Tutkijapalvelut 10+ vuotta
Tälle sivulle on koottu katsaus tutkijapalveluiden historiaan ja kehitykseen.
Tutkijapalveluiden virstanpylväitä
2010
Tutkijapalvelut keskittyy nykyisen kaltaiseksi toiminnoksi. Ensimmäinen etäkäyttöjärjestelmä käytössä.2013
SISU-mikrosimulointimalli otetaan käyttöön. Tilastolaki uudistuu: henkilötietojen anonymisoinnista siirrytään pseudonymisointiin.2015
Taika-valmisaineistokatalogi käyttöön. FIONA-etäkäyttöjärjestelmä siirtyy CSC:n ylläpidettäväksi.2017
Yli puolella etäkäyttöhankkeista käytössä ainakin yksi valmisaineisto.2020
FIONA-etäkäyttöjärjestelmästä uusi versio. Helsinki GSE:n Tilannehuone perustetaan.2022
Tutkijapalveluiden sähköinen lupapalvelu otetaan käyttöön. Datahuone perustetaan kehittämään nopeaa tiedontuotantoa.2023
Laki Tilastokeskuksesta. Datahuonepilotille rahoitus 2023–2025.Tutkijapalvelut syntyy
Tilastokeskuksen tutkijapalvelut muodostuivat nykyisen kaltaiseksi toiminnoksi vuonna 2010. Aineistoja tarjottiin tutkijoiden käyttöön jo ennen tätä, mutta tutkijapalveluiden keskittymisen ja etäkäyttöjärjestelmän käyttöönoton myötä aineistojen tutkimuskäyttö helpottui ja sekä käyttäjien että aineistojen määrät lähtivät kasvuun.
Ohessa kuvio käyttölupahakemusten ja toimitusten määristä vuosina 2010–2022. Toimituksissa on mukana vain aineistoluvat. Vuodesta 2017 eteenpäin käyttölupien laajennus- ja jatkohakemukset on laskettu erikseen.
Otosluovutuksista etäkäyttöön
Aineistoja on ollut tarjolla tutkijoiden käyttöön jo pitkään. Henkilöaineistoja on luovutettu eri käyttötarkoituksia varten räätälöityinä otoksina 1990-luvulta lähtien, ja jo sitä ennen tutkimuskäytössä oli muun muassa väestölaskenta- ja kuolemansyytietoja sisältävä EKSY-aineisto. EKSY olikin yksi ensimmäisistä valmiiksi muodostetuista tutkimusaineistoista ja nykyisten valmisaineistojen edeltäjä.
Toinen merkittävä aineisto oli Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuusaineisto, joka oli FLEED-aineiston eli yhdistetyn työntekijä-työnantaja-aineiston edeltäjä. FLEEDin seuraajia taas ovat nykyiset FOLK- ja FIRM-aineistot. Yritysaineistot saatiin 2000-luvun alussa käyttöön Tilastokeskuksen tiloihin perustetun tutkimuslaboratorion myötä.
Vuonna 2015 käyttöön saatiin uusia valmisaineistoja ja TAIKA-katalogi, johon on koottu tutkijapalveluiden valmisaineistojen kuvaukset. Valmisaineistot on suunniteltu sopimaan monenlaisiin tutkimuksiin ja niiden käyttö onkin ollut runsasta. Vuodesta 2021 alkaen kuolemansyyaineistojen luvituksista yhä suurempi osa on siirtynyt Findatalle, mikä näkyy aineistojen toimituksissa.
Ensimmäinen etäkäyttöjärjestelmä, TKOnline, otettiin käyttöön vuonna 2009. Tutkijapalveluiden perustamisvuonna pilotoitiin nykyinen FIONA-etäkäyttöjärjestelmä, jota on vuosien varrella kehitetty paljon. Vuonna 2015 järjestelmä siirrettiin CSC:n ylläpidettäväksi ja vuonna 2020 siitä otettiin käyttöön uusi versio.
FIONAn käyttö on kasvanut tasaisesti. Etäkäyttöhankkeiden lukumäärän lisäksi hankekohtaiset käyttäjämäärät ovat nousseet.
FIONA-etäkäyttöjärjestelmän hankkeiden ja käyttäjien määrää vuosina 2011–2022 on kuvattu oheisessa kuviossa. Käyttäjämääristä ei ole lukuja vuosilta 2011–2012.
Tutkijapalvelut kasvaa ja kehittyy
Tutkijapalvelut on vuosien varrella ollut mukana monenlaisissa kehittämisprojekteissa, kuten Finnish Microdata Access Service -hankkeessa (FMAS), joka oli Suomen Akatemian kansallisen tutkimusinfrastruktuurin tiekartalla ja jolle myönnettiin FIRI-rahoitusta vuodeksi, sekä Sitran vetämässä ISAACUS-hankkeessa, jossa muun muassa pilotoitiin kansallista tutkimusaineistojen etäkäyttöjärjestelmää.
Tutkijapalveluissa on tapahtunut myös paljon muuta kehittämistä: esimerkiksi vuonna 2013 otettiin käyttöön SISU-mikrosimulointimalli ja perustettiin sen ylläpito, ja vuonna 2022 saatiin käyttöön sähköinen lupapalvelu. Lisäksi tutkijapalvelut on kasvanut kokoa vuosien varrella: henkilöstön määrä on noussut vuoden 2010 alle kymmenestä työntekijästä vuoden 2023 noin 35 työntekijään.
Oheisessa kuviossa näkyy henkilöstön määrän kehitys vuosina 2013–2022. Vuosien 2021 ja 2022 luvuissa on mukana myös osa-aikaisesti tutkijapalveluissa työskennelleitä, kuten lainatutkijoita.
Lakipykälät muuttuvat
Myös lainsäädäntö on vaikuttanut tutkijapalveluiden toimintaan. Vuoden 2013 tilastolain uudistuksen myötä aineistojen anonymisoinnista siirryttiin pseudonymisointiin, mikä vaikutti suuresti tutkimusaineistojen käytettävyyteen. Tästä kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 2023 päivitettiin laki Tilastokeskuksesta. Uudessa laissa tutkija- ja aineistopalvelu nostettiin Tilastokeskuksen tehtäväksi tilastotuotannon rinnalle, mikä selkeytti tutkijapalveluiden asemaa. Laki myös mahdollistaa rekisteriaineistojen toimittamisen perusteltuihin tarpeisiin jo ennen tilastojen julkaisua.
Tutkijapalvelut ja Datahuone
Korona-aikana perustetun Helsinki Graduate School of Economicsin Tilannehuoneen pohjalta syntyi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) Datahuone, joka perustettiin vuonna 2022. Tilannehuoneen aikana rakennettu yhteistyö on jatkunut Datahuoneen kanssa ja tutkijapalveluilla on tärkeä rooli datahuoneinfrastruktuurin rakentamisessa sekä aineistojen käsittelystä ja toimituksesta huolehtimisessa. Datahuone vahvistaa tietopohjaista päätöksentekoa ja sen avulla saadaan kansallinen tietovarantomme aiempaa laajempaan käyttöön.