Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Miehillä ja naisilla eriväriset lipukkeet kieltolaki­­äänestyksessä

26.7.2018
Kuva: Rönnberg A / Helsingin kaupunginmuseo.

Enemmistö naisistakin kannatti kieltolain kumoamista, lain kannattajia oli kuitenkin enemmän kuin miesten keskuudessa.

Vuosina 1919-1932 Suomessa oli voimassa ns. kielto­laki, joka kielsi alkoholia sisältävien aineiden maahan­tuonnin, valmistuksen ja  myynnin muihin kuin lääkinnällisiin, teknisiin tai tutkimuksellisiin tarkoituksiin. Tarkoituksena oli vähentää alkoholin­käyttöä ja siitä aiheutuneita ongelmia.

Viinan salakuljetus ja myyminen kuitenkin yleistyi, ja niistä tuli monelle suomalaiselle elin­keino. Viinaa rahdattiin pirtu­laivoilla Suomen­lahden yli, ja mustat autot kuljettivat sitä sisä­maahan Pohjois-Suomea myöten. Ravintoloissa myytiin yleisesti kovaa teetä.

Yhdysvalloista alkanut yleis­maailmallinen lama ylettyi Suomeenkin 1920-luvun lopulla. Suomen valtio tarvitsi kipeästi lisää vero­tuloja, ja alkoholin myynnistä niitä olisi saatavilla.

Kieltolain purkaminen ei kuitenkaan ollut ongelmatonta, koska edus­kunnan enemmistö oli vielä sen kannalla. Niinpä hallitus järjesti "yleisen neuvoa-antavan kansanäänestyksen väkijuomalainsäädännön perusteiden selvittämiseksi" joulukuun 29. ja 30. päivä vuonna 1931.

Kolme vaihtoehtoa 

Kansanäänestyksen äänestysluettelona käytettiin vuoden 1931 eduskuntavaalia varten valmistettua vaaliluetteloa. Äänioikeutettuja oli kaikkiaan 1 752 315, joka oli 51,3 prosenttia koko henkikirjoihin merkitystä väestöstä.

Äänioikeutetuista 1 404 671 asui maaseudulla ja 347 644 kaupungeissa. Enemmistö (53.5 %) oli naisia, kaupungeissa naisten osuus oli 49,4 prosenttia, maaseudulla 52 prosenttia.

Koko maa pidettiin yhtenä vaali­piirinä. Äänestyksen tulokset laskettiin Uuden­maan vaali­piirin keskus­lautakunnassa. Äänestäjien oli valittava yksi seuraavista vaihto­ehdoista:

1. Onko kieltolaki pysytettävä täysi­kiellon pohjalla?

2. Onko kielto­laki muutettava ja säädettävä laki, joka sallii mietojen alkoholi­juomien valmistuksen ja kaupan säännöstelyn ja verotuksen alaisena?

3. Onko kieltolaki kumottava ja säädettävä laki, joka sallii muidenkin kuin mietojen alkoholi­juomien valmistuksen ja kaupan säännöstelyn ja verotuksen alaisena?"

Miehet äänestivät aktiivisemmin  

Naisten ja miesten äänestys­lipukkeet olivat eri­värisiä. Sen avulla oli mahdollista selvittää, miten äänestivät miehet ja miten naiset.

Äänestysaktiivisuus oli huomattavasti heikompaa kuin eduskuntavaaleissa, mutta vilkkaampaa kuin kunnallisissa vaaleissa. Kaikkiaan vaali­uurnilla kävi 777 885 ääni­oikeutettua eli 44,4 prosenttia kaikista äänioikeutetuista. Miehet (55,2 %) olivat hieman aktiivisempia äänestämään kuin naiset.

Kaupungeissa äänestettiin suhteellisesti enemmän (54,3 %) kuin maa­seudulla (41,9 %). Silloisista lääneistä vilkkaimmin äänestettiin Uudellamaalla (55,3 %), Ahvenan­maalla (49.6 %) ja Viipurin läänissä (48,8 %). Kaikkein laiskimmin äänestettiin Oulun läänissä (37,8 %).

"Erikoisesti pistää silmiin ahvenan­maalaisten vilkas osanotto kieltolaki­äänestykseen, sillä mielen­kiinto muihin vaaleihin on Ahvenan­maalla tavallisesti ollut laimeampi kuin muualla maassa. Muutenkin äänestettiin ruotsin­kielisissä kunnissa, varsinkin Uuden­maan läänissä, yleensä innokkaammin kuin suomen­kielisissä."

Äänestyksen tulos oli selvä: kansa kannatti kielto­lain kumoamista. Enemmistö ääni­oikeutetuista (70,6 %) valitsi vaihto­ehdoista kolmannen, kielto­lain jatkamista kannatti vain vajaa kolmas­osa (28,0 %). Vaihto­ehto kaksi sai vain murto-osan äänistä (1,4 %).

