodesta 5,2 prosenttia 90 000 euroon. Alueelliset erot olivat kuitenkin merkittäviä sekä hintojen että kauppamäärien osalta. Haja-asutusalueella keskihinnat nousivat 7,1 prosenttia 70 000 euroon. 
  • Mökkilainoja nostettiin vuoden 2023 kesäkuussa 88 miljoonan euron edestä eli 30 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Myös vuonna 2022 lainat vähenivät edellisvuodesta 16 prosenttia. Koronapandemian aikana mökkilainojen nosto oli poikkeuksellisen vilkasta.
  • Mökkilainakanta pieneni 1,4 prosenttia edellisvuodesta ja  oli 4,5 miljardia euroa kesäkuun lopussa. 
  • S-pankin kyselyn mukaan mökin ostamisesta kiinnostuneiden keskuudessa korkeintaan 40 000 euroa maksavien mökkien suosio on kasvanut vuonna 2023. Kalliimpien 80 000 - 150 000 euron mökkien suosio puolestaan on laskenut.

Lähteet

Maanmittauslaitos: uutinen 8.2.2024, Kiinteistökauppa piristyi hieman loppuvuotta kohti
Maanmittauslaitos: Tilastotietoa kiinteistökaupoista
Suomen Pankki: tiedote 31.7.2023, Mökkilainoja nostettiin kesäkuussa vähemmän kuin vuosi sitten
S-Pankki: tiedote 15.6.2023, Kysely kertoo: Näin hintojen nousu on vaikuttanut suomalaisten mökkeilyyn

Kesä on häiden ja muiden iloisten perhetapahtumien aikaa

Heinäkuussa sanottiin eniten "tahdon"

  • Vuonna 2023 solmituista avioliitoista 43 prosenttia solmittiin kesä-, heinä- ja elokuussa.
  • Suosituin avioitumiskuukausi oli heinäkuu, jolloin 3 441 paria solmi avioliiton. Toiseksi suosituin oli elokuu 2 996 parilla. Kesäkuussa avioliittoja solmittiin puolestaan kolmanneksi eniten.
  • Tyypillisesti heinä- ja elokuu ovat vuorotelleet suosituimpana avioitumiskuukautena. Viikonloppujen, joihin häät usein ajoittuvat, määrän vaihtelu vaikuttaa vuoden suosituimpaan kuukauteen.
  • Vuoden 2023 suosituin yksittäinen vihkipäivä oli 5. elokuuta. Silloin vihittiin 456 paria.
  • Suosittuja vihkipäiviä olivat myös 12. elokuuta (412 paria) ja 22. heinäkuuta (395 paria).

Lähteet

Tilastokeskus: Siviilisäädyn muutokset, Solmittujen avioliittojen määrä jatkoi laskuaan vuonna 2023
Tilastokeskus: Siviilisäädyn muutokset, Siviilisäädyn muutokset kuukausittain 1990–2023

Kesävauvat

  • Vuonna 2023 vauvoja syntyi eniten heinäkuussa, 3 970 lasta. Elokuussa syntyi puolestaan 3 839 vauvaa.
  • Kesä-, heinä-, ja elokuussa syntyi yhteensä 11 517 vauvaa.
  • Kesävauvojen syntymistä voi tarkastella aikasarjana aina vuodesta 1900 alkaen Tilastokeskuksen StatFin-tietokannan Elävänä syntyneet kuukausittain 1900–2023 -taulukon avulla.

Lähde

Tilastokeskus: Syntyneet, Elävänä syntyneet kuukausittain 1900–2023

Rippikoulu yhä suositumpi

  • Vuonna 2023 rippikoulun kävi 48 980 henkilöä. Määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 482 henkilöllä. Lukuihin on laskettu kaikenikäiset rippikoululaiset.
  • Kirkkoon kuuluvista 15-vuotiaista nuorista rippikoulun kävi 91,7 prosenttia ja kaikista 15-vuotiaista nuorista 73,3 prosenttia.
  • Uskonnollisesti sitoutumattomille Prometheus- eli protuleireille osallistui viime kesänä lähes 1000 henkilöä, mikä on n. puolitoista prosenttia 15-vuotiaiden ikäluokasta. Vuoden 2024 kesäleireille on järjestäjien mukaan osallistumassa ennätykselliset 1 164 henkilöä.
  • Vuosittain noin 850 nuorta kävi protuleirin 2010-luvulla (n. 1,5% ikäluokasta).

