Julkaistu: 28.3.2024
Top 5 -maihin suuntautui 43 prosenttia Suomen viennin kotimaisesta arvonlisästä vuonna 2022
Korjattu 5.4.2024. Tiedotteen tekstiä ja kuvioita, sekä tietokantataulukoita on korjattu. Tekstin korjaukset on merkitty punaisella.
Arvonlisäpohjainen ulkomaankauppa kuvaa suomalaisten yritysten osallistumista globaaleihin arvoketjuihin muun muassa viennin, tuotannon ja työvoiman näkökulmasta. Vuoden 2022 ennakolliset indikaattorit on täydennetty tietokantaan ja vuoden 2021 indikaattorit on päivitetty tuoreimpiin kansantalouden tilinpidon tarjonta- ja käyttötaulukoiden tietoihin perustuen. Poikkeuksellisesti indikaattorit on päivitetty myös vuosien 2017–2020 osalta lähdeaineistoprosessin uudistamisen vuoksi.
Kuviossa 1. esitetään viennin kotimaisen arvonlisän perusteella viisi merkittävintä toimialaa eli näiden toimialojen vienti sisältää euromääräisesti tarkasteltuna eniten kotimaisia tuotantopanoksia. Nämä toimialat (Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus, Muiden koneiden ja laitteiden valmistus, Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus, Metallien jalostus ja Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus) vastasivat yhteensä 48 prosentista Suomen viennin kotimaisesta arvonlisästä vuonna 2022 viejätoimialan mukaan tarkasteltuna.
Kuvio 1. Top 5 -toimialat viennin kotimaisen arvonlisän perusteella vuonna 2022 (prosenttia)
Arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan työvoimaindikaattorit kuvaavat työntekijöiden osallistumista globaaleihin arvoketjuihin eri toimialoilla ja erilaisissa yrityksissä. Indikaattorit kuvaavat esimerkiksi eri koulutustason omaavien työntekijöiden jakautumista eri toimialoille tai eroja naisten ja miesten osallistumisessa ulkomaankauppaan.
Kuvio 2 kuvaa yrityskokoluokittain ja sukupuolittain sitä osuutta työllisistä, jotka ovat riippuvaisia viennin kotimaisesta arvonlisästä. Miesten työpaikat ovat viennistä enemmän riippuvaisia verrattuna naisten työpaikkoihin, ja ero vientiriippuvaisuudessa kasvaa sukupuolten välillä yrityskokoluokan kasvaessa. Mikroyrityksissä viennin kotimaiseen arvonlisään (suoraan tai epäsuorasti) sidoksissa olevien naisten osuus on 10 % kaikista mikroyritysten naistyöllisistä. Vastaavasti mikroyritysten kaikista miestyöllisistä kotimaisen arvonlisän vientiin sidoksissa olevien työllisten osuus on yhtä suuri. Kun tarkastellaan isoja yrityksiä, joissa työntekijöitä on yli 250, näiden kaikista naistyöllisistä 36 % on sidoksissa kotimaisen arvonlisän vientiin ja kaikista miehistä puolestaan 60 %, eli eroa miesten ja naisten välillä on 24 prosenttiyksikköä. (Poistettu lause kuvion 2. korjauksen vuoksi.)
Kuvio 2. Kotimaisen arvonlisän viennistä riippuvaiset työlliset per sukupuoli ja yrityskokoluokka vuonna 2021
Alussa viennin keskittyneisyyttä tarkasteltiin toimialojen näkökulmasta, vastaavaa tarkastelua voidaan tehdä myös viennin kohdemaiden mukaan. Kuviossa 3 esitetään viennin kotimaisen arvonlisän kannalta viisi merkittävintä vientimaata eli näihin maihin suuntautuva vienti sisältää eniten kotimaisia tuotantopanoksia. Kolmen kärjessä ovat Ruotsi, Yhdysvallat sekä Saksa, joita seuraavat Alankomaat ja Kiina. Näihin Top 5 -maihin suuntautuva vienti kattoi yhteensä 43 prosenttia Suomen viennin kaikesta kotimaisesta arvonlisästä vuonna 2022.
Kuvio 3. Top 5 -vientimaat viennin kotimaisen arvonlisän perusteella vuonna 2022 (prosenttia)
Suomen arvonlisäpohjaista ulkomaankaupan tilastointia on kehitetty alun perin Tilastokeskuksen ja OECD:n kanssa yhteistyössä perustuen OECD:n ja WTO:n luomaan Trade in Value Added-kehikkoon (TiVA). Kehitystyön tuloksena syntyy aiempaa nopeampi ja tarkempi kuva suomalaisten yritysten integroitumisesta globaaleihin arvoketjuihin sekä integroitumisasteen vaikutuksista esimerkiksi työpaikkoihin.
Tietokantataulukot sisältävät esitettyjen tietojen lisäksi lukuisia arvonlisäpohjaista ulkomaankauppaa kuvaavia muuttujia eri tarkkuustasoilla. Muuttujien selitykset löytyvät kokeellisen tilaston menetelmäselosteesta otsikon Indikaattorit alta.
Arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan tiedot päivitetään toistaiseksi vuosittain maaliskuussa. Tiedot täydentyvät uusilla vuositiedoilla ja lisäksi edellisten vuosien tiedot päivitetään vastaamaan viimeisimpiä kansantalouden tilinpidon tietoja ja panos-tuotosrakenteita. Vuosien 2013-2016 ja 2017-2022 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia erilaisesta lähdeaineistoprosessista johtuen.
Lisätietoja: yliaktuaarit Kasperi Lavikainen 029 551 3674 ja Merja Myllymäki 029 551 3533
Vastaava osastopäällikkö Katri Kaaja