Käsitteet: O

Odotusarvo on todennäköisyysjakauman ensimmäinen momentti ja se kuvaa satunnaismuuttujan odotettavissa olevaa arvoa. Odotusarvo on esimerkiksi normaalijakauman tapauksessa aritmeettinen keskiarvo.

Ehdollisen vankeuden lisäksi voidaan tuomita myös oheissakko, joka määrätään päiväsakkoina.

Oikeudellisella muodolla yksilöidään juridisen henkilön oikeudellinen asema. Oikeudellisen muodon luokitus perustuu kaupparekisterin yhtiömuotoihin ja verolainsäädännön vaatimuksiin. Yritysten ja yhteisöjen oikeudellinen muoto on tallennettu Yritys- ja yhteisötietojärjestelmään (YTJ).

Tilastokeskuksen oikeudellisen muodon luokituksen perustana on YTJ ja verohallinnon käyttämä oikeudellisen muodon koodisto. Tilastokeskuksen luokituksessa osa verohallinnon luokista on yhdistetty.

Oikeudellinen paikallisyksikkö on oikeudellisen yksikön osa, joka sijaitsee tietyssä osoitteessa. Oikeudellinen paikallisyksikkö voi toimia usealla eri toimialalla. Käytännössä sama kuin paikallisyksikkö.

Oikeudellinen toimipaikka on oikeudellisen paikallisyksikön alayksikkö, joka saadaan jakamalla oikeudellinen paikallisyksikkö toimialojen mukaan. Oikeudellinen toimipaikka toimii siis vain yhdellä toimialalla. Käytännössä sama kuin toimipaikka.

Oikeudellinen yksikkö on yhteisö tai liiketoiminnan harjoittamista varten rekisteröitynyt organisaatio.

Oikeudellinen yksikkö yksilöidään y-tunnuksella. Oikeudellisia yksiköitä ovat esimerkiksi osakeyhtiö, yksityinen elinkeinonharjoittaja, osuuskunta, valtion liikelaitos ja säätiö.

Tilasto pitää sisällään tiedot ensimmäisessä oikeusasteessa tuomituista. Ensimmäinen oikeusaste on yleensä käräjäoikeus ja joissakin tapauksissa hovioikeus.

Oikeusapu tarkoittaa sitä, että kansalainen voi saada itselleen oikeudellisen asian hoitamista varten avustajan kokonaan tai osittain valtion varoilla. Oikeusapu kattaa kaikki oikeudelliset asiat

Oikeusaputoimiston antamalla oikeusavulla tarkoitaan oikeusapua, jota on annettu valtion oikeusaputoimistossa.

Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineisto sisältää kuukausittaisia, neljännesvuosittaisia ja vuosittaisia arvonlisäverotietoja. Havaintoyksikkönä on yritys. Oma-aloitteisten verojen aineisto kattaa kaikki verotilimenettelyssä mukana olevat arvonlisäverovelvolliset yritykset eli lähes koko Suomen yritystoiminnan.

Omaisuudenhoitoyhtiöiden liikkeelle laskemat nollakorkoiset haltijapaperit.

Omaisuustuloja ja -menoja (D.4) syntyy, kun rahoitusvarojen tai luonnonvarojen omistajat antavat tällaiset varat muiden institutionaalisten yksikköjen käyttöön. Rahoitusvarojen käytöstä saatavaa tuloa kutsutaan sijoitustuloksi, kun taas luonnonvaran käytöstä syntyvä tulo on vuokraa. Omaisuustulot ovat sijoitustulojen ja vuokrien yhteismäärä. Omaisuustulot luokitellaan seuraavasti:

a) korot (D.41);
b) yritysten jakamat tulot (D.42):
1) osingot (D.421);
2) yritystulon otot yritysmäisistä yhteisöistä (D.422);
c) ulkomaisten suorien sijoitusten uudelleensijoitetut voitot (D.43);
d) muut sijoitustulot (D.44):
1) vakuutuksenottajien sijoitustulo (D.441);
2) eläkeoikeuksiin perustuvat sijoitustulot (D.442);
3) osuudenomistajille kuuluva kollektiivisten sijoitusrahastojen sijoitustulo (D.443);
e) maan ja luonnonvaran vuokrat (D.45).

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Omaisuusverot (OECD-verotilaston luokka 4000) kattavat juoksevat ja kertaluonteiset verot omaisuuden käytöstä, omistamisesta tai omistajuuden siirrosta. Omaisuusverot sisältävät verot kiinteästä omaisuudesta tai nettovarallisuudesta, verot perinnöstä tai lahjoituksesta johtuvasta omistajuuden muutoksesta sekä verot rahoitus- ja pääomatransaktioista. Esim. perintö- ja lahjavero, varainsiirtovero, kiinteistövero.