Lähteet

Suomen evankelis-luterilainen kirkko: tiedote 15.2.2024, Rippikoulun aikana kastettuja ja kirkkoon liittyneitä oli ennätysmäärä vuonna 2023
Prometheus-leirin tuki ry: Tietoa medialle
Tilastokeskus: Väestörakenne, Väestö iän ja sukupuolen mukaan, 1972–2023

Kesäsää

Kesän 2023 oli hieman tavanomaista lämpimämpi ja sateinen

  • Kesän eli kesä-elokuun keskilämpötila oli suuressa osassa maata 0,5-1 astetta tavanomaista korkeampi. Pohjois-Lapissa poikkeama oli yli asteen, Pohjois-Karjalassa oltiin puolestaan lähellä tavanomaista keskiarvoa.
  • Hellettä oli touko-elokuussa jossain päin Suomea 40 päivänä, kun pitkän ajan keskiarvo on 36 päivää. Yksittäisistä havaintoasemista eniten hellepäiviä touko-elokuussa oli Kouvolan Utin, Kouvolan Anjalan ja Hattulan Lepaan havaintoasemilla, 22 kappaletta.
  • Kilpisjärvellä kesä oli paikkakunnan mittaushistorian lämpimin. Edellinen ennätys vuodelta 2002 ylittyi kahdella kymmenyksellä ja on nyt 11,6 astetta. Havaintoja Kilpisjärveltä on vuodesta 1951.
  • Kesän ylin lämpötila, 33,6 astetta, mitattiin Rauman Pyynpään havaintoasemalla 7.8.2023.
  • Ukkoskesä jäi salamoissa mitattuna melko vaisuksi. Maasalamoita paikannettiin elokuun loppuun mennessä noin 72 000. Pitkän ajan keskiarvo on noin 130 000. 
  • Kesäkuu oli suurimmassa osassa maata 1–2,5 astetta tavanomaista lämpimämpi. Suurimmat poikkeamat havaittiin lounaissaaristossa ja Ahvenanmaalla, missä yli 2 asteen poikkeamaa voidaan pitää harvinaisena. Hellepäiviä oli kesäkuussa 19, kun tyypillisesti hellepäiviä on Suomessa kesäkuussa kahdeksan. Lämpötila nousi kahtena päivänä yli 30 asteen.
  • Heinäkuu oli suurimmassa osassa maata keskilämpötilan osalta tavanomainen, maan itäosassa oli myös monin paikoin hieman tavanomaista kylmempää.  Hellelukemia mitattiin yhteensä yhdeksänä päivänä, mikä jää seitsemän päivää alle heinäkuun keskiarvon. Heinäkuun sademäärä oli maan etelä- ja keskiosassa tavanomaista suurempi. Suurin havaittu vuorokausisademäärä oli Multian Pirttiperällä, 28. päivänä mitattu 103,3 millimetriä. Pirttiperän vuorokausisade on Suomen mittaushistorian 30. suurin mitattu vuorokausisademäärä millään havaintoasemalla.
  • Elokuu oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi. Kuukauden keskilämpötila vaihteli Pohjois-Lapin noin +13:n ja maan eteläosan vajaan +18 asteen välillä. Useilla pohjoisen havaintoasemilla päättynyt kuukausi sijoittui kolmen lämpimimmän elokuun joukkoon. Kilpisjärven kyläkeskuksen, Utsjoen Kevon ja Savukosken kirkonkylän havaintoasemilla elokuu oli jopa ennätyksellisen lämmin.

Lähteet

Ilmatieteen laitos: tiedote 3.7.2023, Kesäkuussa oli sekä ankaraa hallaa että helleputki 
Ilmatieteen laitos: tiedote 1.8.2023, Heinäkuu oli hyvin sateinen
Ilmatieteen laitos: tiedote 1.9.2023, Lapissa oli paikoin ennätyksellisen lämmin elokuu, lännessä poikkeuksellisen sateista
Ilmatieteen laitos: Vuosi 2023

Millainen on kesän 2024 sää?

