Perinnöt ja lahjat -tilaston menetelmäseloste
Perustiedot
Yleiskuvaus
Perinnöt ja lahjat -tilasto kuvaa henkilöiden saamien perintöosuuksien ja verotettavien lahjojen jakautumista Suomessa väestöryhmittäin. Lisäksi tilastossa on tietoa henkilöille määrätyistä perintö- ja lahjaveroista sekä perinnönjättäjien nettovarallisuudesta.
- Perintöosuus tarkoittaa perinnönsaajan osuutta perinnönjättäjän omaisuuden verotettavasta arvosta.
- Verotettava lahja tarkoittaa, että lahjansaaja on saanut samalta lahjanantajalta kolmen vuoden aikana lahjoja, joiden yhteenlaskettu arvo on vähintään 5 000 euroa.
- Perintö- ja lahjaverot ovat maksettavaksi määrättyjä veroja, jotka on kohdistettu kokonaisuudessaan kuolin- ja lahjoitusvuodelle.
- Perinnönjättäjän nettovarallisuudella tarkoitetaan perintöä eli perinnönjättäjän varojen käypää arvoa, josta on vähennetty perinnönjättäjän velat sekä perintö- ja lahjaverolain 9.2 §:n mukaiset vähennykset, kuten hautauskulut.
Perintöosuuksien ja verotettavien lahjojen tilastointi perustuu verotettaviin arvoihin, joihin on tehty kaikki perintönä tai lahjana saadun omaisuuden arvoon tehtävät vähennykset. Tilastoitavissa perintö- ja lahjaveroissa on huomioitu kaikki perintö- ja lahjaverotuksessa veroon tehtävät vähennykset (mukaan lukien mahdollinen sukupolvenvaihdoshuojennus) ja korotukset. Perinnönjättäjän nettovarallisuuden käyvällä arvolla tarkoitetaan perintöverotuksessa määritettyä omaisuuden todennäköistä luovutushintaa perinnönjättäjän kuolinpäivänä.
Tilastointi on toteutettu henkilötasolla. Perintöosuuksien ja verotettavien lahjojen tilastoinnissa henkilön vuoden aikana saamien kaikkien perintöosuuksien (tai verotettavien lahjojen) verotettavat arvot on laskettu yhteen. Perintö- ja lahjaverotuksessa maksettavaksi määrätyt verot on laskettu yhteen perinnön- ja lahjansaajakohtaisesti. Perinnönjättäjän nettovarallisuuden tilastointi perustuu vainajaan, jonka omaisuudesta on tehty perintöverotuspäätös.
Perintöosuudet ja verotettavat lahjat eivät sisällä yhteisperintöjä ja -lahjoja. Yhteislahjalla (yhteisperinnöllä) tarkoitetaan, että lahjanantaja on lahjoittanut (perinnönjättäjä on jättänyt) omaisuutta kahden tai useamman henkilön yhteisomistukseen. Lisätietoa yhteisperinnöistä ja -lahjoista löytyy tämän menetelmäselosteen luvuista ”Perintöosuudet” ja ”Verotettavat lahjat”.
Tilastointi perustuu Verohallinnon perintö- ja lahjaverorekistereihin. Tietoja on saatavilla vuodesta 2017 alkaen.
Tilaston perusjoukko
Perintöosuuksien, perintöverojen ja perinnönjättäjien nettovarallisuuden tilastoinnissa kohdeperusjoukon muodostavat perinnönjättäjät ja perinnönsaajat. Perinnönjättäjät on rajattu henkilöihin, jotka väestötietojärjestelmän mukaan asuivat vakinaisesti Suomessa kuolinpäivänään. Perinnönsaajat kuuluvat tilastovuoden lopun (31.12.) asuntoväestöön.
Verotettavien lahjojen ja lahjaverojen tilastoinnissa kohdeperusjoukon muodostavat lahjanantajat ja lahjansaajat. Lahjanantajat ja lahjansaajat on rajattu tilastovuoden lopun (31.12.) asuntoväestöön. Lisäksi lahjansaajan on pitänyt saada samalta lahjanantajalta kolmen vuoden aikana lahjoja, joiden yhteenlaskettu arvo on vähintään 5 000 euroa.
Asuntoväestön ulkopuolelle jäävät esimerkiksi laitosväestö (muun muassa pitkäaikaisesti vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa tai sairaaloissa asuvat), osoitteettomat sekä pysyvästi ulkomailla ja tilapäisesti Suomessa asuvat henkilöt.
Tilastoyksikkö
Perintöosuuksien, perintöverojen ja perinnönjättäjien nettovarallisuuden tilastoinnissa tilastoyksiköitä ovat perinnönjättäjä ja perinnönsaaja. Perinnönjättäjä on kuollut henkilö, jonka omaisuudesta on tehty perintöverotuspäätös. Perinnönsaaja on henkilö, joka on perintöverotuspäätöksen perusteella perinyt omaisuutta yhdeltä tai useammalta perinnönjättäjältä.
Verotettavien lahjojen ja lahjaverojen tilastoinnissa tilastoyksiköitä ovat lahjanantaja ja lahjansaaja. Lahjanantaja on henkilö, joka on lahjaverotuspäätöksen perusteella lahjoittanut omaisuutta lahjansaajalle. Lahjansaaja on henkilö, joka on lahjaverotuspäätöksen perusteella saanut lahjaksi omaisuutta yhdeltä tai useammalta lahjanantajalta.
Mittayksikkö
Tilaston mittayksiköitä ovat eurot ja henkilöiden lukumäärät.
Viiteajankohta
Tilastotietojen viiteajankohta on kalenterivuosi ja tilasto kuvaa tietoja tilastovuoden lopulta (31.12.). Perintöosuuksien, perintöverojen ja perinnönjättäjien nettovarallisuuden tilastoinnissa viitevuotena käytetään perinnönjättäjän kuolinvuotta. Verotettavien lahjojen ja lahjaverojen tilastoinnissa viitevuosi on lahjoitusvuosi eli vuosi, jolloin lahjoitettu omaisuus on luovutettu.
Tilastotiedot julkaistaan noin kolme vuotta viiteajankohdan päättymisen jälkeen. Perintö- ja lahjaverotuspäätöksen keskimääräinen käsittelyaika on 6–12 kuukautta. Osa perintö- ja lahjaverotuspäätöksistä voi kuitenkin valmistua 2–3 vuoden kuluttua perinnönjättäjän kuolinpäivästä tai lahjoituspäivästä, millä on vaikutusta julkaistaviin tilastotietoihin.
Tilastointi perustuu viimeisimpään perintö- tai lahjaverotuspäätökseen (varsinainen päätös tai oikaisu). Mikäli verotuspäätöstä oikaistaan, vain oikaistu verotuspäätös tilastoidaan. Jos viimeisintä perintö- tai lahjaverotuspäätöstä ei kyetä valitsemaan yksiselitteisesti, verotuspäätöksessä käsiteltävä perintö, perintöosuus tai lahja jätetään tilastoinnin ulkopuolelle.
Tilastotiedoista ei käy ilmi, milloin ja miten kuolinpesän omaisuutta on tosiasiallisesti jaettu perinnönsaajille eli onko perinnönjako tehty. Kuolinpesän varallisuus voidaan jakaa ennen perintöverotuspäätöstä, perintöverotuspäätöksen jälkeen tai jättää osin tai kokonaan jakamatta. Lahjojen tilastoinnissa käytettävän lahjoituspäivän avulla voidaan sen sijaan todeta, milloin omaisuus on siirtynyt lahjanantajalta lahjansaajalle.
Lahjanantajien, lahjansaajien ja perinnönsaajien luokittelutiedot (kuten asuinkunta ja ikä) sekä väestön ja asuntoväestön lukumäärätiedot kuvaavat tilastovuoden lopun (31.12.) tilannetta. Perinnönjättäjien luokittelutiedot perustuvat henkilön kuolinpäivän mukaiseen tilanteeseen.
Viitealue
Tilastotiedot julkaistaan kunnittain, maakunnittain (NUTS3-alueluokitus) ja koko maan tasolla viimeisimmän tilastovuoden alueluokituksen mukaan.
Lähdeaineistot ja tiedonkeruut
Lähdeaineistot
Tilastotiedot perinnöistä ja lahjoista ovat peräisin Verohallinnon perintö- ja lahjaverorekistereistä, jotka sisältävät kalenterivuoden aikana tehdyt perintö- ja lahjaverotuspäätökset. Asuntoväestöön kuuluvien lahjan- ja perinnönsaajien luokittelutiedot (kuten ikä, alue ja asuntokunnan koko) sekä asuntoväestön lukumäärä alueittain perustuvat Tilastokeskuksen henkilö- ja asuntotietovarantoon. Käytettävissä olevat rahatulot ja asuntokunnan tulokymmenys saadaan tulonjakotilaston kokonaisaineistosta. Perinnönjättäjien luokittelutiedot (kuten kuolinvuosi ja ikä) ja väestön lukumäärä alueittain perustuvat Tilastokeskuksen väestötietoihin.
Tiedonkeruu
Tilastointi perustuu perintö- ja lahjaverorekisteritietoihin, jotka Verohallinto toimittaa Tilastokeskukselle vuosittain.
Tilastokeskuksen tulonjakotilaston kokonaisaineiston tiedonkeruu on kuvattu tulonjakotilaston dokumentaatiossa.[1]
Tilastoinnissa hyödynnettävät väestötiedot pohjautuvat Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmään sekä Tilastokeskuksen henkilö- ja asuntotietovarantoon.
Tilastointimenetelmä
Tilastoprosessi
Tilastointi perustuu ensisijaisesti Verohallinnon perintö- ja lahjaverorekistereihin. Aineiston verotuspäätöksistä saadaan selville tilastoitavien perintöjen, perintöosuuksien ja verotettavien lahjojen sekä perintö- ja lahjaverojen tiedot, kuten verotettavat arvot, veroluokkatiedot sekä mahdolliset oikaisupäätökset. Luokittelutietoja täydennetään ja tilastoitava aineisto rajataan tilastoinnin perusjoukkoon Tilastokeskuksen tulonjakotilaston kokonaisaineiston sekä väestönmuutos- ja väestörakennetietojen avulla.
Tiedot perintöosuuksista ja verotettavista lahjoista, perintö- ja lahjaveroista sekä perinnönjättäjien nettovarallisuudesta julkaistaan henkilötasolla. Mikäli perinnönsaaja on perinyt useita perintöosuuksia tai lahjansaaja on saanut useita lahjoja saman tilastovuoden aikana, henkilön vuoden aikana saamien kaikkien perintöosuuksien tai verotettavien lahjojen verotettavat arvot on laskettu yhteen. Perintö- tai lahjaverotuksessa maksettavaksi määrättyjen verojen arvot on laskettu yhteen. Perinnönjättäjän nettovarallisuuden tilastointi perustuu vainajaan, jonka omaisuudesta on tehty perintöverotuspäätös.
Euromääräisten tiedot julkaistaan tietokantataulukoissa nimellisinä ja deflatoituina pois lukien verot, jotka julkaistaan vain nimellisenä.
Tilastokeskus julkaisee perinnöt ja lahjat -tilaston vuonna 2023 kokeellisena tilastona. Vuonna 2023 toteutetun julkaisun yhteydessä aikasarjan arvot laskettiin uudestaan tilastovuodesta 2017 alkaen.
Euromääräiset arvot
Euromääräiset arvot perustuvat perintö- ja lahjaverotuksessa toteutettuun arvonmääritykseen.
Perintöjen eli perinnönjättäjien nettovarallisuuden euromääräinen arvo on laskettu vähentämällä perinnönjättäjän varojen käyvästä arvosta perinnönjättäjän velat sekä perintö- ja lahjaverolain 9.2 §:n mukaiset vähennykset, kuten hautaus- ja perunkirjoituskulut. Varojen käyvällä arvolla tarkoitetaan perinnönjättäjän omaisuuden todennäköistä luovutushintaa perinnönjättäjän kuolinpäivänä.
Perintöosuuksien ja verotettavien lahjojen euromääräiset arvot ovat verotettavia arvoja, joihin on tehty kaikki perintönä tai lahjana saadun omaisuuden arvoon tehtävät vähennykset. Omaisuuden arvoon tehtävien mahdollisten vähennysten vuoksi tilastoitavat verotettavat arvot eivät vastaa perintönä tai lahjana saadun omaisuuden todennäköistä luovutushintaa. Verotettavien lahjojen tilastoinnissa käytetään verotettavia arvoja, jotta tilastointi olisi yhdenmukainen perintöosuuksien tilastoinnin kanssa.
Perintö- ja lahjaveron laskenta perustuu verotettaviin arvoihin. Verojen tilastoinnissa käytetään maksettavaksi määrättyjä perintö- ja lahjaveroja, joissa on huomioitu veroon mahdollisesti tehtävät vähennykset (mukaan lukien sukupolvenvaihdoshuojennus) ja korotukset (esimerkiksi myöhästymismaksu).
Lisätietoa perinnönjättäjien nettovarallisuuden, verotettavien arvojen ja verojen laskennasta löytyy tämän menetelmäselosteen luvusta ’Käsitteet’.
Nimelliset ja deflatoidut arvot
Perinnöt ja lahjat -tilaston julkistustekstin kaikki euromääräiset arvot ovat nimellisiä. Tietokantataulukoissa käyttäjällä on mahdollisuus valita nimelliset tai deflatoidut arvot pois lukien tiedot veroista, jotka julkaistaan vain nimellisinä.
Deflatoidut arvot kertovat, kuinka paljon perintöosuuksien, verotettavien lahjojen ja perinnönjättäjien nettovarallisuuden euromääräiset arvot ovat muuttuneet, kun rahan arvon vuosittainen muutos on huomioitu. Deflatointi perustuu kuluttajahintaindeksin rahanarvonkertoimeen. Deflatoitujen rahamääräisten tietojen perusvuotena käytetään viimeisintä tilastovuotta.
Tietokantataulukoissa euromääräiset luokittelijat (esimerkiksi perinnönsaajan käytettävissä olevat rahatulot) esitetään nimellisinä. Koska analysoitavia euromääräisiä muuttujia (esimerkiksi perintöosuuksien verotettava arvo) julkaistaan nimellisinä ja deflatoituina, euromääräiset raja-arvot on deflatoitu, mutta tietokantataulukossa eli tietokantataulukon käyttäjälle esitettävät euromääräiset raja-arvot pysyvät nimellisinä. Menetelmän myötä henkilöiden lukumäärä eri euromääräisissä luokitteluryhmissä ei vaihtele riippuen siitä, tarkasteleeko käyttäjä analysoitavia euromääräisiä muuttujia nimellisinä vai deflatoituina.
Tarkkuus ja luotettavuus
Yleisesti
Tilastoinnin mahdollisia virhelähteitä ovat virheet rekisteritiedoissa ja aineistojen käsittelyssä tapahtuvat virheet. Aineistojen validoinnissa keskeisimpien muuttujien tiedot tarkistetaan mahdollisten virheiden ja poikkeavien havaintojen arvioimiseksi esimerkiksi laskemalla jakaumatietoja sekä vertailemalla tietoja tilastoitavien vuosien välillä.
Perintöjen, perintöosuuksien ja verotettavien lahjojen arvot perustuvat perintö- ja lahjaverotuksessa toteutettuun varojen arvonmääritykseen. Varallisuuslajikohtaisia tietoja tilastointia varten on saatavilla vain lahjoista.
Perintöosuudet
Perintöosuus tilastoidaan vain, jos perinnönjättäjä asui vakinaisesti Suomessa kuolinpäivänään ja perinnönsaaja kuului kuolinvuoden eli tilastovuoden lopun (31.12.) asuntoväestöön.
Perinnönsaajan perinnönjättäjältä perimän omaisuuden verotettava arvo perustuu viimeisimpään perintöverotuspäätökseen. Tilastoitavan perintöosuuden verotettava arvo voi olla 0 euroa esimerkiksi osuustason vähennysten takia tai jos perinnönjättäjän velat ovat suuremmat kuin varat.
Tilastointi on toteutettu perinnönsaajakohtaisesti eli perinnönsaajan kaikkien tilastovuonna saamien perintöosuuksien verotettavat arvot on laskettu yhteen. Esimerkiksi, jos perinnönsaaja on perinyt tilastovuonna kaksi perinnönjättäjää, molempien perintöosuuksien verotettavat arvot on laskettu yhteen. Tilastoinnin tietokantataulukoista on kuitenkin eroteltavissa perinnönsaajien perintöosuuksien verotettavat arvot veroluokittain. Näin voidaan huomioida tilanteet, jossa perinnönsaaja on perinyt samana vuonna veroluokkaan 1 ja 2 luokiteltavia perintöosuuksia.
Perintöosuudet eivät sisällä yhteisperintöjä, sillä yhteisperinnön arvoa ei voida eritellä perinnönjättäjän mahdollisesta muusta varallisuudesta. Mikäli perinnönsaaja on perinyt samalta perinnönjättäjältä yhteisperinnön lisäksi muuta omaisuutta, perinnönsaajan samalta perinnönjättäjältä perintönä saama omaisuus jää tilastoinnin ulkopuolelle. Vuosina 2017–2021 yhteisperintöjä on jätetty muutamia vuosittain, kun perusjoukon rajaus on sama kuin perintöosuuksien tilastoinnissa.
Verotettavat lahjat
Lahjoitettu omaisuus tilastoidaan vain, jos molemmat ehdot täyttyvät.
- Lahjanantaja ja lahjansaaja kuuluivat lahjoitusvuoden eli tilastovuoden lopun (31.12.) asuntoväestöön.
- Lahjansaaja on saanut samalta lahjanantajalta kolmen vuoden aikana lahjaksi omaisuutta, jonka arvo on vähintään 5 000 euroa.
Lahjan verotettava arvo eli lahjanantajan samalle lahjansaajalle lahjoittaman omaisuuden verotettava arvo perustuu viimeisimpään lahjaverotuspäätökseen.
Tilastovuodelle tilastoitavan lahjoitetun omaisuuden verotettava arvo voi olla alle 5 000 euroa. Esimerkiksi, jos lahjansaaja on saanut samalta lahjanantajalta 2 500 euroa 31.12.2017 ja 2 500 euroa 31.12.2018, ensimmäinen lahja tilastoidaan vuodelle 2017 ja jälkimmäinen vuodelle 2018. Lahjoja ei kumuloida, jos lahjanantaja on antanut samalle lahjansaajalle lahjan tasan kolmen vuoden kuluttua.
Tilastoitavat lahjat on valittu lahjoittajakohtaisesti. Siksi lahjansaaja on esimerkiksi voinut saada useammalta eri lahjanantajalta 4 999 euroa kolmen vuoden aikana ilman, että lahjoja tilastoidaan. Lahjojen tilastoinnissa on keskitytty vain verotettaviin lahjoihin, sillä verottomista lahjoista ei ole saatavilla kattavasti tietoa.
Tilastointi on toteutettu lahjansaajakohtaisesti eli lahjansaajan kaikkien tilastovuonna saamien lahjojen verotettavat arvot on laskettu yhteen. Esimerkiksi, jos lahjansaaja on saanut tilastovuonna lahjoja kahdelta eri lahjanantajalta, lahjojen verotettavat arvot on laskettu yhteen. Tilastoinnin tietokantataulukoista on kuitenkin eroteltavissa lahjansaajien verotettavien lahjojen verotettavat arvot veroluokittain. Näin voidaan huomioida tilanteet, jossa lahjansaaja on saanut samana vuonna veroluokkaan 1 ja 2 luokiteltavia verotettavia lahjoja.
Verotettavat lahjat eivät sisällä tietoa yhteislahjoja saaneiden lahjansaajien verotettavista lahjoista, sillä yhteislahjojen suhteellista osaa käsitteleviä verotuspäätöksiä ei voida eritellä lahjansaajan tietyltä lahjanantajalta saamista muista lahjoista. Mikäli lahjansaaja on saanut lahjaksi samalta lahjanantajalta yhteislahjan lisäksi muuta omaisuutta, lahjansaajan samalta lahjanantajalta saamat verotettavat lahjat jäävät tilastoinnin ulkopuolelle.
Vuosina 2017–2021 yhteislahjoja on annettu muutamia satoja vuosittain, kun lahjanantajat ja lahjansaajat kuuluvat tilastovuoden lopun asuntoväestöön ja huomioitaessa vain vähintään 5 000 euron yhteislahjat. Yhteislahjojen yhteenlasketut nimelliset euromääräiset arvot ovat vaihdelleet noin 30–60 miljoonan euron välillä. Vuonna 2021 puolet yhteislahjoista oli alle 45 000 euroa.
Perintö- ja lahjaverot
Perintö- ja lahjaverotuksessa maksettavaksi määrätty vero tilastoidaan vain, mikäli perintöosuus (verotettava lahja) tilastoidaan.
Maksettavaksi määrättyjen verojen suuruus perustuu viimeisimpään verotuspäätökseen ja verojen euromääräiset arvot julkaistaan vain nimellisinä. Perintö- ja lahjaveroista julkaistavien tunnuslukujen, kuten keskiarvon ja mediaanin, laskenta perustuu henkilöihin, joille on määrätty maksettavaksi veroa. Tilastoitavat verot sisältävät mahdolliset korotukset, kuten myöhästymismaksut.
Maksettavaksi määrätyt verot kohdistetaan kokonaisuudessaan kuolin- tai lahjoitusvuodelle. Esimerkiksi perintöverotuksessa perinnönsaajalle maksettavaksi määrätyt verot on voitu jakaa kahteen maksuerään, joiden eräpäivät ajoittuvat perinnönjättäjän kuolinvuodelle ja kuolinvuotta seuraavalle vuodelle. Perinnöt ja lahjat -tilastossa esimerkin verot tilastoitaisiin kokonaisuudessaan perinnönjättäjän kuolinvuoden mukaan.
Verojen tilastointi on toteutettu perinnönsaaja- tai lahjansaajakohtaisesti eli verovelvolliselle tilastovuonna perintö- tai lahjaverotuksessa maksettavaksi määrättyjen verojen arvot on laskettu yhteen. Esimerkiksi, jos lahjansaaja on saanut verotettavia lahjoja kahdelta eri lahjanantajalta ja molemmista lahjoista on määrätty veroja, lahjansaajalle tilastovuonna maksettavaksi määrättyjen verojen arvot on laskettu yhteen. Tilastoinnin tietokantataulukoista on kuitenkin eroteltavissa maksettavaksi määrättyjen verojen arvot veroluokittain.
Perinnönjättäjien nettovarallisuus
Perinnönjättäjän nettovarallisuus tilastoidaan vain, jos perinnönjättäjä asui vakinaisesti Suomessa kuolinpäivänään ja ainakin yksi perinnönsaajista kuului kuolinvuoden eli tilastovuoden lopun (31.12.) asuntoväestöön.
Perinnönjättäjän nettovarallisuus perustuu viimeisimpään perinnönjättäjän varallisuutta käsittelevään perintöverotuspäätökseen. Tilastoitavan nettovarallisuuden arvo voi olla 0 euroa tai negatiivinen.
Perinnönjättäjien nettovarallisuus on laskettu vähentämällä perinnönjättäjän varojen käyvästä arvosta perinnönjättäjän velat sekä perintö- ja lahjaverolain 9.2 §:n mukaiset vähennykset. Varojen ja velkojen arvot perustuvat perintöverotuksessa toteutettuun arvonmääritykseen, jossa omaisuus on arvostettu kuolinhetken mukaiseen käypään arvoon eli todennäköiseen luovutushintaan.[2]
Vertailukelpoisuus
Ajallinen vertailukelpoisuus
Perinnöt ja lahjat -tilaston vertailukelpoinen vuosittainen aikasarja-aineisto alkaa vuodesta 2017. Taustalla on tilastoinnissa käytettävien perintö- ja lahjaverorekisteritietojen saatavuus sekä 1.1.2017 voimaan tullut perintö- ja lahjaverolain uudistus, jolla oli vaikutusta esimerkiksi perintöverotuksen puoliso- ja alaikäisyysvähennysten enimmäissuuruuksiin sekä verovapaiden lahjojen alarajaan.
Osa vuoden 2017 jälkeen voimaan tulleista lainsäädäntöuudistuksista vaikuttaa vuosittaisten tilastotietojen vertailtavuuteen. Näitä ovat perintöverotuksen henkivakuutuskorvauksen verovapauden poistaminen 1.1.2018 sekä perintö- ja lahjaverotuksen seuraamusmaksujen uudistus 1.5.2018.
Mahdolliset uudistukset perintö- ja lahjaverotuksen lainsäädännössä voivat vaikuttaa tilastoitaviin tietoihin. Lisäksi tilastointi perustuu viimeisimpään valmistuneeseen verotuspäätökseen (varsinainen tai oikaisu), mikä vaikuttaa perinnöt ja lahjat -tilastossa tilastoitaviin määriin ja jakaumiin.
Tilastojen välinen yhtenäisyys
Perinnönjättäjien kuolinajankohdan määrittämisessä käytetään väestönmuutostietoja, joihin Tilastokeskuksen julkaisemat tilastotiedot kuolleiden lukumääristä perustuvat. Perinnöt ja lahjat -tilastossa tilastoitavien perinnönjättäjien lukumäärä kuitenkin poikkeaa esimerkiksi Tilastokeskuksen kuolleet-tilastossa julkaistujen kuolleiden lukumääristä, sillä tilastojen perusjoukon rajausehdot eroavat toisistaan.
Perintöosuuksien ja verotettavien lahjojen tilastoinnissa käytettävät asuntokunnan tulokymmenykset perustuvat käytettävissä olevaan rahatuloon kulutusyksikköä kohden (ns. ekvivalentti tulo = kotitalouksien jäsenten yhteenlasketut tulot jaettuna kotitalouden kulutusyksiköillä). Ekvivalentti tulo on tulokäsite, jolla pyritään muuttamaan erityyppisten kotitalouksien tulot vertailukelpoiseksi huomioimalla kotitalouden yhteiskulutushyödyt. Tulokymmenyksellä tarkoitetaan, että asuntoväestöön kuuluvat henkilöt on jaettu asuntokunnan ekvivalenttien tulojen perusteella kymmeneen yhtä suureen ryhmään, joissa jokaisessa on sama määrä henkilöitä. Tietokantataulukoissa luokittelevina muuttujina käytettävät lahjanantajien ja -saajien sekä perinnönsaajien käytettävissä olevat rahatulot kuvaavat henkilökohtaisia käytettävissä olevia rahatuloja.
Tilastoitavien henkilöiden rajausta asuntoväestöön käytetään tulonjakotilaston ohella esimerkiksi kotitalouksien varallisuus -tilastossa, jonka tutkimusaineistoissa hyödynnetään perintö- ja lahjaverorekisteritietoja.
Perinnöt ja lahjat -tilastossa julkaistujen perinnönjättäjien nettovarallisuustietojen vertailu kotitalouksien varallisuus -tilastossa julkaistuihin nettovarallisuustietoihin edellyttää tilastointierojen huomioimista. Tietoja vertailtaessa on hyvä tiedostaa esimerkiksi seuraavat kohdat.
- Perinnönjättäjän nettovarallisuus perustuu perintöverotuksessa määritettyyn varallisuuden käypään arvoon, josta vähennetään velkojen lisäksi perintö- ja lahjaverolain 9.2 §:n mukaiset vähennykset, kuten hautaus- ja perunkirjoituskulut. Kotitalouksien varallisuus -tilastossa arvonmääritys perustuu varallisuuslajikohtaisiin menetelmiin, jotka on kuvattu tarkemmin tilaston dokumentaatiossa.[3]
- Perinnönjättäjien nettovarallisuus tilastoidaan henkilötasolla. Kotitalouksien varallisuus -tilasto kuvaa varallisuustietoja kotitaloustasolla ja kotitalouden ikä tarkoittaa viitehenkilön eli pääsääntöisesti kotitalouden suurituloisimman jäsenen ikää.
- Kotitalouksien varallisuus -tilastossa perusjoukko on rajattu yksityisiin kotitalouksiin ja niihin kuuluviin henkilöihin, jotka asuivat Suomessa tilastovuoden lopussa (31.12.). Siksi laitosväestö (muun muassa pitkäaikainen vanhainkodin asukas) jää tilastoinnin ulkopuolelle. Perinnöt ja lahjat -tilastossa vuosina 2017–2020 noin 8–9 % perinnönjättäjistä kuului laitosväestöön kuolinvuotta edeltäneenä vuonna. Perinnönjättäjä tilastoidaan, jos perinnönsaaja asui vakituisesti Suomessa kuolinpäivänään ja ainakin yksi perinnönsaajista kuului tilastovuoden lopun asuntoväestöön.
- Kotitalouksien varallisuus -tilasto on otospohjainen tilasto, jossa kotitalouksien ja henkilöiden tiedot korotetaan edustamaan perusjoukon (yksityiset kotitaloudet ja niihin kuuluvat henkilöt Suomessa 31.12.) tietoja painokertoimien avulla. Perinnönjättäjien jakaumat esimerkiksi iän ja asuinkunnan mukaan eroavat asuntoväestön jakaumista.[4]
Verojen tilastoinnin osalta perinnöt ja lahjat -tilastossa tilastoitavat verot on kohdistettu kokonaisuudessa kuolin- tai lahjoitusvuodelle. Lisäksi perintöverotuksessa (lahjaverotuksessa) maksettavaksi määrätyt verot on laskettu yhteen perinnönsaajakohtaisesti (lahjansaajakohtaisesti).
Tilastokeskuksen verot ja veronluonteiset maksut -tilastossa perintö- ja lahjaverot on sen sijaan pyritty kohdistamaan veron maksuvelvoitteen ajankohtaan. Verohallinnon tilastotietokannassa perintö- ja lahjaverot kirjataan maksuperusteisesti eli verokertymä kirjataan silloin, kun vero on maksettu.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus
Tilastokeskuksen julkaisemat tilastotiedot perinnöistä, perintöosuuksista ja verotettavista lahjoista sekä perintö- ja lahjaveroista perustuvat Verohallinnon toimittamiin perintö- ja lahjaverorekistereihin. Koko perusjoukon kattava rekisteriaineisto mahdollistaa tilastotietojen tarkkuuden ja edustavuuden parantamisen esimerkiksi suurimpien perintöosuuksien ja lahjojen osalta kyselytietoihin perustuviin otosaineistoihin verrattuna.
Käytettäessä verorekisteritietoihin pohjautuvia tilastotietoja maiden väliseen vertailuun on tiedostettava, että perintö- ja lahjaverotuksen toteutus (esimerkiksi veroprosentit, veroluokkien määrittely, vähennykset ja varallisuuden arvostaminen) sekä veropohja voivat erota merkittävästi eri maiden välillä. Siksi perintönä tai lahjana saadun varallisuuden vaikutus varallisuuden kertymiseen ja jakautumiseen ei välttämättä ole yksiselitteistä, kun eri maiden tietojen tarkastelu perustuu verorekisteritietoihin.[5]
Osana Euroopan keskuspankin (EKP) koordinoimaa euroalueen varallisuustutkimusta (Household Finance and Consumption Survey, HFCS) Suomessa on kerätty kyselyn avulla tietoa, mikäli jokin kotitalouden jäsen on joskus saanut perinnön tai merkittävän lahjan. Lisätietoa HFCS-aineistoon perustuvasta maiden välisten tulosten vertailtavuudesta on saatavilla EKP:n julkaisemasta menetelmäraportista.[6]
Käsitteet
Perinnöt
- Perintö: Perinnönjättäjän nettovarallisuus (= varat – velat sekä perintö- ja lahjaverolain 9.2 §:n mukaiset vähennykset, kuten hautauskulut).
- Perinnönjättäjä: Kuollut henkilö, jonka omaisuudesta on tehty perintöverotuspäätös.
- Perinnönsaaja: Henkilö, joka on perintöverotuspäätöksen mukaan saanut perintöosuuden tai -osuuksia yhdeltä tai useammalta perinnönjättäjältä.
- Perintöverotuspäätös: Jokainen perinnönsaaja saa oman perintöverotuspäätöksen, jossa ilmoitettu perintöveron määrä perustuu perinnönsaajan perintöosuuteen.
- Perintöosuus: Perinnönsaajan osuus perinnön verotettavasta arvosta perintöverotuspäätöksen mukaan. Perintöosuuden verotettava arvo voi olla nolla euroa esimerkiksi, jos perinnönjättäjän velat ovat suuremmat kuin varat.
- Yhteisperintö: Perinnönjättäjä on jättänyt omaisuutta kahden tai useamman perinnönsaajan yhteisomistukseen.
- Jäämistö: Perinnönjättäjän omaisuus varoineen ja velkoineen. Kuolinpesällä tarkoitetaan samaa asiaa, mutta kuolinpesällä voidaan viitata myös kuolinpesän osakkaisiin.
- Perinnönsaajan perintöosuuden verotettava arvo: Perityn omaisuuden verotettavan osuuden arvo, jonka laskenta on havainnollistettu laatikossa 1.
Laatikko 1. Havainnollistus, miten perinnönsaajan perintöosuuden verotettava arvo lasketaan.Perintö eli perinnönjättäjän nettovarallisuus (= varat – velat sekä perintö- ja lahjaverolain 9.2§:n mukaiset vähennykset, kuten hautauskulut)
–/+ Laskennalliset vähennykset ja lisäykset perinnönjättäjän nettovarallisuuteen (esimerkiksi avio-oikeudelliset tilanteet, kuten tasinko, ja ennakkoperinnöt)
–/+ Jäämistöön tehtävät vähennykset ja lisäykset (esimerkiksi hallintaoikeusvähennys ja täydennysperukirjan mukainen lisäys)= Perinnönjättäjän verotettavan jäämistön arvo eli perinnönjättäjän omaisuuden verotettava arvo perintöverotuksen mukaan
Perinnönsaajan perintöosuus perinnönjättäjän omaisuuden verotettavasta arvosta ennen perinnönsaajan perintöosuudesta tehtäviä vähennyksiä perintöverotuspäätöksen mukaan
– Perinnönsaajan perintöosuudesta tehtävät vähennykset perintöverotuspäätöksen mukaan (esimerkiksi puoliso- tai alaikäisyysvähennys)= Perinnönsaajan perintöosuuden verotettava arvo
- Perinnönsaajan perintöosuudesta tehtävät vähennykset: Perinnönsaajan perintöosuuden arvoon tehtävät vähennykset on listattu laatikossa 2.
Laatikko 2. Perinnönsaajan perintöosuudesta ja perintöverosta mahdollisesti tehtävät vähennykset.Mikä vähennys / Mistä vähennetty? Osuudesta Verosta Puolisovähennys X Alaikäisyysvähennys X Koti-irtaimisto, vähennys X Kahden vuoden sisällä peritty varallisuus X Verovapaa omaisuus, vähennys X Muu vähennys X Hallintaoikeusvähennys X Sukupolvenvaihdoshuojennus Huojennus Ulkomaisen veron hyvitys X Aiemmin peritystä varallisuudesta määrätty vero X Aiemmista lahjoista määrätty vero X Ennakkoperinnöistä määrätty vero X Muu verosta tehtävä vähennys X - Veroluokka: Perinnönsaajat luokitellaan kahteen veroluokkaan riippuen perinnönsaajan ja perinnönjättäjän sukulaisuussuhteesta. Veroluokkaan 1 kuuluvat perinnönjättäjän lähisukulaiset, kuten aviopuoliso, lapsi tai lapsenlapsi. Veroluokkaan 2 kuuluvat suvun ulkopuoliset henkilöt sekä sukulaiset, jotka eivät kuulu veroluokkaan 1.
- Perintövero: Perintöverotuksessa perinnönsaajalle maksettavaksi määrätty vero, jossa on huomioitu kaikki veroon kohdistuvat vähennykset (mukaan lukien mahdollinen sukupolvenvaihdoshuojennus) ja korotukset.
Lahjat
- Lahja: Lahjanantajalta lahjansaajalle ilman korvausta siirtynyt omaisuus.
- Lahjanantaja: Henkilö, joka on lahjaverotuspäätöksen mukaan lahjoittanut omaisuutta lahjansaajalle.
- Lahjansaaja: Henkilö, joka on lahjaverotuspäätöksen mukaan saanut lahjaksi omaisuutta yhdeltä tai useammalta lahjanantajalta.
- Lahjaverotuspäätös: Jokainen lahjansaaja saa oman lahjaverotuspäätöksen, jossa ilmoitettu lahjaveron määrä perustuu lahjansaajan tietyltä lahjanantajalta lahjaksi saamaan omaisuuteen.
- Lahjan verotettava arvo: Saadaan selville, kun lahjan käyvästä arvosta vähennetään lahjan käyvästä arvosta tehtävät vähennykset. Lahjan käyvästä arvosta ja lahjaverosta tehtävät vähennykset on havainnollistettu laatikossa 3.
Laatikko 3. Lahjana saadun omaisuuden käyvästä arvosta ja lahjaverosta mahdollisesti tehtävät vähennykset.Mikä vähennys / Mistä vähennetty? Arvosta Verosta Hallintaoikeusvähennyksen arvo X Vastikkeen arvo X Muun vähennyksen arvo X Aiemmin määrätty vero X Sukupolvenvaihdoshuojennus Huojennus Vieraalle valtiolle maksettu lahjavero X Muu verosta tehtävä vähennys X - Yhteislahja: Lahjanantaja on lahjoittanut omaisuutta kahden tai useamman henkilön yhteisomistukseen.
- Veroluokka: Lahjansaajat luokitellaan kahteen veroluokkaan riippuen lahjansaajan ja lahjanantajan sukulaisuussuhteesta. Veroluokkaan 1 kuuluvat lahjanantajan lähisukulaiset, kuten aviopuoliso, lapsi tai lapsenlapsi. Veroluokkaan 2 kuuluvat suvun ulkopuoliset henkilöt sekä sukulaiset, jotka eivät kuulu veroluokkaan 1.
- Lahjavero: Lahjaverotuksessa lahjansaajalle maksettavaksi määrätty vero, jossa on huomioitu kaikki veroon kohdistuvat vähennykset (mukaan lukien mahdollinen sukupolvenvaihdoshuojennus) ja korotukset.
[1] Tilastokeskus (2023). Tulonjakotilasto: tilaston dokumentaatio. Suomen Virallinen Tilasto. https://www.stat.fi/tilasto/dokumentaatio/tjt [Viitattu 23.11.2023].
[2] Perinnönjättäjän omaisuuden arvon määrittämisestä sekä perukirjaan lueteltavista vainajan varoista ja veloista on kerrottu tarkemmin Verohallinnon sivuilla. Verohallinto (2023). Perukirja. https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/perunkirjoitus_ja_perukirj/perukirja/ [Viitattu: 23.11.2023].
[3] Tilastokeskus (2023). Kotitalouksien varallisuus: tilaston dokumentaatio. Suomen Virallinen Tilasto. https://stat.fi/tilasto/dokumentaatio/vtutk [Viitattu 23.11.2023].
[4] Tutkimuksissa on käytetty ”kuolleisuuskerrointa”, kun kuolinpesätiedoilla on pyritty selvittämään varallisuuden jakautumista koko väestössä. Kts. esim. Berman, Y., & Morelli, S. (2022). On the Distribution of Estates and the Distribution of Wealth (Vol. 80, p. 205). University of Chicago Press.
[5] Drometer, M., Frank, M., Pérez, M. H., Rhode, C., Schworm, S., & Stitteneder, T. (2018). Wealth and inheritance taxation: An overview and country comparison. ifo DICE Report, 16(2), 45-54.
Princen, S. et al. (2020). Taxation of Household Capital in EU Member States - Impact on Economic Efficiency, Revenue and Redistribution. Discussion Paper 130. Directorate-General for Economic and Financial Affairs, European Commission.
OECD (2021), Inheritance Taxation in OECD Countries, OECD Tax Policy Studies, No. 28, OECD Publishing, Paris, https://doi.org/10.1787/e2879a7d-en [Viitattu: 23.11.2023].
[6] European Central Bank (2023). Household finance and consumption survey: methodological report for the 2021 wave, European Central Bank. https://data.europa.eu/doi/10.2866/970554 [Viitattu: 23.11.2023].