Yli 70 prosenttia kotitalouksista ostanut tavaraa kirpputoreilta

Jopa 72 prosenttia kotitalouksista oli ostanut vuonna 2019 jotakin kirpputorilta tai huutokaupasta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Kirpputoreilla oli myynyt 53 prosenttia kotitalouksista. Kaikkiaan kirpputoreilla oli asioinut eli ostanut tai myynyt peräti neljä viidestä kotitaloudesta. Tiedot ilmenevät vertais- ja jakamistalouden ilmiöt kotitalouksissa -kyselyn tuloksista. Kaikki tiedot ovat vuodelta 2019.

Kuvio 1. Kirpputoreilla viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana asioineet kotitaloudet

Kotitalouksista 59 prosenttia oli ostanut jotain perinteisiltä kirpputoreilta tai huutokaupasta. Internet-kirpputoreilta tai nettihuutokaupoista sama osuus oli 45 prosenttia ja yhteisöpalvelujen kirpputori- tai kierrätysryhmistä 32 prosenttia.

Kirpputoreilla myyminen ei ollut yhtä yleistä kuin ostaminen. Suomalaisista kotitalouksista 31 prosenttia oli myynyt vuoden aikana perinteisellä kirpputorilla, kun taas internetissä myyneitä oli 33 prosenttia ja yhteisöpalveluissa 26 prosenttia. Ostamisen ja myymisen välinen ero on pienin yhteisöpalvelujen kirpputori- ja kierrätysryhmissä.

Perinteisillä kirpputoreilla ja huutokaupoilla tarkoitetaan toimintaa kauppatilassa, johon mennään paikan päälle asioimaan. Internetin kirpputoreilla ja nettihuutokaupoilla tarkoitetaan ostospaikkoja, kuten tori.fi, huuto.net tai ebay.com. Yhteisöpalvelujen kirpputori- tai kierrätysryhmillä tarkoitetaan esimerkiksi sosiaalisen median osto- ja myyntiryhmiä.

Kirpputoreilla liikkuivat aikuisten vaatteet

Yleisin osto- ja myyntiartikkeli kaikissa kirpputorityypeissä oli aikuisten vaatteet ja kengät. Siinä missä lähes kolmannes kotitalouksista oli ostanut perinteisiltä kirpputoreilta aikuisten vaatteita, reilu viidennes oli myynyt niitä. Nettihuutokaupoissa ja yhteisöpalveluissa aikuisten vaatteita ostaneiden sekä myyneiden osuudet olivat kymmenen prosentin tuntumassa.

Yleisimpiä osto- ja myyntiartikkeleja olivat vaatteiden lisäksi kirjat sekä lehdet, huonekalut, astiat sekä sisustustavarat. Suurinta osaa tuotteista ostettiin ja myytiin yhä eniten perinteisillä kirpputoreilla, mutta esimerkiksi huonekaluja myytiin enemmän internetissä ja yhteisöpalveluissa.

Kirpputoreilla käytettiin useita satoja euroja vuodessa, myynneistä saadut tulot samaa suuruusluokkaa

Kotitalouksissa, jotka olivat asioineet kirpputoreilla, käytettiin perinteisillä kirpputoreilla ostoksiin keskimäärin 163 euroa, internetissä 318 euroa ja yhteisöpalveluissa 125 euroa. Kaikilla kirpputoreilla yhteensä ostettiin keskimäärin 387 eurolla.

Kotitalouksien kirpputorimyynneistä saamat rahasummat olivat samaa suuruusluokkaa kuin ostoissakin. Perinteisillä kirpputoreilla keskisumma oli 168 euroa, internetissä 294 euroa ja yhteisöpalveluissa 129 euroa. Kaikkien kirpputorien myynneistä kotitaloudet saivat yhteensä keskimäärin 342 euroa.

Internetin kirpputoreilla ja huutokaupoissa käytetyt summat olivat järjestään suurempia kuin perinteisillä kirpputoreilla tai yhteisöpalvelujen kirpputoriryhmissä. Ostojen mediaanisumma oli internetin kirpputoreilla ja huutokaupoissa jopa puolet perinteisiä ja yhteisöpalvelujen kirpputoreja suurempi. Myös suurimmat käytetyt summat olivat huomattavia, mikä voi kertoa siitä, että internetin kirpputoreilla liikkuu arvotavaraa, kuten autoja ja niiden osia, instrumentteja sekä antiikkia. Suurten summien ostokset myös nostavat keskiarvoa huomattavasti – mediaanisummat kaikkien kirpputorien yhteisostoille olivat 130 euroa ja myynneille 140 euroa.