Kesän perinteiset herkut

Kotimaiset kasvikset

  • Avomaalta korjattiin vuonna 2023 vihanneksia yhteensä 169 miljoonaa kiloa, josta porkkanaa oli 64 miljoonaa kiloa.
  • Kasvihuonevihannestuotanto oli yhteensä 90 miljoonaa kiloa. Kasvihuonekurkkua tuotettiin 50 miljoonaa kiloa. Tomaatteja saatiin 34 miljoonaa kiloa.
  • Perunasato, 498 miljoonaa kiloa, oli pienin yli kymmeneen vuoteen.
  • Hernesato oli 88 miljoonaa kiloa, eli historiallisen suuri toista vuotta peräkkäin.

Lähteet

Luonnonvarakeskus: Puutarhatilastot 2023
Luonnonvarakeskus: Satotilasto 2023

Mansikka on kesän kestosuosikki

  • Marjasato oli yhteensä 17 miljoonaa kiloa vuonna 2023. Sato oli edellisvuotta kolme miljoonaa kiloa pienempi. Mansikkaa saatiin 14 miljoonaa kiloa, vadelmaa ja mesivadelmaa 1,4 miljoonaa kiloa ja mustaherukkaa 1,1 miljoonaa kiloa.
  • Marjojen tunneliviljelyn ala kasvoi 112 hehtaarista 115 hehtaariin.
  • Suomalainen syö noin kolme kiloa mansikoita vuodessa ja kulutus on voimakkaasti sesonkiluonteista. Kotitaloudet kuluttivat mansikoihin keskimäärin 35 euroa vuonna 2016.

Lähteet

Luonnonvarakeskus: Puutarhatilastot 2023
Luonnonvarakeskus: uutinen 29.2.2024, Puutarhaviljelyssä haastava vuosi 2023
Kristiina Aalto, Kuluttajatutkimuskeskus: Elintarvikkeiden kulutus kotitalouksissa vuonna 2016 ja muutokset vuosista 2012, 2006 ja 1998 (pdf)
Tilastokeskus: Kotitalouksien kulutus, Kotitalouksien kulutusmenot kotitaloustyypin mukaan 1985-2016 (arkistoitu tietokantataulukko)

Jäätelökesä

  • Suomalaiset kotitaloudet kuluttivat jäätelöön, sorbettiin ja mehujäähän keskimäärin 82 euroa vuonna 2022.
  • Jäätelöä, mehujäätä ja niiden kaltaisia jäädytettyjä valmisteita tuotiin vuonna 2023 Suomeen 74 miljoonan euron edestä ja vietiin ulkomaille 10 miljoonan euron edestä.
  • Suomessa valmistettujen jäätelöiden, mehujäiden ja niiden kaltaisten jäädytettyjen valmisteiden myydyn tuotannon arvo oli lähes 107 miljoonaa euroa vuonna 2022.
  • Vuonna 2022 Suomessa oli 29 yritystä, joiden toimialana oli jäätelön valmistus.
  • S-ryhmän myyntidatan mukaan noin puolet vuoden jäätelönmyynnistä tehdään kesällä.

Lähteet

Tilastokeskus: Kotitalouksien kulutus, Kotitalouksien kulutusmenot kotitaloustyypin mukaan 2012–2022
Tulli: Ulkomaankauppatilastojen tietokanta (CN-nimike 2105)
Tilastokeskus: Teollisuustuotanto, Teollisuustuotanto tuotenimikkeittäin 2021–2022
Tilastokeskus: Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, Yritykset toimialoittain (yritysyksikkö) 2018–2022
S-ryhmä: uutinen 4.7.2023, Kesä on herkuttelun kulta-aikaa – tässä ovat myydyimmät uutuusherkut S-ryhmän kaupoissa

Grilli ja makkara kuuluvat kesään

  • Kesäkaudella touko-elokuussa Suomessa syödään noin 30 miljoonaa pakettia grillimakkaraa – keskimäärin lähes miljoona makkaraa päivässä.
  • Hieman yli puolet vuoden grillimakkaroiden myynnistä kertyy kesäkaudella.
  • Makkara tirisee monen suomalaisen grillissä varsinkin juhannuksena. Kauppoihin toimitetaan juhannusviikolla noin 1,5 miljoonaa kiloa grillimakkaroita.
  • Juhannusviikolla ostetaan grillimakkaroiden lisäksi tavallista enemmän bratwursteja sekä erilaisia grillilihoja. Suomalaisten juhannusherkuissa on joitakin alueellisia eroja. S-ryhmän myyntidatan mukaan grillimakkaroita suositaan erityisesti Etelä-Pohjanmaalla.
  • Lähes puolet HKScanin teettämän grillauskyselyn vastaajista piti grillin huoltoa ja puhdistamista ärsyttävimpänä asiana grillaamisessa.

