Perinnöt ja lahjat

Julkistukset

Vuosi 2023

Vuosi 2022

Taulukot

Miksi teemme perinnöt ja lahjat -tilastoa?

Perinnöt ja lahjat -tilaston avulla tilastotietoa perinnöistä ja lahjoista on vapaasti kaikkien saatavilla, mikä parantaa tilastotiedon löydettävyyttä, vertailtavuutta ja käytettävyyttä.

Ennen perinnöt ja lahjat -tilastoa tilastotietoja perinnöistä ja lahjoista on tuotettu räätälöidysti esimerkiksi ministeriöiden, median ja edunvalvontajärjestöjen tietopyyntöjä varten, mikäli niitä on ollut mahdollista muodostaa rekisteritietojen pohjalta.

Tilastokeskuksen julkaisemat tilastotiedot perinnöistä ja lahjoista on muodostettu käyttäjien tyypillisten kysymysten pohjalta. Usein kysyttyjä kysymyksiä ovat esimerkiksi

  • Kuinka moni saa vuosittain perintöjä tai lahjoja?
  • Miten paljon perintöjä ja lahjoja saadaan vuosittain?
  • Miten perinnöt ja lahjat jakautuvat esimerkiksi veroluokan, iän ja tulojen mukaan?

Vuosittainen tilastotieto perinnöistä ja lahjoista täydentää julkisesti saatavilla olevaa tietoa varallisuuden jakautumisesta kuvaamalla, keneltä ja kenelle perintönä tai lahjana annettu varallisuus on siirtynyt. Lisäksi tilastosta on saatavilla jakaumatietoa henkilöille maksettavaksi määrätyistä perintö- ja lahjaveroista. Tilastointi perustuu rekisteriaineistoihin, mikä parantaa tilastoitavien tietojen tarkkuutta ja edustavuutta.

Miksi perinnöt ja lahjat -tilasto julkaistaan kokeellisena tilastona?

Perinnöt ja lahjat -tilaston julkaiseminen kokeellisena tilastona mahdollistaa tilaston kehittämisen käyttäjien palautteen pohjalta ennen mahdollista virallista ja vakiintunutta tilastotuotantoa. Esimerkiksi tietokantataulukoiden sisältöä ja rakenteita on kevyempi jatkokehittää, kun tilasto julkaistaan kokeellisena tilastona.

Julkaisua kokeellisena tilastona tukevat myös tilastoinnin lähtöaineiston muutokset ja viiteajankohta. Perinnöistä ja lahjoista julkaistavat tilastotiedot perustuvat Verohallinnon Tilastokeskukselle toimittamiin perintö- ja lahjaverorekisteritietoihin, joita on kehitetty kattavammiksi yhdessä Verohallinnon kanssa.

Perintö- ja lahjaverotuspäätöksen keskimääräinen käsittelyaika on 6–12 kuukautta. Kattavia tilastotietoja voidaan kuitenkin julkaista vuosittain noin kolmen vuoden viiveellä, koska osa perintö- ja lahjaverotuspäätöksistä voi valmistua 2–3 vuotta kuolin- tai lahjanantopäivämäärästä.

Miten perinnöt ja lahjat -tilasto on tuotettu?

Perinnöt ja lahjat -tilasto kuvaa perintöosuuksien ja verotettavien lahjojen jakautumista Suomessa väestöryhmittäin. Lisäksi tilastossa on tietoa henkilöille määrätyistä perintö- ja lahjaveroista sekä perinnönjättäjien nettovarallisuudesta.

Perintöosuus tarkoittaa perinnönsaajan osuutta perinnönjättäjän omaisuuden verotettavasta arvosta. Verotettava lahja tarkoittaa, että lahjansaaja on saanut samalta lahjanantajalta 3 vuoden aikana lahjoja, joiden yhteenlaskettu arvo on vähintään 5 000 euroa. Perintö- ja lahjaverot ovat maksettavaksi määrättyjä veroja, joissa on huomioitu kaikki perintö- ja lahjaverotuksessa veroon tehtävät vähennykset (mukaan lukien mahdollinen sukupolvenvaihdoshuojennus) ja korotukset. Perinnönjättäjän nettovarallisuudella tarkoitetaan perinnönjättäjän varallisuutta, josta on vähennetty perinnönjättäjän velat sekä perintö- ja lahjaverolain 9.2 §:n mukaiset vähennykset, kuten hautauskulut.

Ohessa on kerrottu tilaston muodostamisen keskeiset tiedot tiiviisti. Lisätietoa tilastoinnista löytyy menetelmäselosteesta.

