Bruttoviennin kotimainen arvonlisä kasvoi vuonna 2024 vaikka bruttovienti väheni
Viime vuosina Suomen ulkomaankauppa on kohdannut useita käänteitä alkaen koronaviruksen aiheuttamasta pandemiasta ja Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta. Pandemian ensimmäisenä vuonna 2020 bruttoviennin arvo laski, minkä jälkeen sen arvo kääntyi nousuun. Vuonna 2022 bruttovienti oli arvoltaan jopa 121 miljardia euroa. Tämän jälkeen kehitys kuitenkin lähti taas laskuun ja vuonna 2024 bruttoviennin arvo oli 112 miljardia euroa.
Bruttoviennin laskusta huolimatta kansantaloudelle kertyvä hyöty viennistä ei kuitenkaan ole tosiasiassa vähentynyt. Jos katsotaan bruttoviennin sijasta sen sisältämää kotimaista arvonlisäystä, tilanne vaikuttaa positiivisemmalta. Viennin sisältämä kotimainen arvonlisä oli vuoden 2024 ennakollisten tietojen mukaan jopa kasvanut arvoltaan noin kaksi miljardia euron verrattuna vuoteen 2022. Viennin kotimainen arvonlisä oli itse asiassa suurempaa vuonna 2024 kuin minään muuna vuonna 2017 ja 2024 välisellä ajanjaksolla.
Kuvio 1. Bruttovienti jaoteltuna kotimaiseen ja ulkomaiseen arvonlisään 2017—2024
Epäsuhtaa bruttoviennin ja toisaalta sen sisältämän kotimaisen arvonlisän välisessä kehityksessä selittää näiden erotus eli bruttoviennin ulkomainen arvonlisä. Tällä tarkoitetaan käytännössä viennissä hyödynnettyjen ulkomailta ostettujen tavaroiden ja palveluiden arvoa. Näiden tuontipanosten arvo oli vuonna 2022 yhteensä 55 miljardia euroa. Kun viennin kotimaista ja ulkomaista arvonlisää verrataan pandemiaa ja geopoliittisia shokkeja edeltäneen vuoden 2019 tasoon, viennin kotimainen arvonlisä oli kasvanut suhteessa noin 10 miljardia ja ulkomainen arvonlisä 18 miljardia euroa. Bruttoviennin, joka on näiden kahden erän summa, kasvu johtui siis enimmäkseen tuontipanosten arvon kasvusta. Vastaavasti bruttoviennin arvon vähentyminen vuoteen 2024 tultaessa johtuu tuontipanosten arvon vähentymisestä. Viennin sisältämän ulkomaisen arvonlisän arvo väheni noin 11 miljardia euroa vuosien 2022 ja 2024 välillä, kun samalla ajanjaksolla viennin kotimainen arvonlisä kasvoi kahden miljardin euron verran.
Arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan lukujen tulkinnassa on tosin hyvä muistaa, että arvot ovat käypähintaisia eli ne sisältävät myös hintojen muutokset. Viennissä käytettyjen tuontipanosten arvon kasvu ei siis suoranaisesti tarkoita, että Suomeen tuotiin enemmän tavaroita ja palveluja viennin tuotantoa varten. On yhtä lailla mahdollista, että näiden tavaroiden ja palveluiden määrä pysyi entisellään, mutta hinta kasvoi. Käänteisesti viennin sisältämän kotimaisen arvonlisän suuri summa vuonna 2024 voi johtua enemmän vientihintojen myönteisestä kehityksestä kuin siitä, että vientitoimintaa olisi ollut enemmän. Tämän kokeellisen tilaston tietojen pohjalta ei voida ottaa kantaa vaikuttiko volyymin vai hintojen kehitys enemmän ulkomaankaupan arvoon vuosina 2017—2024.
Kuviossa 2. on jaoteltu viennin ulkomaisen arvonlisän kehitystä vuosina 2017—2024 jaoteltuna eri toimialayhdistelmiin. Esimerkiksi metalliteollisuuden ulkomainen arvonlisä viittaa siis tavaroihin ja palveluihin, joita ala käyttää tuotteidensa tekemiseen. Erä ei siis viittaa siihen, miten metalliteollisia tuotteita tuotiin ulkomailta minkä tahansa vientialan käyttöön, ellei kyseessä ollut metalliteollisuuden itsensä tuonti omaa vientiä varten.
Ulkomaisen arvonlisän arvo kasvoi vuosien 2020 ja 2022 välillä ja sitten väheni vuoteen 2024 tultaessa kaikissa kuvion toimialayhdistelmissä, mikä viittaa siihen, että tuontipanosten arvonmuutokset koskivat laajalti eri aloja. Kuitenkin kaikkein suurimmat muutokset tapahtuivat metalliteollisuuden ja kemianteollisuuden aloilla. Metalliteollisuuden viennin sisältämän ulkomaisen arvonlisän arvo kasvoi vuosien 2020 ja 2022 välillä noin 7,7 miljardia euroa, kun taas kemianteollisuuden viennin osalta kasvua oli noin 8,3 miljardia euron verran. Kun viennin ulkomainen arvonlisä kasvoi kokonaisuudessaan noin 22 miljardia euroa, niin nämä kaksi toimialayhdistelmää selittävät koko muutoksesta yhteensä 71 %.
