EU:n ilmasto- ja energiapaketti

EU:n ilmastopolitiikkaa ohjaa vuoteen 2020 saakka kansainvälisesti YK:n ilmastosopimuksen Kioton pöytäkirja sekä EU:n sisällä ilmasto- ja energiapaketti.
Kioton pöytäkirjan ensimmäisellä velvoitekaudella vuosina 2008–2012 Euroopan unionin (EU-15) velvoitteena oli vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kahdeksan prosenttia vuoden 1990 päästötasosta. EU:n päästövähennystavoite vuodelle 2020 on 20 prosenttia ja vuodelle 2030 vähintään 40 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon.

EU:n tavoitteena on myös lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus keskimäärin 20 prosenttiin EU:n energian loppukulutuksesta. Suomen maakohtaiset tavoitteet ovat vähentää päästöjä 16 prosentilla päästökaupan ulkopuolisilla toimialoilla ja lisätä uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin.
Ilmasto- ja energiapaketin konkreettisten linjausten lisäksi ilmastopolitiikkaa visioidaan vuoteen 2050 saakka Euroopan komission tiekartassa vähähiiliseen talouteen.


EU:n ilmasto- ja energiapaketti käsittää neljä direktiiviä:
• uudistettu päästökauppadirektiivi (ETS),
• taakanjakopäätös,
• direktiivin hiilen talteenotosta ja varastoinnista (CCS) sekä
• direktiivin uusiutuvista energiavaroista (RES).

Päästökauppajärjestelmä on luotu, jotta EU:ssa voitaisiin vähentää päästöjä mahdollisimman kustannustehokkaasti ja markkinapohjaisesti. Päästökauppadirektiivi (2003/87/EY) sisältää säännöt niin sanotun hiilivuotoriskin huomioon ottamisesta, jotta paljon energiaa kuluttava teollisuus ei siirtäisi tuotantoaan muualle. Päästöoikeuksien pääasiallinen jakotapa vuodesta 2013 lähtien on huutokauppa.

Päästökauppajärjestelmään eivät kuulu esimerkiksi rakentaminen, rakennusten lämmitys, asuminen, maatalous, liikenne ja jätehuolto tai teollisuuden F-kaasut, vaikka toimialoina ne tuottavat hieman yli puolet EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Päästökaupan ulkopuolisten toimialojen päästöjä säännellään niin sanotun taakanjakopäätöksen perusteella. Suomen maakohtainen tavoite on vähentää päästökaupan ulkopuolisten toimialojen päästöjä 16 prosentilla vuoden 1990 tasosta.

Direktiivillä hiilen talteenotosta ja varastoinnista varmistetaan lupamenettelyllä, että uutta teknologiaa sovelletaan alusta alkaen ympäristön ja ihmisten terveyden kannalta turvallisella tavalla.RES-direktiivin mukaan vuoteen 2020 mennessä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus nostetaan EU:ssa 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta ja 10 prosenttiin liikenteen energian loppukulutuksesta. Suomen maakohtainen tavoite on nostaa uusiutuvan osuus 38 prosenttiin.