Yhteisöpalvelujen kirpputoriryhmissä keskimääräiset osto- ja myyntisummat olivat puolestaan muita pienempiä, mikä voi ilmentää ryhmien kierrätyshenkeä – olennaista on päästä turhasta tavarasta eroon helposti.

Tarkempaa tietoa kirpputoriostoista ja -myynneistä on saatavilla kokeellisen tilaston kirpputoreja koskevista tietokantataulukoista.

Viidennes kotitalouksista majoittunut vertaismajoituksessa

Jakamistaloudesta puhuttaessa esiin nousevat usein alustatalouden palvelut, joiden kautta ihmiset voivat vuokrata toisilleen omaisuutta, joka olisi muuten vajaalla käytöllä. Tällaisia ovat erilaiset vertaismajoitukseen ja autojen vuokraamiseen keskittyvät sovellukset.

Kyselytutkimuksen mukaan asunnon tai auton vuokraaminen muille on vielä suhteellisen harvinaista. Kotitalouksista kaksi prosenttia oli vuokrannut omaa asuntoaan muille vertaisvuokra-alustan kautta. Omaa autoaan oli vuokrannut kolme prosenttia kotitalouksista. Taulukossa osuudet on laskettu kaikista kotitalouksista. Autollisista kotitalouksista autoaan oli vuokrannut neljä prosenttia.

Taulukko 1. Asunnon tai auton vuokraaminen muille viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana

	Kotitalouksien määrä	% kaikista kotitalouksista
Vuokrasi muille Airbnb:n tms. kautta omaa asuntoa, kakkosasuntoa tai mökkiä	44 050	2
Vuokrasi muille omaa autoaan	59 660	3

Asunnon vuokraamisesta saadut mediaanitulot olivat 250 euroa. Autonsa vuokranneista valtaosa ei ollut veloittanut rahaa lainkaan, mikä voi tarkoittaa sitä, että vastineeksi oli saatu jotain muuta kuin rahaa.

Vaikka koko väestön tasolla ei olekaan kovin yleistä antaa omaa asuntoa vuokralle, vertaismajoitusalustat eivät kuitenkaan ole marginaalinen ilmiö. Niitä käytetään etupäässä väliaikaisen majoituksen vuokraamiseen omaan käyttöön. Viidennes kotitalouksista oli vuokrannut asunnon Airbnb:n tai vastaavan kautta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Kotitalouksista 11 prosenttia oli vuokrannut asunnon omaan käyttöönsä ulkomailla ja yhdeksän prosenttia Suomessa. Sekä Suomessa että ulkomailla vuokranneiden osuus oli kaksi prosenttia. Suurin osa eli 80 prosenttia kotitalouksista ei kuitenkaan ollut käyttänyt vertaisvuokra-alustoja viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana.

Kuvio 2. Vertaisvuokra-asunnon vuokraaminen omaan käyttöön viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana

Vertaisvuokra-asunnon vuokranneista 84 prosenttia ilmoitti majoittautumisen tarkoitukseksi lomamatkan. Näistä lomailijoista 46 prosenttia kuitenkin käytti vertaisvuokramajoitusta vain alle viidenneksessä kaikista lomayöpymisistään. Vertaisvuokra-asunnon vuokranneista kotitalouksista 14 prosenttia vastasi käyttävänsä vertaismajoitusta yli neljässä viidestä lomayöstä.

Oman asunnon vuokraaminen toisille oli huomattavasti harvinaisempaa kuin niiden vuokraaminen omaan käyttöön. Tämä voi kertoa siitä, että vertaisvuokraaminen on keskittynyt harvemmille ja mahdollisesti ammattimaisemmille toimijoille

Autojen vertaisvuokraaminen yhä harvinaista

Kuvio 3. Auton vuokraaminen omaan käyttöön viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana

Yhdeksän prosenttia kotitalouksista oli vuokrannut auton autovuokraamosta Suomessa, kun taas ulkomailla osuus oli 13 prosenttia viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Yhteiskäyttöauto- tai vertaisvuokra-autoja oli käyttänyt Suomessa vain hieman yli kaksi prosenttia kotitalouksista. Ulkomailla käyttäneiden osuus oli alle prosentin. Yhteiskäyttö- ja vertaisvuokra-autot on yhdistetty samaan luokkaan, sillä vertaisvuokra-autoja käyttäneiden osuus sekä Suomessa että ulkomailla oli alle puoli prosenttia.

Tarkempaa tietoa vertais- ja jakamistalouden tuloksista löytyy liitetaulukoista.

Lisätietoja: Tuomas Parikka 029 551 3276

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Sähköposti: kulutus.tilastokeskus@stat.fi

Taulukot