Kansainvälinen miestenpäivä 2022

Miehet Suomessa

• Suomen väestöstä 2 743 101 eli 49 prosenttia on miehiä.
• Miesten keski-ikä on 42,3 vuotta ja eniten on 38-vuotiaita miehiä, joita on 38 651.
• Suomalaisen miehen yleisin ensimmäinen etunimi on Juha, ja kaikista miesten etunimistä yleisin on Juhani.
• Suomalainen, 30 vuotta täyttänyt keskivertomies on 177 senttiä pitkä ja painaa 87 kiloa.
• Miehistä 71 prosenttia asuu kaupunkialueilla. Harvaan asutulla maaseudulla asuu viisi prosenttia miehistä.
• Yksin asuvia miehiä on 606 759.
• Täysi-ikäisistä miehistä 44 prosenttia on naimisissa, naimattomia 42 prosenttia, eronneita 12 prosenttia ja leskiä kolme prosenttia.
• Miehet solmivat avioliiton ensimmäisen kerran keskimäärin 34,2 vuoden iässä (eri sukupuolta olevat parit). Kahden miehen solmimissa avioliitoissa keski-ikä on 42,1 vuotta.
• Suomessa on lähes 1,3 miljoonaa isää (15–86-vuotiaat biologiset isät ja adoptioisät).
• 15–86-vuotiaista miehistä yli puolella, noin 57 prosentilla, on lapsia.
• Vuonna 2021 syntyi 25 287 poikaa. Näiden poikien elinajanodote on 79,2 vuotta. Suosituimmat pojille annetut ensimmäiset etunimet olivat Leo, Eino ja Oliver. Kaikista poikien saamista nimistä suosituin oli Olavi.

Miesten koulutus

• Yli 73 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä miehistä on suorittanut peruskoulun jälkeisen tutkinnon.
• Miesten osuus tutkinnon suorittaneista on suurin tekniikan aloilla, 84 prosenttia. Selkeästi miesenemmistöisiä koulutusaloja ovat myös tietojenkäsittely ja tietoliikenne (80 %) ja maa- ja metsätalousalat (64 %).
• Pienin miesten osuus on terveys- ja hyvinvointialoilla (13 %).
• Lue lisää koulutusalojen eriytymisestä Miina Keski-Petäjän ja Mika Wittingin artikkelista Alle viidennes opiskelijoista opinnoissa joissa tasaisesti naisia ja miehiä – koulutusalojen eriytyminen jatkuu.
• Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista miehiä on 42 prosenttia.
• Miehet keskeyttävät tutkintoon johtavan koulutuksen useammin kuin naiset. Miehistä tutkintoon johtavan koulutuksen keskeytti kokonaan 8 prosenttia ja naisista lähes 6 prosenttia lukuvuonna 2019/2020.
• PISA-tutkimusten mukaan suurin osa suomalaispojista lukee hyvin, mutta 20 prosenttia pojista oli heikoimman tason lukijoita. Tytöistä heikoimman tason lukijoista oli 7 prosenttia.