Lähteet

HKScan: uutinen 23.4.2024, Suomessa syödään kesällä lähes miljoona grillimakkaraa joka päivä
Lihatiedotus ry: uutinen 13.6.2022, Juhannusviikolla kauppoihin toimitetaan noin 1,5 miljoonaa kiloa grillimakkaroita
S-ryhmä: uutinen 15.6.2023, Juhannuksena grillataan: S-ryhmän tuore kysely ja myyntidata paljastavat tyypillisen juhannuksen kaavan

Kesän juomat

  • Kesä on panimoalan tärkein sesonki. Panimoliiton mukaan heinä-syyskuussa 2023 oluen myynti laski 3,3 miljoonaa litraa eli 3,8 prosenttia. Virvoitusjuomien myynti laski 3,5 miljoonaa litraa eli 4,3 prosenttia. Yhteensä kaikkien panimojuomien myynti laski 10,4 miljoonaa litraa eli 4,6 prosenttia heinä-syyskuussa 2023.
  • Alkoholi- ja alkoholittomien juomien osuus päivittäistavarakaupasta oli 8,7 prosenttia heinä-syyskuussa 2023. Lämmin kesäkuu saattoi vaikuttaa kivennäis- ja lähdevesien myyntiin, joka kasvoi huhti-kesäkuussa 17,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
  • Alkossa kesäkuun litramyynti oli lähes samalla tasolla edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna. Heinäkuussa litramyynti laski 5,6 prosenttia ja elokuussa 2,8 prosenttia vuoden 2022 vastaaviin ajankohtiin verrattuna.
  • Kesäkuukaudet lähes kolminkertaistavat roseeviinien myynnin. Lonkeroiden myynti kasvaa kesäkuukausina 47 prosenttia, ja siidereiden myynti 44 prosenttia. 
  • Alkoholiton tuote valitaan kesällä myös Alkossa yhä useammin.

Lähteet

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry: tiedote 17.10.2023, Panimojuomien myynti laski lähes 5 prosenttia – olutveron alentaminen tukee kotimaista elinkeinoa
Päivittäistavarakauppa ry: tiedote 8.8.2023, Hintojen nousu hidastui päivittäistavarakaupassa, kuluttajat suosivat edelleen huokeampia vaihtoehtoja
Päivittäistavarakauppa ry: tiedote 7.11.2023, Elintarvikkeiden myynnin määrän lasku päivittäistavarakaupassa pysähtyi heinä-syyskuussa
Alko Oy: tiedote 12.7.2023, Alkon kesäkuun myyntitiedote – kesän lomakausi näkyy kesäpaikkakuntien myynnissä
Alko Oy: tiedote 9.8.2023, Alkon heinäkuun myyntitiedote – juomat vaihtoehtoisissa pakkauksissa kiinnostavat kesäasiakkaita
Alko Oy: tiedote 13.9.2023, Alkon elokuun myyntitiedote – portugalilaiset viinit trendaavat

Kansallispuistojen ja kulttuuritapahtumien suosio kasvoi

Vuonna 2023 festareiden suosio kasvoi entisestään

  • Vuonna 2023 Finland Festivals - ketjuun kuului 84 festivaalia, joille myytiin yhteensä 473 153 pääsylippua. Pääsylippujen myyntimäärät kasvoivat 11 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Ilmaistapahtumat mukaan lukien kokonaiskäyntimäärä oli 1 869 619, mikä oli jopa 28 prosenttia edellisvuotta enemmän. Yksityiskohtaisiin käyntitilastoihin voit tutustua Finland Festivalsin verkkosivuilla.
  • LiveFin ry:n arvion mukaan festareiden määrä laskee vuoden 2024 kesä-elokuussa noin 400:aan. Vuonna 2023 festivaaleja oli 426 ja vuonna 2022 niitä oli 446. Arvion mukaan vuoden 2024 kesällä järjestetään 50 uutta festivaalia. Edelliskesänä uusien festivaalien määrä oli 58 ja kesällä 2022 jopa 82.
  • Lipunmyyntiyhtiö Lippu.fi:n teettämän kyselyn mukaan keskivertokuluttaja Suomessa käyttää erilaisten tapahtumien pääsylippuihin keskimäärin 286 euroa vuodessa.
  • Kalleimmat festivaaliliput kesällä 2023 maksoivat yli 200 euroa. Lippujen hintojen vuosittainen korottaminen johtuu festivaalijärjestäjien mukaan inflaatiosta, joka toukokuussa 2023 oli 6,8 %.

