Julkaistu: 31.3.2022
Pienten yritysten merkitys Suomen viennille tarkentuu arvoketjutarkastelussa
Arvonlisäpohjainen ulkomaankauppa kuvaa suomalaisten yritysten osallistumista globaaleihin arvoketjuihin muun muassa viennin, tuotannon ja työvoiman näkökulmasta. Vuoden 2021 ennakolliset indikaattorit on lisätty tietokantaan ja vuoden 2020 indikaattorit on päivitetty tuoreimpiin kansantalouden tilinpidon tarjonta- ja käyttötaulukoiden tietoihin perustuen. Poikkeuksellisesti indikaattorit on päivitetty myös vuosien 2013–2019 osalta lähdeaineiston luokitusmuutoksen vuoksi.
Kuviossa 1 viennin tarkasteleminen vientituotteiden (tavarat ja palvelut) tuottajien mukaan avaa kuvaa vientiin osallistuvista yrityksistä Suomessa. Kun tarkastellaan vientiä pelkästään vientiyritysten bruttoviennin kautta, suurten yritysten osuus oli lähes 60 prosenttia viennistä vuonna 2021, kun puolestaan pienten, alle 50 henkilöä työllistävien yritysten osuus oli alle viidenneksen.
Syvennetään tarkastelua seuraavaksi bruttoviennistä viennin kotimaiseen, suoraan arvonlisään, eli siihen mitä yritykset itse sekä tuottavat että vievät eli viennissä huomioidaan nyt ainoastaan kyseisen yrityskategorian itse tuottama arvonlisä, ei alihankintaketjujen tuottamaa arvonlisää. Tässä tarkastelussa suurten yritysten suhteellinen osuus laskee, pienten ja keskisuurten yritysten osuuksien kasvaessa.
Kun halutaan arvioida, minkä kokoluokan yrityksissä kansantalouden vienti on aidosti syntynyt, on tarkasteluun otettava mukaan suoran viennin lisäksi epäsuora vienti eli tarkastellaan bruttoviennin kotimaista arvonlisää tuottajan mukaan (suorat ja epäsuorat vaikutukset yhteensä). Epäsuorat vaikutukset huomioivat sen osan viennistä, mitä kyseisen yrityskategorian yritykset ovat tuottaneet vientiin osana alihankintaketjuja, vaikka eivät itse toimikaan tuotteen lopullisina viejinä.
Kuvion 1 viimeinen palkki osoittaa, että pienillä yrityksillä on viennin syntymisessä suurempi rooli kuin mitä pelkkä bruttovientiin perustava tarkastelu osoittaisi. Pienet yritykset vievät 18 prosenttia Suomen kokonaisviennistä, mutta toimivat tuottajina 30 prosentissa koko Suomen kotimaisen arvonlisän viennistä.
Kuvio 1. Vientiin osallistumisen yrityksen koon mukaan tuottajan mukana tarkasteltuna vuonna 2021, %
Työvoimaindikaattorit kuvaavat työntekijöiden osallistumista globaaleihin arvoketjuihin eri toimialoilla ja erilaisissa yrityksissä. Indikaattorit kuvaavat esimerkiksi eri koulutustason omaavien työllisten jakautumista eri toimialoille ja eroja naisten ja miesten osallistumisessa ulkomaankauppaan. Työvoimaindikaattoreissa on vuoden pidempi viive kuin muissa indikaattoreissa, joten tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2020.
Kuvio 2 kuvaa työllisten epäsuoria ja suoria vientiriippuvuuksia yritysten omistajuuden mukaan tuottajan näkökulmasta vuonna 2020. Kotimaisten, konserniin kuulumattomien eli itsenäisten yritysten vientiriippuvaisista työllisistä suurin osa, 58 prosenttia, on viennistä epäsuoraan riippuvaisia työllisiä. Tuottajan mukaisella epäsuoralla riippuvuudella kuvataan tarkasteltavan yritystyypin tai toimialan työntekijöitä, jotka tuottavat tavaroita tai palveluita, jotka päätyvät ulkomaille osana jonkin toisen yritystyypin tai toimialan vientiä eli nämä työntekijät osallistuvat vientiin epäsuoraan, osana muiden yritysten alihankintaketjuja.