Kuvio 2. Bruttoviennin sisältämän ulkomaisen arvonlisän kehitys eri toimialayhdistelmillä 2017—2024
Vastaavanlaisesti ulkomaisen arvonlisän lasku vuosien 2022 ja 2024 välillä oli suurelta osin nimenomaan metalli- ja kemianteollisuuden käyttämistä tuontipanoksista johtuvaa. Metalliteollisuuden viennissä hyödynnettyjen tuontipanosten arvo laski 3,4 miljardia euroa, kun taas kemianteollisuudessa 5,0 miljardia euron verran. Tästä huolimatta molempien alojen ulkomainen arvonlisä oli vuonna 2024 edelleen korkeammalla tasolla kuin ennen koronaviruksen aiheuttamaa pandemiaa.
Ulkomaisen arvonlisän muutoksia olennaisempaa lienee kuitenkin arvioida viennistä saatua kotimaista arvonlisää. Ulkomaisella arvonlisällä on toki merkitystä viennin kotimaisuusasteen kannalta: mitä pienempi ulkomaisen arvonlisän osuus on bruttoviennistä, sitä suurempi on viennin kotimaisen arvonlisän osuus eli viennistä saatu taloudellinen hyöty kansantaloudelle. Viennin sisältämä kotimainen arvonlisä voi kuitenkin olla itsessään suurta toimialalla, jolla viennin sisältämä ulkomainen arvonlisä on myös suurta.
Kuvio 3. Viennin sisältämän kotimaisen arvonlisän kehitys eri toimialayhdistelmillä 2017—2024
Esimerkiksi metalliteollisuuden toimialojen viennistä syntyvä kotimainen arvonlisä oli vuonna 2024 yhteensä 27 miljardia euroa, vaikka viennissä hyödynnettyjen tuontipanosten arvo oli yhteensä 20 miljardia euroa. Palvelualojen viennistä syntyvä kotimaisen arvonlisän summa oli vuorostaan 17 miljardia euroa vajaan 6,1 miljardin euron tuontipanoksilla.
Viennin sisältämän kotimaisen arvonlisän kehityksen osalta nämä kaksi toimialayhdistelmää ovat myös kasvaneet eniten viime vuosina. Metalliteollisuuden viennin kotimainen arvonlisä kasvoi vuodesta 2020 vuoteen 2024 yhteensä 6,2 miljardin euron verran. Palvelualojen yhteenlaskettu viennin kotimainen arvonlisä kasvoi vuorostaan 6,3 miljardia euroa. Vaikka kemianteollisuudenkin viennin kotimainen arvonlisä kasvoi samalla ajanjaksolla 1,6 miljardin euron verran saavuttaen 7,3 miljardin euron tason vuonna 2024, sen viennissä käyttämät tuontipanokset olivat samana vuonna arvoltaan 10,2 miljardia euroa. Alan kotimaisuusaste oli siis vuonna 2024 vain 42 % verrattuna metalliteollisuuden 58 % tai palvelualojen 74 % kotimaisuusasteeseen. Metsäteollisuudella on perinteisesti ollut muuta teollisuutta korkeampi kotimaisuusaste ja näin oli myös vuonna 2024, jolloin kotimaisen arvonlisän osuus alan bruttoviennistä oli 67 %. Metsäteollisuuden viennin kotimainen arvonlisä oli vuonna 2024 8,8 miljardia euroa.
Toisin sanoen, jos Suomen viennin kotimaisen arvonlisän arvo kasvoi vuodesta 2020 vuoteen 2024 16 miljardin euron verran – ottamatta kantaa johtuiko kasvu hinnoista vai määrästä – niin metalliteollisuus ja palvelualat selittivät tästä kasvusta melkein neljä viidesosaa. Viennin sisältämän kotimaisen arvonlisän arvosta yhteensä, 68 miljardia euroa, ne kattoivat vajaa kaksi kolmasosaa.
Suomen arvonlisäpohjaista ulkomaankaupan tilastointi on kehitetty alun perin Tilastokeskuksen ja OECD:n kanssa yhteistyössä perustuen OECD:n ja WTO:n luomaan Trade in Value Added-kehikkoon (TiVA). Kehitystyön tuloksena syntyy aiempaa nopeampi ja tarkempi kuva suomalaisten yritysten integroitumisesta globaaleihin arvoketjuihin sekä integroitumisasteen vaikutuksista esimerkiksi työpaikkoihin.
Tietokantataulukot sisältävät esitettyjen tietojen lisäksi lukuisia arvonlisäpohjaista ulkomaankauppaa kuvaavia muuttujia eri tarkkuustasoilla. Muuttujien selitykset löytyvät kokeellisen tilaston menetelmäselosteesta otsikon Indikaattorit alta.
Lisätietoja: yliaktuaarit Kasperi Lavikainen 029 551 3674 ja Merja Myllymäki 029 551 3533
Vastaava osastopäällikkö Katri Kaaja