1. Aineisto

Perinnöt ja lahjat -tilasto on rekisteripohjainen tilasto, joka pohjautuu Verohallinnon perintö- ja lahjaverorekisteritietoihin. Rekisteritiedot sisältävät kalenterivuoden aikana tehdyt perintö- ja lahjaverotuspäätökset, joista saadaan selville tilastoitavien perintöjen, perintöosuuksien ja verotettavien lahjojen tiedot, kuten perinnön- tai lahjansaajalle maksettavaksi määrättyjen verojen määrä ja mahdolliset oikaisupäätökset.

Tilastoitavia tietoja täydennetään Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaisaineiston, väestötietojen sekä henkilö- ja asuntotietovarannon avulla. Tilastoinnissa hyödynnettäviä täydentäviä tietoja ovat esimerkiksi henkilön ikä ja asuinkunta.

2. Menetelmä

Perinnönjättäjät on rajattu henkilöihin, jotka väestötietojärjestelmän mukaan asuivat vakinaisesti Suomessa kuolinpäivänään. Perinnönsaajat kuuluvat tilastovuoden lopun (31.12.) asuntoväestöön.

Lahjanantajat ja lahjansaajat on rajattu tilastovuoden lopun (31.12.) asuntoväestöön. Lisäksi lahjansaajan on pitänyt saada samalta lahjanantajalta kolmen vuoden aikana lahjaksi omaisuutta vähintään 5 000 euroa.

Tilastointi on toteutettu henkilötasolla. Mikäli perinnönsaaja on perinyt useita perintöosuuksia tai lahjansaaja on saanut useita verotettavia lahjoja saman tilastovuoden aikana, henkilön vuoden aikana saamien kaikkien perintöosuuksien tai verotettavien lahjojen verotettavat arvot on laskettu yhteen. Myös verojen tilastointi on toteutettu perinnönsaaja- tai lahjansaajakohtaisesti eli verovelvolliselle tilastovuonna perintö- tai lahjaverotuksessa maksettavaksi määrättyjen verojen arvot on laskettu yhteen.

Ensimmäinen tilastoitava vuosi on 2017, jolloin esimerkiksi perintö- ja lahjaveroasteikkoja uudistettiin, puoliso- ja alaikäisyysvähennyksiä korotettiin ja verottomien lahjojen alarajaa nostettiin. Perintöjen ja perintöosuuksien tilastoinnissa viitevuotena käytetään perinnönjättäjän kuolinvuotta. Verotettavien lahjojen tilastoinnissa viitevuotena toimii lahjoitusvuosi. Perintö- ja lahjaverojen tilastoinnissa maksettavaksi määrätyt verot kohdistetaan kokonaisuudessaan kuolin- tai lahjoitusvuodelle.

Lahjoitusvuoden avulla voidaan todeta, milloin lahjoitetun omaisuuden omistus on vaihtunut. Perinnönjättäjän kuolinvuoden perusteella ei sen sijaan voida sanoa, milloin ja miten perintö on jaettu vai onko perintö yhä jakamatta. Koska verot tilastoidaan kokonaisuudessaan kuolin- tai lahjoitusvuodelle, verojen tilastoinnista ei ilmene, milloin ja miten monessa erässä vero on maksettu.

Perintöosuuksien ja verotettavien lahjojen tilastoinnissa käytetään verotettavia arvoja, joihin on jo tehty kaikki perityn tai lahjaksi saadun omaisuuden arvoon tehtävät vähennykset. Verotettavat arvot ovat euromääriä, joiden pohjalta lahja- tai perintöveron suuruus alustavasti määräytyy. Perintö- ja lahjaverot ovat maksettavaksi määrättyjä veroja, joissa on huomioitu kaikki perintö- ja lahjaverotuksessa veroon mahdollisesti tehtävät vähennykset ja korotukset. Perinnönjättäjän nettovarallisuuden arvo perustuu perintöverotuksessa määritettyyn omaisuuden käypään arvoon.

Euromääräiset tiedot ovat saatavilla tietokantataulukoista nimellisinä ja deflatoituina pois lukien tiedot perintö- ja lahjaveroista, jotka julkaistaan vain nimellisinä.

Perintö- ja lahjaverotuspäätöksen keskimääräinen käsittelyaika on 6–12 kuukautta. Tilastotietoja julkaistaan kuitenkin noin 3 vuoden viiveellä, sillä osa perintö- ja lahjaverotuspäätöksistä voi valmistua noin 2–3 vuoden kuluttua perinnönjättäjän kuolinpäivästä tai lahjoituspäivästä, millä on vaikutusta tilastoitaviin tietoihin. Tilastoitavat tiedot perustuvat viimeisimpään verotuspäätökseen, joka voi olla varsinainen tai oikaistu päätös.

Menetelmäseloste

Lisätietoja: