Kasvulaskennan menetelmä

Kasvulaskennan nimi tulee siitä, että vuosittaiset arvonlisän muutokset hajotetaan kasvukomponentteihin, jolloin pystytään tarkastelemaan, mistä tekijöistä kasvu on tullut. Oletetaan, että vuodesta t vuoteen t-1 arvonlisä on kasvanut 5 % (logaritmiset % -muutokset). Tämä kasvu voidaan hajottaa osatekijöihin: osuuteen, joka johtuu pääoman määrän kasvusta; osuuteen, joka on seurausta työpanoksen kasvusta sekä osuuteen, joka johtuu kokonaistuottavuuden paranemisesta. Osatekijät summautuvat arvolisän muutokseen eli jos yo. esimerkissä oletamme, että pääoman vaikutus on 0,7 ja työvoiman 1,3 prosenttia kokonaistuottavuuden vaikutukseksi jää kolme prosenttia.
Primääripanokset – pääoma ja työvoima- voidaan edelleen hajottaa alaeriin. Tuottavuustutkimuksessa pääomapanoksesta eritellään T&K (tutkimus ja kehitys)- ja ICT-pääoman vaikutukset (viestintäteknologian vaikutukset), koneiden ja laitteiden, asuinrakennuksille sekä muiden pääomavarojen kontribuutiot. Työpanoksesta erotellaan tehtyjen työtuntien sekä työpanoksen sisällä tapahtuneen rakennemuutoksen vaikutukset.
Tuottavuustutkimuksen laskennat tehdään tarkimmillaan 63 toimialalle. Jokaiselle toimialalle lasketaan arvonlisäys, työn tuottavuus, pääoman ja työvoiman vaikutus tuottavuuteen sekä kokonaistuottavuus. Tämän jälkeen toimialoittaiset tiedot aggregoidaan arvonlisäyspainoin karkeammille tasoille ja tämän jälkeen vielä koko talouden tasolle.