Lähteet

Finland Festivals ry: Finland Festivalsin kokoamat tilastot
LiveFin: uutinen 3.6.2024, Vilkas festivaali kesä on alkanut
Helsingin Sanomat 14.7.2022: Suomalainen ostaa tapahtumien pääsylippuja vuodessa keskimäärin 286 eurolla, ja suuri festivaali voi lohkaista siitä suurimman osan
Helsingin Sanomat 3.5.2023: Kalleimmat festivaaliliput maksavat jo yli 200 euroa: Katso listasta, mitä festareille osallistuminen tänä kesänä maksaa 
Tilastokeskus: Kuluttajahintaindeksi, Inflaatio 6,8 % toukokuussa 2023

Suomalaiset viihtyvät edelleen kansallispuistoissa ja lähiluonnossa

  • Metsähallituksen hoitamien valtion suojelualueiden kokonaiskäyntimäärä vuonna 2023 oli noin 7,5 miljoonaa. Luvussa ovat mukana kansallispuistojen lisäksi valtion retkeilyalueet ja muut virkistyskäytöllisesti merkittävät suojelualueet ja retkeilykohteet.
  • Kansallispuistoissa vierailtiin vuonna 2023 yhteensä 3,6 miljoonaa kertaa.
  • Suosituimpia käyntimääriltään olivat Pallas–Yllästunturin (584 300 käyntiä), Urho Kekkosen (417 600 käyntiä), Kolin (249 100 käyntiä), Nuuksion (274 400 käyntiä) ja Pyhä–Luoston (217 400 käyntiä) kansallispuistot.
  • Kansallispuistojen kävijöiden rahankäytön vaikutus paikallistalouteen vuonna 2022 oli 275 miljoonaa euroa ja vaikutukset työllisyyteen 2 166 henkilötyövuotta.
  • Metsähallituksen luontokeskuksissa ja asiakaspalvelupisteissä kirjattiin vuonna 2023 yhteensä 1 183 700 käyntikertaa.
  • Suomalaisesta aikuisväestöstä 96 prosenttia harrastaa ulkoilua. Suomalaiset ulkoilevat keskimäärin 3 kertaa viikossa ja 182 kertaa vuoden aikana.
  • Suurin osa ulkoilukerroista suuntautuu lähiluontoon. Lähivirkistyskerroista noin 30 prosenttia kohdistuu enintään 300 metrin päähän kotoa ja noin 85 prosenttia enintään kymmenen kilometrin päähän kotoa.
  • Suosituin ulkoiluharrastus luonnossa on kävely. Vuonna 2020 kävelyä luonnossa harrasti noin 80 prosenttia suomalaisista.
  • Suomalaisista 57 prosenttia marjastaa, 37 prosenttia retkeilee, 67 prosenttia ui luonnonvesissä, 30 prosenttia harrastaa maastohiihtoa ja 48 prosenttia harrastaa luonnon tarkkailua.

Lähteet

Metsähallitus: tiedote 25.1.2023, Kansallispuistojen kävijät ovat aiempaa tyytyväisempiä – taloudellinen epävarmuus näkyy kokonaiskäyntimäärissä
Metsähallitus: Käyntimäärät maastossa
Metsähallitus: Luontokeskusten ja muiden palvelupisteiden käyntimäärä
Luonnonvarakeskus: seurantajulkistus 12.5.2022, Suomalaisten ulkoiluaktivisuus säilynyt korkeana – luontoalueet entistä aktiivisemmassa ja monipuolisemmassa käytössä
Luonnonvarakeskus: Luonnon virkistyskäyttö 2020