Miehet suomalaisessa työelämässä

• Vuonna 2021 työllisiä 15–74-vuotiaita miehiä oli 1 326 000, ja miesten työllisyysaste oli 72,8 prosenttia (15–64-vuotiaat).
• Jatkuvassa työssä työskentelee 86 prosenttia 15–74-vuotiaista palkansaajamiehistä. Määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleviä on 14 prosenttia.
• Kokoaikatyötä tekee 89 prosenttia ja osa-aikatyötä 11 prosenttia palkansaajamiehistä.
• Miesten osuus yrittäjistä on 67 prosenttia.
• Miesvaltaisin toimiala on rakentaminen, missä alan työllisistä 90 prosenttia on miehiä. Seuraavaksi miesvaltaisimmat alat ovat kuljetus ja varastointi (81 % miehiä) ja sähkö-, kaasu-, lämpö-, vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto (75 % miehiä). Pienin miesten osuus on terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialalla, missä miehiä on alan työllisistä 15 prosenttia.
• Työllisten miesten yleisin ammatti on luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat (123 000 työllistä miestä).
• Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa löydettiin miehillä 31 korkean kuolleisuuden työntekijäammattia. Näissä korkean kuolleisuuden ammateissa työskenteli neljännes kaikista miespalkansaajista. Lue lisää Helsingin yliopiston uutisesta: Neljännes miespalkansaajista työskentelee korkean kuolleisuuden ammateissa.
• Eläkkeelle siirtymisen keskiarvoikä oli vuonna 2021 miehillä 61,1 vuotta. Eläkkeelle siirtymisen mediaani-ikä oli miehillä 63,8 vuotta.
• Eläkkeensaajamiesten keskimääräinen kokonaiseläke on 2 006 euroa, naisilla 1 601 euroa kuukaudessa.
• Miespalkansaajien keskiansio vuonna 2021 oli 4 003 euroa kuukaudessa, kun taas naisilla vastaava luku oli 3 376 euroa. Naisten ja miesten palkkaero vaihtelee sen mukaan, mistä tulokulmasta eroja tarkastelee. Lue lisää sukupuolten palkkaerojen laskennasta Sampo Pehkosen Prosenttipeliä palkkaeroilla -blogitekstistä.
• Lue lisää miesten ja naisten tuloeroista Kaisa-Mari Okkosen artikkelista Miehet ja naiset tuloluokkakuvassa – sekä tulot että tuloerot ovat miehillä naisia suuremmat.
• Miesten ja naisten työoloprofiilien eroista kerrotaan Jere Immosen ja Hanna Sutelan artikkelissa Työoloprofiilit paljastavat jakautumisen: miehet selvästi yleisemmin ”hyvissä töissä” kuin naiset.
• Millä tavoin koronakriisi vaikutti miehiin ja naisiin työmarkkinoilla? Lue lisää Hanna Sutelan artikkelista Koronakriisin sukupuolivaikutukset työmarkkinoilla näennäisen ristiriitaisia – pandemia heijastunut eri tavoin osa- ja kokoaikatyöhön.

Miehet, valta ja päätöksenteko

• Suomen ensimmäisissä aluevaaleissa 2022 ehdokkaista 55 prosenttia oli miehiä. Miesten osuus valituista oli 47 prosenttia.
• Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa valittiin kansanedustajiksi 106 miestä ja 94 naista. Miesten osuus valituista oli 53 prosenttia. Suurimmat miesten osuudet valituista olivat Perussuomalaisissa (69 %) ja Keskustassa (68 %) (puolueet, joilla yli yksi kansanedustaja).
• Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa miesten äänestysprosentti oli 70,6 % ja naisten 73,5 % (Suomessa asuvat Suomen kansalaiset).
• Sanna Marinin aloittaessa pääministerinä joulukuussa 2019 hallituksen 19 ministeristä 7 oli miehiä. Yhteensä Marinin hallituksessa miesministereitä oli kesään 2020 mennessä ollut 8 ja naisministereitä 13.
• Miesten osuus pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä vuonna 2018 oli 71 prosenttia. Listaamattomien yhtiöiden hallituksissa miehiä oli 81 prosenttia.
• Kunnan- tai kaupunginjohtajista miehiä oli 72 prosenttia vuonna 2021.

