Näillä sivuilla kuvattavat käsitteet ovat sanoja ja ilmauksia, joita käytetään tilastoissa tietyssä, rajatussa merkityksessä. Arkipuheessa sanalla voi olla eri merkitys. Kunkin määritelmän yhteydestä löydät tiedon, missä tilastoissa käsitettä käytetään.
Jos etsit tilastolukuja, siirry määritelmästä tilaston sivulle.
Valtion tutkimuslaitos
Ministeriöiden alaiset valtion tutkimuslaitokset ovat yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tarvittavan tiedon tärkeimpiä tuottajia. Valtion budjettitalouden piiriin kuuluu tällä hetkellä 12 tutkimuslaitosta seitsemällä hallinnonalalla.
Laitokset lyhenteineen (hallinnonala):
Ulkopoliittinen instituutti UPI (EK)
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT (VM)
Luonnonvarakeskus LUKE (MMM)
Ruokavirasto (MMM)
Maanmittauslaitos MML (MMM)
Ilmatieteen laitos (LVM)
Geologian tutkimuskeskus GTK (TEM)
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy * (TEM)
Säteilyturvakeskus STUK (STM)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (STM)
Työterveyslaitos TTL (STM)
Suomen ympäristökeskus SYKE (YM)
* voittoa tavoittelematon valtion erityistehtäväyhtiö
Valtion tutkimuslaitosten, jotka ovat sektoritutkimuksen tärkeimpiä toimijoita, ensisijainen tehtävä on hankkia, tuottaa ja välittää tietoa poliittisen päätöksenteon pohjaksi ja yhteiskunnan kehittämiseksi. Tutkimustehtävien lisäksi laitoksilla on vaihtelevassa määrin erilaisia asiantuntija-, valvonta-, koulutus-, neuvonta- ja muita viranomaistehtäviä, maksullista ja muuta palvelutoimintaa jne. Tutkimuslaitokset tuottavat palveluita horisontaalisesti useille eri hallinnonaloille sekä muulle julkiselle sektorille. Ne tuottavat palveluita myös sekä yrityksille että kolmannen sektorin toimijoille.
Suurin osa tutkimuslaitoksissa tehtävästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta rahoitetaan talousarviossa myönnetyillä määrärahoilla. Budjettivarojen lisäksi toimintaa rahoitetaan yhä enemmän ulkopuolisella rahoituksella, joka koostuu maksullisen palvelutoiminnan tuloista sekä muualta kuin laitoksen omilta budjettiluvuilta tulevasta rahoituksesta. Ulkopuolinen rahoitus tulee pääosin kilpailtuna useista lähteistä sekä kotimaiselta julkiselta että yksityiseltä sektorilta ja kansainvälisistä lähteistä. Ulkopuolisen rahoituksen osuus perustuu laitosten tulostavoitteisiin ja on siten arvioitu.
Määritelmää käyttävät tilastot
Määritelmän voimassaoloaika
- 1.1.2019 - 31.12.2019
Ministeriöiden alaiset valtion tutkimuslaitokset ovat yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tarvittavan tiedon tärkeimpiä tuottajia. Valtion budjettitalouden piiriin kuuluu tällä hetkellä 12 tutkimuslaitosta seitsemällä hallinnonalalla.
Laitokset lyhenteineen (hallinnonala):
Ulkopoliittinen instituutti UPI (EK)
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT (VM)
Luonnonvarakeskus LUKE (MMM)
Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA (MMM)
Maanmittauslaitos MML (MMM)
Ilmatieteen laitos (LVM)
Geologian tutkimuskeskus GTK (TEM)
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy * (TEM)
Säteilyturvakeskus STUK (STM)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (STM)
Työterveyslaitos TTL (STM)
Suomen ympäristökeskus SYKE (YM)
* voittoa tavoittelematon valtion erityistehtäväyhtiö
Valtion tutkimuslaitosten, jotka ovat sektoritutkimuksen tärkeimpiä toimijoita, ensisijainen tehtävä on hankkia, tuottaa ja välittää tietoa poliittisen päätöksenteon pohjaksi ja yhteiskunnan kehittämiseksi. Tutkimustehtävien lisäksi laitoksilla on vaihtelevassa määrin erilaisia asiantuntija-, valvonta-, koulutus-, neuvonta- ja muita viranomaistehtäviä, maksullista ja muuta palvelutoimintaa jne. Tutkimuslaitokset tuottavat palveluita horisontaalisesti useille eri hallinnonaloille sekä muulle julkiselle sektorille. Ne tuottavat palveluita myös sekä yrityksille että kolmannen sektorin toimijoille.
