Etusivu > Tuotteet ja palvelut > Kokeelliset tilastot > Liikenneverkon peittävyys

Liikenneverkon peittävyys

Julkistukset

Taulukot

Miksi teemme liikenneverkon peittävyys -tilastoa?

Liikenneverkon peittävyystilasto on Liikenne- ja viestintäministeriön tilaama selvitys liikenneverkon alueellisesta peittävyydestä koko Suomen alueella. Tilaston avulla voidaan seurata liikenneverkon alueellisen peittävyyden kehittymistä. Mittarina käytetään kansallista ja alueellista osuutta väkiluvusta, jolla kiinnostuksen kohteena olevan liikennemuodon pysäkki, asema tai terminaali on etukäteen määritellyn aikarajan sisällä. Aikarajat on määritelty yhdessä Liikenne- ja viestintäministeriön asiantuntijoiden kanssa ja niissä on sovellettu kansainvälisiä suosituksia, kun se on ollut mahdollista ja tarkoituksenmukaista.

Reititykset on laskettu kevyenliikenteen väyliä lukuun ottamatta neliökilometrin kokoisten tilastoruutujen keskipisteestä kiinnostuksen kohteena olevaan liikennemuodon pysäkkiin, asemaan tai terminaaliin. Eli esimerkiksi rautatieasemille on määritelty pistemäinen sijainti, johon on laskettu ajallinen etäisyys reititysrajapinnan avulla ruudun keskipisteestä.

Tilaston kaikki lähdemateriaali on koottu avoimista tietolähteistä ja myös reititys on tehty avointa rajapintaa hyödyntäen. Tilastojulkaisun yhteydessä julkaistaan tietokantataulukon lisäksi ruutukohtainen avoin yksikköaineisto reititettyine matka-aikoineen.

Miksi liikenneverkon peittävyys -tilasto julkaistaan kokeellisena tilastona?

Liikenneverkon peittävyyttä ei ole seurattu virallisessa tilastossa ja liikennemuotoja yhteen keräävänä tilastona sille ei myöskään ole luonnollista kotia nykyisessä virallisten liikenteen tilastojen tilastokehikossa. Tilaston julkaiseminen kokeellisena tilastona antaa mahdollisuuden jakaa kerätty tieto kaikille sitä tarvitseville ja antaa mahdollisuuden myös julkaista tietoja tarkemmin kuin pelkkä alkuperäinen tietotarve edellyttäisi. Laajempi jakelu mahdollistaa myös kattavamman palautteen keräämisen ja tilaston kehittämisen saadun palautteen perusteella.

Miten liikenneverkon peittävyys -tilasto on tuotettu?

Aineisto

a. Väestön sijoittuminen

Väestön sijoittumista kuvaavana perusaineistona on käytetty Tilastokeskuksen yhden kilometrin väestöruutuja ja reititys on tehty väestöruutujen keskipisteeseen.

b. Kevyen liikenteen väylät

Kevyen liikenteen väylien aineistoina on käytetty Suomen ympäristökeskuksen taajamatietoa ja Väyläviraston julkaiseman Digiroad-aineiston kevyen liikenteen väyliä. Taajamatiedon osalta on siis tehty oletus, että taajamien alueella on kattavasti käytössä kevyen liikenteen väylä.

c. Tiestön pääväylät

Tiestön pääväylät on määritelty Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen perusteella. Pääväylät yhdistävät valtakunnallisesti ja kansainvälisesti suurimmat keskukset ja solmukohdat. Kaikki maakuntakeskukset ovat näiden valtion maanteiden pääväylien varrella. Pääväylien geometria on saatu Väyläviraston katselu- ja latauspalvelusta. Samasta paikasta haettiin onnettomuusriski, risteys -karttataso, jonka avulla voitiin muodostaa pääväylille risteys- ja eritasoliittymien sijainneista liityntäpisteet, jolloin saatiin pistemäinen kohde, johon etäisyys voitiin laskea.

d. Raitiovaunu- ja linja-autopysäkit

Raitiovaunu- ja linja-autopysäkit saatiin Väyläviraston Digiroad-aineistosta. Pysäkit jaoteltiin lähiliikenteen ja kaukoliikenteen pysäkkeihin. Jos pysäkki oli sekä kauko- että lähiliikenteen pysäkki, luokiteltiin se kaukoliikenteen pysäkiksi. Pysäkkien liikennestatusta ei tarkistettu muiden aineistojen perusteella, joten lasketut luvut eivät suoraan kuvaa joukkoliikenteen linja- ja raitiovaunuliikenteen peittävyyttä.

e. Lentokentät

Lentokenttien sijainnit ja niiltä tapahtuva liikennöinti selvitettiin useammasta lähteestä. Terminaalin sijainnit tarkennettiin paikantamalla terminaalin sijainti Open Street Map -kartta-aineiston perusteella. Lentokenttien vähäisen määrän takia paikannus voitiin tehdä manuaalisesti. Lentokentät jaettiin liikenteen mukaan kotimaan liikennettä harjoittaviin kenttiin, ulkomaan liikennettä harjoittaviin kenttiin ja lentokenttiin, joilla on sekä ulkomaan liikennettä että kotimaan liikennettä.