Eduskunta vahvisti uuden väkijuoma­lain helmi­kuussa 1932 ja Valtion omistama Oy Alkoholi­liike Ab – yksin­oikeutenaan tuoda, viedä, valmistaa ja myydä alkoholi­juomia Suomessa – avasi ovensa 5. huhtikuuta samana vuonna.

Houtskarissa kaikki vastaan, Kaustisella melkein kaikki puolesta

Äänestystulokset annettiin Tilastolliselle pää­toimistolle yksityis­kohtaisempaa käsittelyä ja julkaisemista varten. Noin puolen vuoden kuluttua, vuoden 1932 toukokuussa, tulokset julkaistiinkin Suomen Virallinen tilasto (SVT) –julkaisusarjassa.

"Täten saatetaan julkisuuteen joulukuun 29. ja 30. p:nä v. 1931 toimitetusta kieltolaki­äänestyksestä tehty tilasto. Julkaisun laatimisesta on lähinnä huolehtinut alle­kirjoittanut J ä r v i n e n. Helsingissä, Tilastollisessa pää­toimistossa, touko­kuussa 1932." 

Julkaisu on kolmikielinen. Käytetyt kielet olivat suomi, ruotsi ja ranska. Julkaisu sisältää ääni­oikeutettujen ja äänestäneiden määrät suku­puolen ja alueen mukaan sekä äänestyksen tulokset kunnittain suku­puolen mukaan.

Kieltolain kumoamisen puolesta äänestäneistä naisten osuus (65,3 % hyväksytyistä naisten äänistä) oli suhteellisesti pienempi kuin miesten (74.8 % hyväksytyistä miesten äänistä). Selvä enemmistö naisistakin kuitenkin kannatti kielto­lain kumoamista.

Kaupungeissa kieltolain purkamista kannatettiin pää­sääntöisesti enemmän kuin maa­seudulla. Varsinkin maa­seudun nais­äänestäjät antoivat suhteellisen paljon ääniä kielto­lain jatkamisen puolesta.

Kieltolain purkamista kannatettiin eniten Ahvenan­maan läänissä ja Uuden­maan läänissä sekä Etelä-Suomen rannikko­seudun pienissä, ruotsin­kielisissä kunnissa. Houtskarissa kaikki 536 äänestänyttä äänestivät yhtenä miehenä ja naisena vaihto­ehtoa kolme eli kielto­lain purkamista.

Kieltolain jatkamisen kannattajia löytyi taas suhteellisesti eniten Vaasan läänin suomen­kielisistä kunnista ja Oulun läänistä. Kaustisilla 84,2 prosenttia äänestäjistä kannatti kielto­lain jatkamista.

Kieltolakiäänestyksen lisäksi Suomessa on järjestetty vain toinen koko valta­kunnan neuvoa-antava kansan­äänestys. Se oli vuonna 1994, kun äänestettiin Suomen EU-jäsenyydestä.

 

Kirjoittaja on erikois­suunnittelija Tilastokeskuksen tietopalvelu-yksikössä.

Lähde: Kieltolakiäänestys vuonna 1931. Suomen virallinen tilasto. 29 C, Vaalitilasto; 1. Helsinki 1932: Tilastollinen päätoimisto [viitattu 18.7.2018]. Suora lainaus sivulta 3, 5 ja 8.

Tilastokeskus on digitoinut Suomen virallisen tilasto (SVT) -sarjan julkaisut sen koko historian ajalta. Kaikkiaan noin 20 000 julkaisusta jo yli 6 000 on luettavissa Kansalliskirjaston avoimessa Doria-verkkopalvelussa ja määrä karttuu nopeasti.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
19.3.2024
Jaana Huhta

Meneillään olevan verkkouudistuksemme tavoitteena on tarjota tilastoja nykyaikaisemmassa ja helpommin löydettävässä muodossa erilaisille tilastonkäyttäjille. Tilastojen julkistamisen johtotähtenä on: data ensin. Teksti rakentaa tilastoille merkityksen. Jotta kaikki pääsevät yhtä vaivattomasti tilastojen äärelle, tulee kaikessa tilastokirjoittamisessa käyttää selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

Blogi
16.2.2024
Markus Sovala

Suomen tilastojärjestelmä ylsi ykkössijalle 186 valtiota kattaneessa vertailussa. Tilastokeskuksen pääjohtaja löytää kolme perustetta Suomen menestykselle Maailmanpankin arviossa.

Blogi
1.9.2023
Maija Metsä

Kesälomani lopulla seurasin sivusilmällä lukiolaisnuoren pakkausruljanssia. Edessä oli vaihto-oppilasvuosi ja lähtöön muutama päivä. Mahtuisiko matkaan myös taskullinen tietoa Suomesta?

Blogi
2.5.2023
Tapio Kuusisto

Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja risti­riitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.  

Blogi
12.1.2023
Markus Sovala

Suomessa on laadukkaat rekisterit. Niistä saatavaa tietoa yhdistelemällä syntyy tieto­varallisuus, joka on Suomen kilpailu­etu. Sitä hyödyntämällä teemme parempia päätöksiä tulevaisuudessa.  

tk-icons