Kesällä ollaan vesillä

Suomessa uidaan puhtaissa vesissä

  • Euroopan ympäristökeskuksen raportin mukaan yleisten uimarantojen vedet ovat Suomessa valtaosin puhtaita. Yli 95 prosenttia Suomen uimavesistä luokiteltiin vuonna 2022 laadultaan erinomaiseksi tai hyväksi. Vain seitsemän raportin 303 vesistöstä luokiteltiin laadultaan huonoksi.
  • Pintavesien lämpötilat olivat kesäkuun alussa (7.6.2024) Keski- ja Etelä-Suomessa lähes ennätykselliset 3-6 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Suurin lämpötila poikkeama oli Kuopiossa Kallavedellä, jossa lämpötilan keskiarvo oli 19,7. Tämä on 7,4 astetta keskiarvoa suurempi. Kaikkein lämpimin vesi oli Sysmässä Päijänteellä ja Heinolassa Ala-Rievelissä. Molempien vesistöjen pintavesi oli 22,1 asteista. 
  • Vesistöjen pintaveden lämpötilat löytyvät vesi.fi-verkkopalvelusta. Samalla sivustolla on myös tietoa levätilanteesta eri vesistöissä.

Lähteet

European Environment Agency (EEA): State of bathing waters in 2023
Suomen ympäristökeskus, ELY-keskukset, Ilmatieteen laitos ja Tulvakeskus: Ajankohtaiset katsaukset vesitilanteesta

Moottoriveneet ja vesiskootterit edelleen suosittuja

  • Suomen suosituin vesikulkuneuvo on moottorivene. Myös vesiskoottereiden määrä on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti.
  • Vuonna 2023 Manner-Suomen vesikulkuneuvorekisterissä oli yhteensä 241 002 vesikulkuneuvoa, joista 87 prosenttia oli moottoriveneitä (210 553 venettä) ja 6 prosenttia purjeveneitä (14 470). Vesiskoottereiden määrä kasvoi rekisterissä  12 153:een, eli noin kymmenen prosenttia vuodesta 2022 (11 090).
  • Vesikulkuneuvojen ensirekisteröinnit ajoittuvat pääasiassa kevät- ja kesäkuukausille. Viime vuonna ensirekisteröitiin yhteensä 3 272 moottorivenettä, 785 vesiskootteria ja 16 purjevenettä.
  • Kalastusta harrastaa vuoden 2017 tietojen mukaan 29 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Purjehduksen tai muun veneilyn harrastajien osuus samanikäisestä väestöstä oli 11 prosenttia.

Lähteet

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom: Vesikulkuneuvojen kantatilasto
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom: Vesikulkuneuvojen ensirekisteröintitilasto
Tilastokeskus: Vapaa-ajan osallistuminen

Kotimaan vesiliikenteessä 4,9 miljoonaa matkustajaa vuonna 2023

  • Vuonna 2023 kotimaan vesiliikenteessä kulki 4,9 miljoonaa matkustajaa, joka oli 13 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Matkustajien määrä oli 3 prosenttia suurempi kuin pandemiaa edeltävänä vuonna 2019. 
  • Matkustajista 4,7 miljoonaa matkusti rannikolla ja 0,3 miljoonaa sisävesillä. Tilastoituihin kuljetuksiin sisältyvät sekä risteilyt että linja- ja yhteysalusliikenne.
  • Vuonna 2022 eniten matkustajia (3,4 miljoonaa) oli Suomenlahden alueella.

Lähde

Tilastokeskus: tiedote 13.6.2024, Kotimaan vesiliikenteen tavarankuljetusten määrä väheni 13 % vuonna 2023

Kesän vaarat

Hukkuneita vähemmän kuin edellisvuonna

  • Suomessa hukkuu tapaturmaisesti vuosittain 100–150 ihmistä. Vuonna 2023 hukkuneita oli ennakkotietojen mukaan yhteensä 87.
  • Vuonna 2023 kesä–elokuussa hukkui ennakkotilaston mukaan 42 henkilöä, mikä on 12 henkilöä vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Kesäkuussa hukkuneita oli 13 henkilöä, heinäkuussa 16 ja elokuussa 13.
  • Juhannuksena 2023 hukkui ennakkotietojen mukaan yksi henkilö.
  • Lopulliset tiedot vuoden 2023 hukkumiskuolemista julkaistaan marraskuussa 2024.