Kiinteistö, jonka käyttötarkoitus on asuinrakennuspaikka ja jolla on vain asuin- ja sivurakennuksia, eikä kiinteistö sijaitse rantakaava-alueella. Mikäli kiinteistö on rakennus- tai asemakaava-alueella, vaaditaan lisäksi, että kaavan laatu on asuinrakennus- tai asuinpientalokortteli.

Kiinteistö, jonka käyttötarkoitus on asuinrakennuspaikka ja jolla ei ole rakennuksia. Kiinteistö ei myöskään sijaitse rantakaava-alueella. Mikäli kiinteistö on asemakaava-alueella, vaaditaan lisäksi, että kaavan laatu on asuinpientalokortteli.

Lähes kaikki Suomessa tapahtuva tavaroiden ja palvelujen myynti on arvonlisäverotuksen kohteena. Tästä poiketen on kuitenkin kiinteistön maksettava arvonlisäveroa omaan lukuun ja omalla henkilökunnalla suoritetuista kiinteistöön kohdistuvista palveluista. Näitä palveluja ovat rakentamis-, korjaamis- ja kiinteistönhoitopalvelut.

Omatoimisella rakentamisella tarkoitetaan kotitalouksien itse toteuttamia rakennushankkeita, joita ovat mm. omakotitalojen, kesämökkien, maatalousrakennusten ja muiden talousrakennusten uudis- ja korjausrakentaminen ilman maksettua työvoimaa. Vrt. ammattimainen rakentaminen.

Ominaiskulutuskerroin kuvaa tässä tilastossa eri energialähteiden kulutusta rakennuskuutiometriä kohden (kWh/m3).

Ominaisuustieto on paikkatietokohteen yksilöivien, paikantavien, ajoittavien ja kuvailevien tietojen kokonaisuus. Ominaisuustietoa voi olla esimerkiksi rakennustunnus, katuosoite, rakentamisvuosi ja rakennuksen käyttötarkoitus.

Ks. myös paikkatieto ja sijaintitieto

Rakennukset jaetaan omistajan mukaan seuraaviin luokkiin:
- yksityinen henkilö/ perikunta
- asunto-osakeyhtiö tai -osuuskunta
- kiinteistöosakeyhtiö
- yksityinen yritys
- valtio- tai kuntaenemmistöinen yritys
- valtion tai kunnan liikelaitos
- pankki tai vakuutuslaitos
- kunta
- valtio
- sosiaaliturvarahasto
- uskonnollinen yhteisö, säätiö, puolue yms.
- muu tai tuntematon.

Yritys- ja toimipaikkarekisterin yritykset ja yhteisöt jaetaan omistajuuden perusteella seuraaviin luokkiin:

Yksityinen kotimainen
Valtio
Kunta
Ahvenanmaan maakunta
Ulkomaalaisomisteinen
Muu omistajatyyppi

EKT:n tuotannon rajaukseen sisältyy myös asuntojen omistajien asumispalveluiden tuotanto omaan käyttöön.

Omistusasuntopalvelujen tuotos arvotetaan sen arvioidun vuokra-arvon mukaan, jonka vuokralainen joutuisi maksamaan samasta asunnosta ottaen huomioon sellaiset tekijät kuin sijainti, lähipalvelut ym. sekä itse asunnon koko ja laatu.

Kotimainen yritys: Yritykset, joiden ulkomainen omistus on alle 50 %

Ulkomaisessa omistuksessa oleva monikansallinen yritys: Yritykset, joiden ulkomainen omistus on yli 50%

Ongelmajäte (synonyymi nykyään ongelmajätteen sijaan virallisessa käytössä olevalle termille vaarallinen jäte) on jäte, joka kemiallisilta tai muilta ominaisuuksiltaan poikkeaa muusta jätteestä siten, että näiden ominaisuuksiensa vuoksi se voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle ja on siten käsiteltävä vaarattomaksi tai hyödynnettävä erityisiä ohjeita noudattaen.

Henkilö, joka on kuollut onnettomuuden seurauksena 30 vuorokauden kuluessa onnettomuudesta, poislukien sairaskohtauksiin kuolleet.

Henkilö, joka ei ole kuollut (30 vuorokauden kuluessa onnettomuudesta), mutta on saanut onnettomuudessa vammoja, jotka vaativat hoitoa tai tarkkailua sairaalassa, hoitoa kotona (sairauslomaa) tai operatiivista hoitoa, esimerkiksi tikkejä. Jos henkilö on saanut mustelmia, naarmuja tai muuta sellaista, joista ei aiheudu edellä mainittua hoitoa, häntä ei katsota loukkaantuneeksi.