Suurin osa tutkimuslaitoksissa tehtävästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta rahoitetaan talousarviossa myönnetyillä määrärahoilla. Budjettivarojen lisäksi toimintaa rahoitetaan yhä enemmän ulkopuolisella rahoituksella, joka koostuu maksullisen palvelutoiminnan tuloista sekä muualta kuin laitoksen omilta budjettiluvuilta tulevasta rahoituksesta. Ulkopuolinen rahoitus tulee pääosin kilpailtuna useista lähteistä sekä kotimaiselta julkiselta että yksityiseltä sektorilta ja kansainvälisistä lähteistä. Ulkopuolisen rahoituksen osuus perustuu laitosten tulostavoitteisiin ja on siten arvioitu.
Määritelmää käyttävät tilastot
Määritelmän voimassaoloaika
- 1.1.2015 - 31.12.2018
Lähdeorganisaatio
- Tilastokeskus
Lähikäsitteet
Ministeriöiden alaiset valtion tutkimuslaitokset ovat yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tarvittavan tiedon tärkeimpiä tuottajia. Valtion budjettitalouden piiriin kuuluu tällä hetkellä 18 tutkimuslaitosta yhdeksällä hallinnonalalla.
Laitokset lyhenteineen (hallinnonala):
Ulkopoliittinen instituutti UPI (EK)
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos OPTULA (OM)
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT (VM)
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus KOTUS (OPM)
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT (MMM)
Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA (MMM)
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL (MMM)
Metsäntutkimuslaitos METLA (MMM)
Geodeettinen laitos (MMM)
Ilmatieteen laitos (LVM)
Geologian tutkimuskeskus GTK (TEM)
Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT (TEM)
Mittatekniikan keskus MIKES (TEM)
Kuluttajatutkimuskeskus (TEM)
Säteilyturvakeskus STUK (STM)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (STM)
Työterveyslaitos TTL (STM)
Suomen ympäristökeskus SYKE (YM)
Valtion (sektori-)tutkimuslaitosten, jotka ovat sektoritutkimuksen tärkeimpiä toimijoita, ensisijainen tehtävä on hankkia, tuottaa ja välittää tietoa poliittisen päätöksenteon pohjaksi ja yhteiskunnan kehittämiseksi. Tutkimustehtävien lisäksi laitoksilla on vaihtelevassa määrin erilaisia asiantuntija-, valvonta-, koulutus-, neuvonta- ja muita viranomaistehtäviä, maksullista ja muuta palvelutoimintaa jne. Tutkimuslaitokset tuottavat palveluita horisontaalisesti useille eri hallinnonaloille sekä muulle julkiselle sektorille. Ne tuottavat palveluita myös sekä yrityksille että kolmannen sektorin toimijoille.
Suurin osa tutkimuslaitoksissa tehtävästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta rahoitetaan talousarviossa myönnetyillä määrärahoilla. Budjettivarojen lisäksi toimintaa rahoitetaan yhä enemmän ulkopuolisella rahoituksella, joka koostuu maksullisen palvelutoiminnan tuloista sekä muualta kuin laitoksen omilta budjettiluvuilta tulevasta rahoituksesta. Ulkopuolinen rahoitus tulee pääosin kilpailtuna useista lähteistä sekä kotimaiselta julkiselta että yksityiseltä sektorilta ja kansainvälisistä lähteistä. Ulkopuolisen rahoituksen osuus perustuu laitosten tulostavoitteisiin ja on siten arvioitu.
Määritelmää käyttävät tilastot
Määritelmän voimassaoloaika
- 1.1.2009 - 31.12.2014
Lähdeorganisaatio
- Tilastokeskus
Lähikäsitteet
Lähdeorganisaatio
- Tilastokeskus
Jaa