Linnuntieltä oikeille teille

  1. Työmatkan pituutta voi mitata monella tavalla
  2. Valtaosa työmatkoista on verraten lyhyitä
  3. Kotiosoitteessa työskentelevistä yli 70 prosenttia on miehiä
  4. Keskimääräiset työmatkat ovat pidentyneet
  5. Kotikunnassaan työskentelevällä voi olla pidempi työmatka kuin naapurikuntaan pendelöivällä
  6. Työmatkan pituus vaihtelee asuinpaikan mukaan
  7. Työmatkat mutkittelevat Järvi-Suomessa
  8. Miehen työmatkakilometri on naisen 820 metriä
  9. Perheelliset ja hyvätuloiset matkaavat pisimpään
  10. Aineiston ongelmia ja jatkotutkimustarpeita
  11. Lähteet:

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Työmatkan pituus vaihtelee asuinpaikan mukaan

Erityisen voimakkaasti työmatkan pituuteen vaikuttaa asuin- ja työpaikan kaupunki- tai maaseutumaisuus. Kaupungeissa asuvien työmatkat ovat keskimääräistä lyhyempiä, mutta kaupunkeihin voidaan tulla kaukaakin töihin. Sen sijaan harvaan asutuilla alueilla etäisyydet ovat pitkiä, mutta mahdollisuudet asua työpaikan läheisyydessä saattavat olla paremmat kuin kaupungissa. Yhdyskuntarakenteen alueiden erot tulevatkin parhaiten esiin arkiympäristön usein toistuvissa matkoissa (Liikennevirasto).

Kuviossa 2 on esitetty työmatkojen mediaanipituus suuralueittain ja alueluokittain (ks. oheinen tietolaatikko alueluokituksesta). Työmatkan pituuteen ei näytä vaikuttavan niinkään se, millä suuralueella tai missä maakunnassa henkilö asuu, vaan se, minkä tyyppisellä alueella hän asuu. Kaupunkialueilla tehdään lyhyempiä työmatkoja kuin kaupungin kehysalueella riippumatta siitä, sijaitseeko kaupunki Etelä- tai Pohjois-Suomessa.

Kuvio 2. Manner-Suomen työmatkojen mediaani alueluokittain ja suuralueittain vuonna 2010

Kuviossa ei ole huomioitu alueluokaltaan tuntemattomia työmatkoja (337 kpl).

Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto.

Työpaikkojen keskittyminen kaupunkien keskusta-alueelle näkyy lyhyinä työmatkoina sisemmillä kaupunkialueilla ja vastaavasti pidempinä työmatkoina kaupunkien reuna-alueilla. Sisemmällä kaupunkialueella työmatkojen mediaanipituus (5,6 km) oli alle koko maan tason. Kaupungin kehysalueella työmatkan mediaanipituus (12,7 km) puolestaan ylitti reilusti koko maan tason. Sen sijaan ydinmaaseudulla työmatkojen mediaanipituus (7,6 km) oli koko maan tasolla.

Ainoa merkittävästi muista poikkeava suuralue on Helsinki-Uudenmaan alue, missä työmatkat olivat muuta maata pidempiä asuinalueesta (kaupunki-maaseutu) riippumatta. Myös Etelä-Suomen harvaan asutulla maaseudulla (käsittää Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat) oli keskimääräistä pidemmät työmatkat. Pendelöinti pääkaupunkiseudulle näkyy erityisesti kaupungin kehysalueilta ja ulommalta kaupunkialueelta tehtävissä matkoissa. Kaupungin kehysalueen mediaanimatka oli Uudenmaan alueella lähes yhdeksän kilometriä koko maata suurempi.

Koko maan tasolla mediaania lyhyempiä työmatkoja tekivät maaseudun paikalliskeskuksissa, kaupunkialueilla ja ydinmaaseudulla asuvat. Sen sijaan harvaan asutulla maaseudulla, kaupungin kehysalueilla ja kaupungin läheisillä maaseuduilla tehtiin koko maan mediaania pidempiä työmatkoja.

Ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla työmatkat ovat joko hyvin lyhyitä tai pitkiä. Harvaan asutulla maaseudulla 68 prosenttia ja ydinmaaseudulla 59 prosenttia työmatkoista olivat lyhyitä työmatkoja (0–5,1 km). Ulommalta ja sisemmältä kaupunkialueelta tehtiin muita enemmän keskipitkiä matkoja (5,1–10,6 km) ja kaupunkien kehysalueilta ja kaupunkien läheiseltä maaseudulta pitkiä matkoja (yli 10,6 km). (Kuvio 3.)

Kuvio 3. Työmatkojen pituus kvintiileittäin alueluokan mukaan vuonna 2010. Prosenttia

Kuviossa ei ole huomioitu alueluokaltaan tuntemattomia työmatkoja (337 kpl).

Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 9.12.2013