Lähde

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry: Hukkumistilastot

Liikenneonnettomuudet

  • Tieliikenneonnettomuuksissa kuoli ennakkotietojen mukaan viime vuonna 196 henkilöä ja loukkaantui 3 838. Kuolemia tapahtui eniten kesäkuussa, loukkaantumisia elokuussa. Kuolemista 32 prosenttia ja loukkaantumisista 30 prosenttia tapahtui kesä–elokuussa.
  • Juhannuksen menoliikenteessä tapahtuu usein keskimääräistä enemmän liikennevahinkoja. Vuoden 2022 juhannusta edeltävänä keskiviikkona tapahtui 266 ja torstaina 317 liikennevakuutuksesta korvattua vahinkoa. Keskimäärin vuonna 2022 tapahtui 246 vahinkoa vuorokaudessa.
  • Vesiliikenneonnettomuustilastojen mukaan vuonna 2023 huviveneilyonnettomuuksissa kuoli 34 henkilöä, mikä oli 7 henkilöä enemmän kuin vuonna 2022.
  • Huviveneilyssä tapahtui kesä–elokuussa 1181 vesiliikenneonnettomuutta, mikä oli 69 prosenttia kaikista huviveneilyn vesiliikenneonnettomuuksista vuonna 2023.

Lähteet

Tilastokeskus: Tieliikenneonnettomuustilasto
Onnettomuustietoinstituutti (OTI): OTIn liikennevahinkotilasto
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom: Vesiliikenneonnettomuustilasto

Hellekuolemat

  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan neljä vuorokautta tai pidempään kestävien helleaaltojen aikana väestön kuolleisuus lisääntyy Suomessa keskimäärin 10 prosenttia.
  • Pitkittyneestä, joitakin viikkoja kestävästä helleaallosta voi aiheutua Suomessa useampia satoja kuolemia. Vakavien terveyshaittojen riski on erityisesti yli 65-vuotiailla ja pitkäaikaissairauksista kärsivillä.

Lähde

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Helle voi aiheuttaa lyhyessä ajassa suuren määrän vakavia terveyshaittoja – Suomessa tulisi kehittää helteisiin varautumista

Punkit, ampiaiset ja mehiläiset

  • Borreliatapauksia ilmoitettiin perusterveydenhuollossa vuonna 2023 yhteensä 7 442, mikä oli enemmän kuin vuonna 2022 (5 291 tapausta). Tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin vuonna 2023 yhteensä 2 286 borrelialöydöstä, mikä on hieman enemmän kuin edellisvuonna.
  • Borreliatapauksia raportoitiin koko maasta. Eniten tapauksia ilmoitettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (40 % tapauksista) ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä (13 % tapauksista). Tartuntatautirekisteriin ilmoitettujen borreliatapausten perusteella ilmaantuvuus oli korkein Ahvenanmaalla.
  • Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät nousivat edellisvuodesta. Vuonna 2023 tapauksia ilmoitettiin 194, kun edeltävänä vuotena niitä oli ilmoitettu tartuntatautirekisteriin 126.
  • TBE-tartuntoja todettiin maalis–joulukuun välisenä aikana, eniten heinä- ja elokuussa.
  • Ampiaisen tai mehiläisen pistoihin kuolee Suomessa vuosittain noin 0–4 henkilöä. Suomessa on kuollut ampiaisen tai mehiläisen pistoihin 2010-luvulla yhteensä 20 henkilöä, viimeksi vuonna 2018. (Kuolinsyy "Ampiaisen tai mehiläisen pistot (X23)").

Lähteet

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Borrelioosin seuranta ja esiintyvyys Suomessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Julkisen terveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusjärjestelmä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Tartuntatautirekisteri
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Puutiaisaivotulehduksen esiintyvyys Suomessa
Tilastokeskus: Kuolemansyyt, Tapaturmiin tai väkivaltaan kuolleet peruskuolemansyyn, iän ja sukupuolen mukaan 1998–2022

Maastopalot ja salamaniskut

  • Vuonna 2023 maastopaloja rekisteröitiin toukokuussa 615, kesäkuussa 1224, heinäkuussa 257 ja elokuussa 104.
  • Suomen ukkoskausi alkaa toukokuussa ja päättyy syyskuussa. Ukkoskauden aikana ukkosia esiintyy noin 100 päivänä jossakin päin maata. Paikallinen ukkospäiväluku, eli tietyllä paikalla havaittujen ukkospäivien lukumäärä vuodessa, on keskimäärin 11, ja sen jakautuma Suomessa on melko tasainen.
  • Salamaniskuihin kuolee Suomessa vuosittain 0–2 henkilöä. Suomessa on kuollut salamaniskuun 2010-luvulla yhteensä viisi henkilöä, yksi vuonna 2011 ja 2014, kaksi vuonna 2018 ja yksi henkilö vuonna 2022. (Kuolinsyy "Altistuminen salamaniskulle (X33)").