Henkilö, joka ei ole kuollut (30 vuorokauden kuluessa onnettomuudesta), mutta on saanut onnettomuudessa vammoja, jotka vaativat hoitoa tai tarkkailua hoitolaitoksessa ja on hakeutunut hoidettavaksi kuuden vuorokauden sisällä onnettomuudesta ja on saanut vamman tai vammoja jotka on AIS-vakavuusluokituksen (AAAM, Association for the Advancement of Automotive Medicine) mukaisesti luokiteltu vakaviksi.

Onnettomuuteen osallisiksi henkilöiksi katsotaan onnettomuuteen osallistuneet kulkuneuvojen kuljettajat ja jalankulkijat sekä kuolleet ja loukkaantuneet matkustajat. Eläin on eläinonnettomuuden osallinen.

Opettajatilastossa kuntasektorin opettajiksi määritellään opetusalan virka- ja työehtosopimusta noudattavat. Valtion ja yksityisen sektorin opettajat on päätelty ammattinimikkeen tai ammattiluokan perusteella.

Ammatillisen koulutuksen tilastossa opetussuunnitelmaperusteisella ammatillisella peruskoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jolle on määritelty opetussuunnitelma (tavoitteet, opintokokonaisuus ja sen laajuus, keskeiset sisällöt, arviointi). Koulutuksessa suoritettavat tutkinnot ovat ammatillisia perustutkintoja, joiden pohjakoulutuksena on peruskoulun oppimäärä.

Oppilaitosten aikuiskoulutustilastossa opetustunneilla tarkoitetaan opettajien (luennoitsijoiden yms.) antamia opetustunteja.

Lainat, jotka myönnetään opiskeluun tai opintomatkojen yms. rahoittamiseksi yksityisille henkilöille.

Opintovelalla tarkoitetaan valtion tai Ahvenanmaan maakuntahallituksen takaamaa opintovelkaa.

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Opiskelu muilla tavoin kuin kurssimuotoisesti:
- tapahtuu osittain tai kokonaan työaikana ja työnantajan kustantamana
- on etukäteen suunniteltua
- työtehtävien yhteydessä tapahtuva ohjattu opiskelu
- lyhytaikainen työtehtävien vaihto, lyhytaikaisesti toisiin työtehtäviin siirtyminen ja opintokäynnit
- osallistuminen oppimistarkoituksessa konferensseihin, messuille tai luennoille
- oppiminen oppimisryhmissä, työpajoissa ja workshopeissa
- itse ohjattu opiskelu, joka voi tapahtua esim. verkkokoulutusympäristössä.

Oikeus suorittaa tutkinto tai osallistua koulutukseen tai opetukseen

Peruskoulun erityisopetustilastossa oppilaiden, joilla on erityisen tuen päätös, oppiaineiden oppimäärät ovat vuodesta 2011 alkaen seuraavat:
1. Kaikkien aineiden oppimäärät opetetaan yleisen oppimäärän mukaan
(ei yksilöllistettyjä oppimääriä)
2. Yhden oppiaineen oppimäärä on yksilöllistetty
3. Kahden-kolmen oppiaineen oppimäärä on yksilöllistetty
4. Vähintään neljän oppiaineen oppimäärä on yksilöllistetty
5. Oppilas opiskelee toiminta-alueittain.

Vuosina 2001-2010 "oppiaineiden oppimäärät" -käsitettä vastaa käsite "erityisopetuksen opetusjärjestelyt".

Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset -tilastossa oppilaitosten omistajat jaetaan seuraaviin omistajatyyppeihin:
1 Yksityinen
2 Valtio
3 Kunta
4 Kuntayhtymä
5 Ahvenanmaan maakunta
9 Muu.

Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset -tilastossa oppilaitoksen opetuskieli perustuu viranomaisten päätökseen opetuskielestä. Oppilaitoksessa voidaan antaa opetusta myös muulla kuin päätöksen mukaisella kielellä.

Oppilaitoksen opetuskieli jaetaan seuraaviin ryhmiin:
1 suomi
2 ruotsi
3 suomi/ruotsi
4 englanti
5 saame
9 muu.

Oppilaitoksen opetuskieli on suomi/ruotsi silloin, kun oppilaitoksessa annetaan opetusta kummallakin kielellä.

Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella.

Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.