Sekä kotimaisten konserniyritysten että ulkomaisten yritysten vientiriippuvaisista työllisistä suurin osa on viennistä suoraan riippuvaisia työllisiä. Tämä tarkoittaa, että näiden yritysten työllisten tuottamat tuotteet (tavarat ja palvelut) päätyvät vientiin pääosin yritysten oman viennin kautta ja vähäisemmässä määrin osana alihankintaketjuja.
Kuvio 2. Viennin työllisyysriippuvuudet yrityksen omistajuuden mukaan vuonna 2020, %
Arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan toimialoittaiset ja alueittaiset indikaattorit kuvaavat erityisesti eri kauppakumppaneiden roolia Suomen ulkomaankaupassa. Indikaattoreiden avulla voidaan tarkastella kuinka paljon tiettyyn maahan suuntautuva vienti sisältää kotimaista arvonlisää eli suomalaisia tuotantopanoksia, ja toisaalta sitä, kuinka paljon Suomen kokonaisviennissä on jonkin toisen maan tuottamia panoksia (viennin ulkomainen arvonlisä).
Viimeaikaisten maailmantapahtumien seurauksena kiinnostus arvoketjuja kohtaan on lisääntynyt. Venäjän tuonnin supistuttua, pinnalle on noussut muun muassa Kiinan merkitys Suomen taloudelle. Arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan vuoden 2021 tietojen mukaan Suomen Kiinaan suuntautuvan viennin kotimainen arvonlisä on kasvanut euromääräisesti (kuvio 3.). Kiinan suuntatuvan viennin ”kotimaisuusaste” on myös suhteellisesti tarkasteltuna kasvanut hieman, sillä vuonna 2021 Suomen vienti Kiinaan sisälsi 64 prosenttia kotimaista arvonlisää, kun taas kaksi vuotta aikaisemmin vuonna 2019 osuus oli kolme prosenttiyksikköä pienempi eli 61 prosenttia. Arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan ennakkotietojen mukaan Suomen viennin kotimaisuusaste (kohdemaat yhteensä) oli noin 62 prosenttia vuonna 2021.
Euromääräisesti tarkasteltuna kiinalaisten tuotantopanosten määrä Suomen viennissä on kasvanut vuosina 2019–2021. Vuonna 2021 Suomen kokonaisvienti ulkomaille sisälsi lähes kolme prosenttia Kiinan tuontituotteita.
Kuvio 3. Kotimaisen arvonlisän vienti Kiinan sekä Kiinasta peräisin oleva arvonlisä Suomen viennissä, miljoonaa euroa , 2013–2021
Suomen arvonlisäpohjaista ulkomaankaupan tilastointia on kehitetty Tilastokeskuksen ja OECD:n kanssa yhteistyössä perustuen OECD:n ja WTO:n luomaan Trade in Value Added-kehikkoon (TiVA). Kehitystyön tuloksena syntyy aiempaa nopeampi ja tarkempi kuva suomalaisten yritysten integroitumisesta globaaleihin arvoketjuihin sekä integroitumisasteen vaikutuksista esimerkiksi työpaikkoihin.
Tietokantataulukot sisältävät esitettyjen tietojen lisäksi lukuisia arvonlisäpohjaista ulkomaankauppaa kuvaavia muuttujia eri tarkkuustasoilla. Muuttujien selitykset löytyvät kokeellisen tilaston menetelmäselosteesta otsikon Indikaattorit alta.
Arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan tiedot päivitetään toistaiseksi vuosittain maaliskuussa. Tiedot täydentyvät uusilla vuositiedoilla ja lisäksi edellisten vuosien tiedot päivitetään vastaamaan viimeisimpiä kansantalouden tilinpidon tietoja ja panos-tuotosrakenteita.
Lisätietoja: yliaktuaarit Kasperi Lavikainen 029 551 3674 ja Merja Myllymäki 029 551 3533
Vastaava osastopäällikkö Katri Kaaja