Lähteet

Pelastustoimi.fi: Maastopalot
Ilmatieteen laitos: Suomen ukkosilmasto
Tilastokeskus: Kuolemansyyt, Tapaturmiin tai väkivaltaan kuolleet peruskuolemansyyn, iän ja sukupuolen mukaan 1998–2022

UV-säteily

  • Voimakasta UV-säteilyä (UV-indeksi 6) esiintyi viime kesänä Suomen eteläosissa vain viitenä aurinkoisena päivänä, kun vuonna 2022 UV-indeksi kipusi voimakkaan säteilyn lukemiin jopa 19 päivänä.
  • Kesäkuun aikana kertynyt UV-säteilyn kokonaisannos nousi kuitenkin kymmenisen prosenttia kesäkuussa keskimäärin kertyvää annosta suuremmaksi. Myös koko kesän eli kesä-elokuun aikainen annos kasvoi noin neljä prosenttia pitkän aikavälin keskimääräistä kertymää suuremmaksi.
  • Pohjois-Suomessa UV-indeksi 5 eli korkein pohjoisessa mitattava UV-indeksi saavutettiin kahdeksana päivänä, mikä on tavanomainen määrä. Pitkien poutajaksojen ansiosta kesäkuun UV-säteilyn kokonaiskertymä oli pohjoisessa reilut kymmenen prosenttia tavanomaista suurempi. 
  • Säteilyturvakeskuksen teettämän kyselyn mukaan 23 prosenttia suomalaisista kertoi polttavansa ihonsa auringossa vähintään kerran vuodessa.
  • Kyselyn mukaan useimmat suomalaiset (67 %) altistuvat eniten auringolle viettäessään aikaa ulkona terasseilla ja puistoissa. Muita suosittuja ajanviettotapoja, joissa auringolle altistutaan, ovat mm. piha- ja puutarhatyöt ja muu vapaa-ajan toiminta (48 %), ulkoliikunta (40 %) ja luonnossa liikkuminen (38 %). Vain 29 prosenttia mainitsee varsinaisen "auringon ottamisen" toiminnoksi, jossa altistuu auringolle.
  • Ilmatieteen laitoksen varoituksiin kuuluva UVI-ennuste tarjoaa tietoa siitä, milloin ja missä auringolta on syytä suojautua: UV-indeksin ennuste.
  • Ihomelanooma on yleistynyt Suomessa 1950-luvulta lähtien aina 2010-luvulle asti. Vuonna 2016 kirjattiin ennätysmäärä ihomelanoomatapauksia, 1 909 uutta syöpätapausta. Ennakkotiedon mukaan vuonna 2023 uusia ihomelanoomatapauksia raportoitiin 1 839. 

Lähteet

Ilmatieteen laitos: tiedote 8.9.2023, Aurinkoisesta alkukesästä huolimatta kesän UV-kertymä jäi viime vuotta pienemmäksi 
Ilmatieteen laitos: tiedote 25.4.2023, Suomalaiset tuntevat auringon UV-säteilyn riskit – moni polttaa itsensä siitä huolimatta
Suomen Syöpärekisteri: Syöpätilastosovellus

Siitepöly

  • Suomalaisista noin 20 prosenttia on siitepölyallergisia. Kevätkesällä oireita aiheuttavat lehtipuut, keskikesällä heinäkasvit ja loppukesällä pujo.
  • Turun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen Norkko-palvelussa on tietoa lepän, koivun ja heinien siitepölykausista sekä ennusteita lähipäivien tilanteesta: Norkko-siitepölytiedotus.

Lähde

Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry: Siitepölyallergia.

Tilastot on koonnut Tilastotietopalvelu. Tilastokeskus ei vastaa muiden tiedontuottajien tietojen oikeellisuudesta.

 

Lisätietoja

puh. 029 551 2220
info@stat.fi