Toimialaluokituksessa (TOL 2002) ammattikorkeakoulut sijoittuvat korkeakoulujen ryhmään. Opettajatilastossa on muodostettu oppilaitosryhmät, joissa ammattikorkeakoulut ovat omana ryhmänään. Päättelyssä on jouduttu käyttämään eri apumuuttujia niiden ammattikorkeakoulujen osalta, joissa koulutuksenjärjestäjän tunnuksella järjestetään sekä ammatillista että ammattikorkeakouluopetusta. Näistäkin päättely joudutaan tekemään vain tapauksissa, joissa tiedot ovat samassa rekisterissä.

Oppilaitosten käyttömenoihin sisältyvät perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulukoulutuksen sekä yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen käyttömenot.

Käyttömenoiksi on luettu valtionosuusjärjestelmässä mukana olevien oppilaitosten osalta valtionosuuslainsäädännön mukaisesti ilmoitetut käyttötalouden bruttomenot sekä ns. pienet hankkeet. Ammatillisen koulutuksen menot ja ammattikorkeakoulukoulutuksen menot ennen vuotta 2015 eivät sisällä pieniä hankkeita. Pienten hankkeiden osuus ammatillisen koulutuksen menoista ja ammattikorkeakoulukoulutuksen menoista ennen vuotta 2015 on osittain arvioitu aikasarjatiedoissa. Investointimenot eivät sisälly käyttömenoihin. Opiskelijaa kohden lasketut käyttömenot on saatu jakamalla koulutussektorittaiset kustannusvuoden menot syyslukukauden opiskelijamäärien vuosikeskiarvolla. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen käyttömenoihin on lisätty laskennallisesti kuntien opetushenkilökunnan työnantajan eläkevakuutusmaksut vuosina 1995-2001.

Perusopetuksen menoiksi on laskettu peruskoulujen, peruskouluasteen erityiskoulujen sekä harjoittelukoulujen ja muiden peruskoulua vastaavien koulujen perusasteen menot. Sairaala- ja vammaisopetuksen sekä valtion koulukotien menot sisältyvät lukuihin. Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset eivät sisälly menoihin. Vuodesta 1999 alkaen menot sisältävät myös kansanopistojen järjestämän perusopetuksen. Ennen elokuuta 2000 peruskoulun yhteydessä tapahtuneen esiopetuksen menot sisältyvät perusopetuksen menoihin. Perusopetuksen aineopiskelijat eivät sisälly oppilasmääriin oppilaskohtaisten menojen laskennassa vuosi- ja aikasarjatiedoissa vuoden 2020 tietojen julkistuksesta alkaen. Aikaisempina vuosina julkaistuissa vuosi- ja aikasarjatiedoissa perusopetuksen aineopiskelijat sisältyivät oppilaskohtaisten menojen laskennassa oppilasmääriin. Kuntien ja kuntayhtymien menoissa perusopetuksen menot eivät sisällä palautusjärjestelmän arvonlisäveroa lukuun ottamatta pieniä hankkeita.

Lukiokoulutuksen menot sisältävät lukioiden menot sekä harjoittelukoulujen ja muiden lukiokoulutusta järjestävien oppilaitosten lukiokoulutuksen menot. Vuodesta 1999 alkaen menot sisältävät myös kansanopistojen järjestämän lukiokoulutuksen. Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset eivät sisälly menoihin. Lukiokoulutuksen aineopiskelijat eivät sisälly opiskelijamääriin opiskelijakohtaisten menojen laskennassa vuosi- ja aikasarjatiedoissa vuoden 2020 tietojen julkistuksesta alkaen. Aikaisempina vuosina julkaistuissa vuosi- ja aikasarjatiedoissa lukiokoulutuksen aineopiskelijat sisältyivät opiskelijakohtaisten menojen laskennassa opiskelijamääriin.

Ammatillisen koulutuksen menot sisältävät ammatillisten oppilaitosten (ml. musiikkioppilaitokset, liikunnan koulutuskeskukset, kansanopistot ja ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset) ammatillisen peruskoulutuksen (tutkintoon johtavan koulutuksen) sekä valtionosuusrahoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen menot. Aikasarjatiedoissa kansanopistojen ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten ammatillisen peruskoulutuksen menot sisältyvät ammatillisen koulutuksen menoihin vuodesta 1999 alkaen. Ammatillisten erikoisoppilaitosten menot sisältyvät ammatillisen koulutuksen lukuihin. Valtionosuusrahoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen menot sisältyvät ammatillisen koulutuksen lukuihin vuodesta 2001 alkaen. Valtionosuusrahoitteinen ammatillinen lisäkoulutus on tilastojulkistuksissa mukana ammatillisen koulutuksen vuosi- ja aikasarjatiedoissa vuoden 2015 tietojen julkistuksesta alkaen. Oppisopimuskoulutuksen menot sisältyvät ammatillisen koulutuksen lukuihin. Oppisopimuskoulutuksen menot sisältävät oppisopimuskoulutuksena järjestetyn ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen menot mukaan lukien Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukeman oppisopimuskoulutuksen menot. Oppisopimuskoulutus on tilastojulkistuksissa mukana ammatillisen koulutuksen vuosi- ja aikasarjatiedoissa vuoden 2018 tietojen julkistuksesta alkaen. Tiedot eivät sisällä lääninhallitusten ostaman täydennyskoulutuksen ja maksullisen palvelutoiminnan menoja. Väliaikaisten ammattikorkeakoulujen, Ahvenanmaan ja sotilasalan ammatillisten oppilaitosten menot eivät ole mukana ammatillisen koulutuksen menoissa.

Ammattikorkeakoulukoulutus sisältää ammattikorkeakoulujen menot. Ahvenanmaan ammattikorkeakoulukoulutuksen menot eivät sisälly lukuihin. Ammattikorkeakoululain uudistuksesta ja tiedonkeruumuutoksista johtuen vuodesta 2015 alkaen tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietoihin. Tiedot ennen vuotta 2015 perustuvat valtionosuusjärjestelmän valtionosuuslainsäädännön mukaisesti ilmoitettuihin käyttötalouden bruttomenoihin. Vuodesta 2015 alkaen tiedot perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakouluilta keräämiin tietoihin. Poliisiammattikorkeakoulun menot sisältyvät ammattikorkeakoulumenoihin vuodesta 2015 alkaen. Ennen vuotta 2015 osa poliisiammattikorkeakoulun menoista sisältyy ammatillisen koulutuksen menoihin. Opiskelijakohtaisten menojen laskennassa poissaoleviksi ilmoittautuneet uudet opiskelijat eivät sisälly ammattikorkeakoulukoulutuksen opiskelijamääriin.

Yliopistokoulutus ja -tutkimus sisältää yliopistojen menot. Käyttömenoilla tarkoitetaan valtion tilinpäätöksen mukaisia budjettirahoitteisia toimintamenoja mukaan lukien talonrakennuksista ja kiinteistöjen hankinnasta aiheutuneet menot. Lisäksi yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen käyttömenoihin on sisällytetty yliopistojen ulkopuolinen tutkimusrahoitus. Yliopistojen menoissa ovat mukana valtion kiinteistölaitoksen vuokrat vuodesta 1995 alkaen (vuonna 1995 vain osan kustannusvuotta). Opiskelijakohtaisten menojen laskennassa ulkopuolinen tutkimusrahoitus sisältyy yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen menoihin.
Yliopistolain uudistuksen aiheuttamista muutoksista johtuen vuoden 2010 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietoihin. Vuonna 2010 luvut eivät sisällä siirtomäärärahoja yliopistojen toimintamenoihin ja yliopistojen yhteisiin menoihin. Vuodesta 2010 alkaen tiedot sisältävät momentin 29.40.50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan menot. Harjoittelukoulujen ja Kansalliskirjaston menot sekä yliopistojen arvonlisäverokompensaatio eivät sisälly lukuihin.

Esi- tai perusopetuksessa opiskeleva oppija.

Huomautus:

Oppilaita ovat kaikki peruskoulussa kirjoilla olevat oppilaat: esiopetusoppilaat, vuosiluokkien 1.-9. oppilaat sekä lisäopetusoppilaat (10. luokan oppilaat).

Oppilaita ovat myös päiväkodissa esiopetusta saavat henkilöt.

Koulutukseen tai opetukseen kuuluvien opintojen laajuus ja sisältö.

Huomautus:
Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa voidaan puhua myös yksittäisen oppiaineen oppimäärästä.

Ammatillisen koulutuksen tilastossa oppisopimuskoulutuksella tarkoitetaan tutkintoon johtavaa oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutus on pääosin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää koulutusta, jota täydennetään tarvittaessa muissa oppimisympäristöissä tapahtuvalla opiskelulla.

Oppisopimuskoulutus johtaa samoihin ammatillisiin perustutkintoihin kuin oppilaitoksissa järjestettävä koulutus. Siinä voi suorittaa myös ammatti- ja erikoisammattitutkintoja.

Optiolaina on joukkovelkakirjalaina, johon liittyy optiotodistuksia. Ensisijaismarkkinoilla ne myydään toisiinsa kytkettyinä. Kummallekin syntyy kuitenkin itsenäiset jälkimarkkinat. Optiolaina on merkintäoikeuslaina, jonka merkitsijät saavat lainan pääoman ja koron takaisinmaksun lisäksi oikeuden merkitä liikkeeseenlaskijayrityksen osakkeita tiettyyn hintaan tiettyinä aikoina. Mikäli luottolaitoksella on hallussaan erillisiä optiotodistuksia, ne ovat rinnastettavissa osakkeisiin ja osuuksiin. Niitä ei merkitä tähän luokkaan.

Organisaatioinnovaatio on uuden organisatorisen menetelmän käyttöönotto yrityksen liiketoimintakäytännöissä (mukaan lukien tiedonhallinta), työorganisaatiossa tai ulkoisissa suhteissa. Menetelmä ei ole saanut olla yrityksen käytössä aiemmin. Uuden menetelmän käyttöönoton tulee perustua yritysjohdon strategiseen päätökseen.

Organisaatioinnovaatioksi ei lueta yritysfuusioita tai yritysostoja, vaikka ne toteutuisivat yrityksen kannalta ensimmäistä kertaa.

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Peruskoulun erityisopetustilastossa osa-aikaisella erityisopetuksella tarkoitetaan opetusta, jota oppilas voi saada muun opetuksen ohessa, jos hänellä on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään. Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös tehostetun tai erityisen tuen aikana.

Peruskoulun erityisopetustilastossa osa-aikaisen erityisopetuksen syyt olivat lukuvuosina 2001/2002-2009/2010 seuraavat:
1) puhehäiriö
2) luku- ja kirjoitushäiriö tai -vaikeudet
3) matematiikan oppimisen vaikeudet
4) vieraan kielen oppimisen vaikeudet
5) sopeutumisvaikeudet tai tunne-elämän häiriö tai
6) muut vaikeudet oppimisessa.

Osa-aikaisen erityisopetuksen peruste määräytyi erityisopetuksen saannin ensisijaisen syyn mukaan.

Yliopisto- ja ammattikorkeakoulutilastoissa kokopäiväisen ja osa-aikaisen korkeakouluopiskelun tilastollinen määrittely perustuu suoritettujen opintopisteiden määrään. Tieto suoritetuista opintopisteistä pohjautuu Tilastokeskuksen keräämiin edellisen vuoden opintopistetietoihin. Opintopistetiedot on kerätty kaikilta yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta. Lukuvuoden aikana 30 opintopistettä tai enemmän suorittaneet luokitellaan kokopäiväisiksi opiskelijoiksi ja alle 30 opintopistettä suorittaneet luokitellaan osa-aikaisiksi opiskelijoiksi. Kaikki poissaoleviksi ilmoittautuneet luokitellaan osa-aikaisiksi opiskelijoiksi.

Ensimmäistä vuotta opiskelevilla opiskelijoilla ei ole vielä opintopistetietoa, joten nämä katsotaan kokopäiväisiksi opiskelijoiksi kyseisenä lukuvuonna. Jatko-opiskelijoiden (lisensiaatti-, tohtori- , erikoislääkäri-, erikoiseläinlääkäri-, erikoishammaslääkäri- ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat) opintopistetiedot eivät opintojen luonteesta johtuen kuvaa opintojen kokopäiväisyyttä. Laskennallista kokopäivä- ja osa-aikaopiskelijoiden määrää muodostettaessa jatko-opiskelijat katsotaan kaikki osa-aikaisiksi opiskelijoiksi.

Osa-aikatyötä tekeväksi luokitellaan palkansaaja tai yrittäjä, joka ilmoittaa tekevänsä päätyöpaikassaan osa-aikatyötä. Määritelmä ei perustu tuntirajoihin, vaan vastaajan omaan käsitykseen työn osa-aikaisuudesta.

Kunnan osa-alueet muodostuvat kunnan itsensä määrittelemistä toiminnallisista aluekokonaisuuksista, jotka ovat kunnan oman aluesuunnittelun ja -seurannan pohjana. Tilastokeskus hoitaa uusien osa-aluerajojen digitoinnin sekä raja- ja nimitiedostojen ylläpidon. Kunnilla on mahdollisuus tarkistaa osa-aluejakonsa kerran vuodessa.

Osa-aluejako on hierarkkinen kolmitasoinen luokitus, jossa on 1-numeroinen suuraluetaso, 2-numeroinen tilastoaluetaso ja 3-numeroinen pienaluetaso. Osa-alueet numeroidaan juoksevasti käyttäen näitä kolmea hierarkkista tasoa. Kuusinumeroinen osa-alukoodi on sidottu kolminumeroiseen kuntakoodiin, joten kokonaisuudessaan osa-aluekoodi on yhdeksän merkin mittainen.

Tarkoitetaan yrityksen henkilöstön osaamisen kehittämistä, joka kokonaan tai osittain on työnantajan kustantamaa ja joka kokonaan tai osittain tapahtuu työajalla.


Henkilöstön osaamisen kehittäminen voi tapahtua kurssimuotoisena opiskeluna tai muulla tavoin kuin kurssimuotoisesti toteutettuna opiskeluna.

Merkityistä osakkeista, sijoitusosuuksista tai kantarahasto-osuuksista luottolaitoksille maksamatta oleva määrä siihen saakka, kun se on maksettu tai merkintä on mitätöity.

Osakeyhtiön perustajina voi olla yksi tai useampia luonnollisia tai juridisia henkilöitä. Yksityisen osakeyhtiön osakepääoma on vähintään 2 500 euroa ja julkisen osakeyhtiön 80 000 euroa. Osakkaat eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön sitoumuksista. Osakeyhtiö ilmoitetaan kaupparekisteriin.

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Osakkeet ja osuudet kirjanpitolaissa määritellyissä omistusyhteysyrityksissä. Ei sisällä kiinteistöyhtiöiden osakkeita ja osuuksia.

Osakkeet ja osuudet kirjanpitolaissa määritellyissä tytäryrityksissä. Ei sisällä kiinteistöyhtiöiden osakkeita ja osuuksia.

Osakkuusyritys on yritys, jonka äänivallasta konsernin emoyrityksellä on 20-50 prosentin osuus suoraan tai välillisesti.

Osallistumispäivillä on tarkoitettu niitä päiviä, jotka henkilö on ollut koulutuksessa (osallistunut opetukseen) viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana eikä koulutuksen tai kurssin kestoa. Osallistumispäiviin ei laskettu mukaan kurssipaikalla matkustamiseen käytettyä aikaa eikä tehtäviin tai harjoituksiin kotona käytettyä aikaa. Yhden koulutus-/osallistumispäivän kestoksi määriteltiin kuusi tuntia.

Tähän luokkaan sisällytetään saamiset osamaksusopimuksista, osamaksukaupan rahoituspalvelusta, myyntirahoituksesta, sekä hankintarahoituksesta ja muusta rahoituksesta, joka perustuu osamaksu sopimukseen tai sen luonteiseen sopimukseen.

Varhaiskasvatus, johon lapsen on sovittu osallistuvan 5 tuntia tai vähemmän päivässä

Ositetun otannan avulla parannetaan otoksen edustavuutta ja tarkkuutta jakamalla perusjoukko ennen otoksen poimimista ositteisiin. Tämä edellyttää, että tutkijalla on käytettävissään perusjoukkoa koskevia tietoja, joita voi käyttää osittamisessa. Perusjoukon alkio voi kuulua vain yhteen ositteeseen. Esim. jos halutaan tutkia opiskelijoiden asennoitumista opintouudistukseen, perusjoukko on järkevää jakaa opintosuuntauksen mukaisiin ositteisiin, koska eri alojen opiskelijoiden mielipiteet eroavat toisistaan, ja valita kustakin ositteesta lopullinen otos. Huom. ositteissa voidaan soveltaa joko samaa otantamenetelmää tai menetelmät voivat vaihdella ositteesta toiseen.

Ostajanhinta on hinta, jonka ostaja tosiasiassa maksaa tuotteista mukaan luettuna kaikki tuoteverot miinus tuotetukipalkkiot (mutta pois lukien vähennyskelpoiset verot, kuten tuotteiden ALV); mukaan luettuna kaikki kuljetusmaksut, jotka ostaja maksaa erikseen saadakseen toimituksen vaadittuna ajankohtana ja vaadittuun paikkaan; kaikkien suurostojen ja sesonkiajan ulkopuolisten ostojen perusteella normaalihinnoista tai -maksuista myönnettyjen alennusten vähentämisen jälkeen; poisluettuna korko- ja palvelumaksut, jotka liittyvät luottojärjestelyihin; poisluettuna kaikki ylimääräiset maksut, jotka ovat aiheutuneet siitä, että maksua ei ole pystytty suorittamaan ostohetkellä määrätyn maksuajan kuluessa.

Ostetuilla aineilla ja tarvikkeilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana tuotantoa varten yrityksen ulkopuolelta ostettuja raaka-aineita, puolivalmisteita, lisäaineita ja tarvikkeita. Kysytään arvo ja määrä.

