Julkaistu: 26.2.2014

Mitä ostit tänään? – vaihtoehtoja kulutuksen tutkimiseen

  1. Kulutuspäiväkirja ja haastattelu tiedonkeruun perustana
  2. Kulutuspäiväkirja yksin ei riitä
  3. Pätkätiedosta vuosikulutukseen
  4. Kuitit vai päiväkirja − riittäisivätkö tiedot viikon ajalta?
  5. Haastattelutapana käynti vai puhelin?
  6. Internet luo uusia mahdollisuuksia
  7. Pitääkö vastaajalle maksaa ja paljonko?
  8. Tiedonkeruun kehittäminen vaatii jatkuvaa ja pitkäjänteistä työtä
  9. Lähteet:

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Tiedonkeruun kehittäminen vaatii jatkuvaa ja pitkäjänteistä työtä

Suomen kulutustutkimus kamppailee samojen ongelmien kanssa kuin muutkin surveytiedonkeruut. Haasteista suurin on kriittiselle tasolle laskenut vastausaste. Ongelmat ovat yhteisiä kaikkialla maailmassa. Suomen etuna ovat kuitenkin kattavat rekisteritiedot, joista saadaan suuri osa sellaisista taustatiedoista, jotka useimmissa muissa maissa joudutaan kysymään haastattelussa. Tällaisia ovat esimerkiksi tulotiedot. Rekisterit ovat korvaamaton apu myös yksikkökadon aiheuttaman virheen korjaamisessa ja analysoinnissa.

Tilastokeskuksessa käytetyt kulutustutkimuksen tiedonkeruumenetelmät ja -välineet ovat kansainvälisesti hyvällä tasolla, mutta se ei tarkoita, että aineiston keruu olisi ongelmatonta tai laatu parasta mahdollista. Paljon on tehtävä sen eteen, että kotitalouksien kulutuksesta saadaan jatkossakin hyvää ja käyttökelpoista aineistoa tutkimuksen ja päätöksenteon tueksi.

Kulutuksen väestöryhmittäisten erojen tutkiminen ja tilastointi on välttämätöntä myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi terveys- ja tuloerojen analysoinnin kannalta on tärkeää, että on olemassa tietoja, joiden avulla ostokäyttäytymistä ja sen myötä esimerkiksi välillisen verotuksen muutosten vaikutusta eri väestöryhmissä voidaan seurata ja tutkia.

Kulutustutkimuksella on pitkät perinteet
 Varhaisimpia tutkimuksia tehtiin Englannissa jo 1700-luvulla ja ensimmäinen valtiollinen tutkimus tehtiin Belgiassa vuonna 1853. Suomessakin kulutustutkimus on jo yli satavuotias. Ensimmäisen teki Vera Hjelt vuosina 1908–1909 ja tutkimuskohteena olivat työläisperheiden toimeentuloehdot. Hjeltin tekemän kulutustutkimuksen tavoitteena oli selvittää työväestön toimeentuloedellytyksiä: ovatko palkat riittäviä suhteessa elinkustannuksiin.
Koko väestöä koskevia kulutustutkimuksia on Suomessa tehty vuodesta 1966 lähtien noin viiden vuoden välein. Etenkin 1960-luvulta lähtien kulutustutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää eri väestöryhmien välisiä toimeentulo- ja kulutuseroja. (Ahlqvist 2010). Tämä on edelleen tutkimuksen keskeisin tehtävä. Myös muissa Euroopan maissa kulutustutkimusta on tehty säännöllisesti pääosin 1950- tai 1960-luvulta lähtien.
Suomessa kulutustutkimuksen tiedonkeruu on perinteisesti tehty käyntihaastatteluina, mutta vuonna 2012 tiedonkeruu tehtiin kaksiosaisena puhelinhaastatteluna. Lisäksi kotitaloudet keräävät kuitteja päivittäistavaraostoistaan kahden viikon ajan tai merkitsevät ostot päiväkirjaan.
Kulutusta tilastoidaan YK:n koordinoimana laajasti ympäri maailmaa kehittyviä maita myöten. Euroopassa kulutustutkimus (Household Budget Survey) on yksi kattavimmista kotitaloustutkimuksista, joka tehdään kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa ja EFTA-maista Norjassa ja Sveitsissä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 26.2.2014