f. Rautatieasemat

Rautatieasemien sijainnit ja liikennemäärät kerättiin keskimääräiseksi oletetun syyskuun arkipäivän perusteella Digitrafficistä. Mukaan otettiin asemat, joilla oli henkilöliikennettä ja asemat jaettiin lähtöjen määrän perusteella luokkiin 1–5, 6–24 ja 25 tai yli lähtöä päivässä. Asemien sijainti paikannettiin Open Street Map -kartta-aineiston perusteella.

g. Satamat

Satamista otettiin mukaan ulkomaan matkustajaliikennettä harjoittavat satamat. Matkustajaliikenteen tuli olla reittiliikennettä. Satamaterminaalien sijaintia tarkennettiin paikantamalla terminaalin sijainti Open Street Map -kartta-aineiston perusteella.

Menetelmät

a. Aikarajat

Eri kohteille asetettiin eri aikarajat, jonka sisällä matka-ajan tuli olla, jotta liikenneverkon voitiin sanoa peittävän kyseessä olevan ruudun. Kevyen liikenteen väylien osalta käytettiin muista poikkeavaa menetelmää. Kevyen liikenteen väylien katsottiin peittävän ruudun, jos Digiroad-aineiston mukainen kevyen liikenteen väylä sijaitsi tilastoruudussa tai jos tilastoruutu sijaitsi Suomen ympäristökeskuksen aineiston mukaisella taajama-alueella. Muille kuin kevyen liikenteen väylille määriteltiin seuraavat aikarajat:

Tiestön pääväylät, 15 minuuttia autolla
Raitiovaunu- ja linja-autopysäkit, 15 minuuttia autolla
Lentokentät, 3 tuntia autolla
Rautatieasemat, 30 minuuttia autolla
Satamat, 2 tuntia autolla

b. Reititys

Edellä kuvattujen pistemäisten sijaintien välille tehtiin reititysrajapinnan avulla reititykset, jonka jälkeen selvitettiin kuinka suuri osa ruutuaineiston väestöstä, oli näiden aikarajojen sisäpuolella. Rajapintana käytetiin HSL:n, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja TVV LMJ Oy:n avoimena tarjoamaa palvelualusta Digitransitia. Digitransitin paikaliseen rajapintaan lähetettiin koordinaattipareja, joissa toisen puolen muodosti ruudun keskipiste ja toisen kiinnostuksen kohteena oleva piste. Ennen reitityksen tekemistä jokaisesta ruudusta tehtävälle reititykselle tehtiin rajaus. Käytännössä ruudun keskipisteestä muodostettiin bufferi, jonka säteen pituus oli rajoitettu linnuntietä 100 km/h matkaavan ajoneuvon mukaan. Eli esimerkiksi, jos aikaraja oli 3 tuntia, niin säteen pituus oli 300 kilometriä.

Lentokentät, pysäkit ja rautatieasemat jakautuivat useampaan luokkaan, joten luokitusten perusteella yksittäiselle ruudulle laskettiin etäisyys liikennemuodon kaikkiin niihin luokkiin, jotka olivat edellä esitetyn ylärajan puitteissa. Eli esimerkiksi, jos yksittäisen tilastoruudun lähellä oli sekä kauko- että lähiliikenteen pysäkki niin etäisyys laskettiin molempiin erikseen. Jos ruutua kohtia löytyi useampi samassa luokassa oleva kohde niin niistä valittiin lähin.

c. Imputointi

Reitityksestä ei välttämättä saatu arvoa kaikille koordinaattipareille. Nämä koordinaattiparit täydennettiin hyödyntämällä lähimmästä viereisestä ruudusta laskettua matka-aikaa samaan kohteeseen ja suhteuttamalla ”matka-aika” linnuntietä laskettujen etäisyyksien avulla. Jos viereistä ruutua ei ollut käytettävissä, käytettiin matkanopeutena arvoa 50 km/h ja etäisyytenä linnuntietä laskettua etäisyyttä.

d. Menetelmien päivitys

Vuoden 2020 tilastotietojen päivityksen yhteydessä on tarkistettu joitakin menetelmiä ja tulokset on laskettu vertailtavuuden varmistamiseksi takautuvasti myös tilastovuodelle 2019.

Reititykset on tehty tilastoruudun keskipisteestä liikennekohteeseen. Tilastovuoden 2019 tilastojulkaisussa oli ensin etsitty tilastoruudun keskipistettä lähin rakennus, josta reititykset tehtiin.
Tilastovuoden 2019 tilastojulkaisussa lähiliikenteen pysäkeiksi oli luokiteltu myös pysäkit, joiden tyypistä ei ole tietoa. Vuoden 2020 tilastojulkaisussa lähiliikenteen pysäkkejä ovat Digiroad-aineiston mukaiset raitiovaunu- ja paikallisliikennepysäkit ja kaukoliikenteen pysäkkejä kaukoliikenne- ja pikavuoropysäkit.