Yrityksen ja luottolaitoksen väliseen rahoitussopimukseen perustuva vaihto- ja käyttöomaisuushankinnoista syntyneiden ostolaskujen rahoitus. Ostolaskurahoituksen vakuutena on useimmiten pankkitakaus.

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Maidenvälisten hintavertailujen kautta lasketaan valuuttojen väliset arvosuhteet, ostovoimapariteetit. Ostovoimapariteetti on valuuttakurssi, jolla laskettuna kahden maan hyödykekorin hinta on täysin sama yhteiseksi valuutaksi muutettuna. Ostovoimapariteetti ei yleensä ole sama kuin todellinen valuuttakurssi.

Ostovoimapariteetin avulla mitataan kansantalouden rahan arvoa sen perusteella, miten paljon sen valuutalla voi ostaa tavaroita ja palveluja. Tällä tavoin saadaan tarkempi käsitys kansantalouden tuotoksesta asukasta kohti kuin vain muuttamalla bruttokansantuotteen tai bruttokansantulon arvo (yleensä) Yhdysvaltojen dollareiksi tai euroiksi.

Ostovoimastandardilla (OVS) tarkoitetaan valuutan yhteistä keinotekoista viiteyksikköä, jota käytetään Euroopan unionissa ilmaisemaan taloudellisten aggregaattien volyymiä tehtäessä alueellisia vertailuja siten, että maidenväliset hintatasoerot on poistettu.

Jäsentensä eduksi taloudellista toimintaa harjoittava yhteisö, jonka jäsenmäärä, osuuksien lukumäärä ja osuuspääoma ovat vaihtuvia. Jäsenet osallistuvat toimintaan käyttämällä hyväkseen yhteisön palveluita. Osuuskunnan perustajia tulee olla vähintään yksi. Osuuskunta merkitään kaupparekisteriin. Osuuspankki on pankkitoimintaa harjoittava osuuskunta.

Otanta viittaa otosyksiköiden poimimiseen tutkimusta varten käyttäen hyväksi jotain otantatekniikkaa, jolla varmistetaan poiminnan satunnaisuus. Tavallisimpia tekniikoita ovat yksinkertainen satunnaisotanta, systemaattinen otanta, ositettu otanta ja ryväsotanta.

Otanta-asetelma liittyy satunnaisotoksen poimintaan perusjoukosta tutkimusta varten. Se tarkoittaa erilaisia yleisesti hyväksyttyjä tekniikoita otosten valintaan. Alkiotason (eli yksiasteisia) asetelmia ovat yksinkertainen satunnaisotanta, systemaattinen otanta, Poisson–otanta, Bernoulli-otanta jne. Ositetussa otannassa perusjoukko on jaettu toisensa poissulkeviin ositteisiin. Ryväsotannassa perusjoukon alkioita on yhdistetty suuremmiksi kokonaisuuksiksi eli rypäiksi. Asetelma voi olla myös monimutkainen (kompleksi) esim. ositettu kaksiasteinen ryväsotanta.

Otanta-asetelma määrittelee todennäköisyyden sille, että tietty perusjoukon alkio tulee mukaan otokseen.

Otantavirhe on otosten poiminnan satunnaisuudesta aiheutuva virhelähde. Sen mittarina käytetään otosvarianssia ja keskivirhettä.

Otos on jollain satunnaismenetelmällä suuremmasta perusjoukosta valittu alkioiden joukko. Seitsemän lottonumeroa ja kolme lisänumeroa käsittävä otos valitaan noin 40 numeron perusjoukosta sekoittamalla pallot perusteellisesti ennen niiden poimintaa erilleen. Satunnaisotannassa jokaisella otosalkiolla on tietty todennäköisyys tulla valituksi otokseen. Yksinkertaisessa satunnaisotannassa valintatodennäköisyys on sama jokaisella alkiolla.

Ennen vuotta 1997 ottolapseksi otettuina lapsina väestötilastoissa näkyivät myös perimysjärjestyksessä tapahtuneet muutokset, vaikka niissä ei tapahdu varsinaista adoptiota. Vuoden 1997 tilastoista lähtien adoptioina näkyvät vain todelliset adoptiot.

Tuottaa valituille jatkuville muuttujille merkintöjä poikkeavan havaintoarvon (outlier) epäilystä valitulla tarkastelutavalla (muuttujan jakaumaan pohjautuva, muuttujan ja apumuuttujan suhteen jakaumaan pohjautuva, muuttujanarvon ja edelliskertatiedon suhteen jakaumaan perustuva). Toteutetaan, kun aineisto sisältää jatkuvia muuttujia, jotka saattavat omata poikkeavia havaintoarvoja.