Miesten ajankäyttö ja vapaa-aika

• Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan miesten ja naisten koti- ja ansiotöihin käyttämä kokonaistyöaika oli vuosina 2020–2021 ensimmäistä kertaa molemmilla sukupuolilla likimain yhtä suuri. Miesten ansiotöihin käyttämä aika on vähentynyt ja kotitöihin käyttämä aika lisääntynyt.
• Miehet käyttävät päivittäin kotitöihin keskimäärin 2 tuntia ja 38 minuuttia. Etenkin lastenhoitoon käytetty aika miehillä on lisääntynyt.
• Miehet käyttävät selvästi naisia vähemmän aikaa ruoan valmistamiseen ja siivoukseen sekä astianpesuun, mutta enemmän aikaa korjaus- ja rakennustöihin, kulkuneuvojen korjaukseen ja huoltoon sekä lämmitykseen ja vesihuoltoon.
• Vuoden 2021 tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimuksen mukaan miehistä 84 prosenttia käyttää internetiä useasti päivässä. Miehistä 80 prosenttia käyttää internetiä videopalveluiden katsomiseen ja 72 prosenttia musiikin kuunteluun. 67 prosenttia miehistä seuraa netissä yhteisöpalveluja (esim. Facebook).
• Vuoden 2017 vapaa-aikatutkimuksen mukaan miehistä 81 prosenttia käy kulttuuritilaisuuksissa, kuten konserteissa, teatterissa ja taidenäyttelyissä ja -museoissa.
• Miehet käyvät katsomassa urheilukilpailuja naisia useammin. Vuoden 2017 tietojen mukaan jotain urheilukilpailua tai -tapahtumaa seurasi miehistä useampi kuin joka toinen, kun taas naisista vastaava osuus oli vajaat neljäkymmenestä.
• Miehet käyvät heavy-konserteissa melkein kaksi kertaa enemmän kuin naiset. Sukupuolten erilaisista musiikkimauista voi lukea lisää Juha Haaramon artikkelista Pop, iskelmä ja rock – älämölö, örinä ja räminä: pidetty ja torjuttu musiikki Suomessa.
• Miehet pelaavat digitaalisia pelejä enemmän kuin naiset. Vähintään kerran kuussa digitaalisia pelejä pelaa lähes puolet miehistä (47 %) ja reilu kolmannes naisista (35 %). Miesten ja poikien peliharrastuksesta voi lukea lisää Kaisa Saarenmaan artikkelista Ristisanoja, mölkkyä, räiskintää – digi hallitsee mutta yhä pelataan perinteisestikin.
• 68 prosentilla miehistä on jokin luova harrastus. Kädentaitoharrastuksista miehet harrastavat eniten koneiden ja huonekalujen rakentamista ja korjausta sekä puutöitä, naiset taas neulomista, virkkaamista ja vaatteiden ompelua.
• Miehistä 95 prosenttia ulkoilee. Ulkoilukertoja miehille kertyy keskimäärin vuodessa 170.
• Kalastamista harrastaa Luonnonvarakeskuksen mukaan 37 prosenttia suomalaismiehistä. Kalastustaidot on miehistä 94 prosentilla.
• Miehistä henkilöauton ajamiseen oikeuttava ajokortti on 89 prosentilla ja naisista 76 prosentilla. Lue lisää autoilun tasa-arvosta Tieto&trendit-artikkelista Autoilu on tasa-arvoistunut – naiset liikkuvat edelleen miehiä monimuotoisemmin.
• Miehistä 79 prosenttia pitää arkeaan mielenkiintoisena, mutta arjen kokeminen raskaana on lisääntynyt miesten kohdalla verrattuna vuosituhannen alkuun.

Miesten hyvinvointi

• Suomalaisista miehistä 14 prosenttia syö riittävästi kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Liikaa punaista ja prosessoitua lihaa puolestaan syö 79 prosenttia miehistä.
• 30 vuotta täyttäneistä miehistä 72 prosenttia on ylipainoisia.
• Noin kolmannes (39 %) suomalaisista yli 18-vuotiaista miehistä liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti.
• Miehistä 29 prosenttia harrastaa kesällä liikuntaa lähes joka päivä, talvella noin viidennes.
• Kävely on yleisin liikkumisen muoto sekä naisilla että miehillä. Toisiksi yleisin laji molemmilla sukupuolilla on kuntosaliharjoittelu. Seuraavaksi yleisimpiä lajeja miehillä ovat erilaiset pallopelit, juoksu tai hölkkä, pyöräily ja hiihto.
• 20 vuotta täyttäneistä miehistä 12 prosenttia tupakoi päivittäin. 20–64-vuotiaista miehistä päivittäin tupakoi lähes 14 prosenttia.
• 20 vuotta täyttäneistä miehistä 41 prosenttia käyttää liikaa alkoholia.
• Miehillä alkoholi-, tapaturma- ja itsemurhakuolleisuus on korkeampaa kuin naisilla. Vuonna 2020 itsemurhan tehneistä kolme neljäsosaa oli miehiä.
• Koronavirustautiin kuolleissa oli vuonna 2020 lähes yhtä paljon miehiä ja naisia, mutta nuoremmissa ikäryhmissä miesten osuus oli naisia huomattavasti suurempi.
• Vuonna 2020 miehistä 9 prosenttia oli kohdannut fyysistä, psyykkistä tai seksuaalista väkivaltaa viimeisten 12 kuukauden aikana.
• Vuonna 2020 miehistä 9 prosenttia oli tuntenut itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti.
• Miehistä 73 prosenttia koki päivittäisen elämänsä erittäin tai hyvin turvalliseksi.

Tilastolähteitä sukupuolten tasa-arvosta