Julkaistu: 10.10.2022
EU-maat yleisimpiä ulkoistamisen kohdealueita ja globaalien arvoketjujen kiintopisteitä yrityksille
Globaalien arvoketjujen ja toimintojen ulkoistamisen kokeellinen tilasto kuvaa globalisaatiota Suomessa toimivien yritysten näkökulmasta. Liiketoimintojen ulkoistamista on kartoitettu aiemmin kolmella tiedonkeruulla, jotka kattavat vuodet 2001–2006, 2009–2011 ja 2015–2017. Tämä julkistus kattaa tiedot ulkoistuksista vuosien 2018 ja 2020 välillä. Tilaston kuvausaluetta on laajennettu kattamaan yritysten kytkeytyminen globaaleihin arvoketjuihin tavaroiden ja palveluiden ostojen sekä myyntien kautta.
Vuosina 2018–2020 Suomessa toimivista yli 50 henkeä työllistävistä yrityksistä liiketoimintojaan ulkoisti ulkomaille 260 yritystä eli noin seitsemän prosenttia kohdejoukosta. Suurin osa yrityksistä ei ole ulkoistanut liiketoimintojaan vuosina 2018–2020, joskin on mahdollista, että ulkoistuksia on tehty aikaisemmin.
Kuvio 1. Ulkoistettujen liiketoimintojen lukumäärät, 2018–2020
Kuviossa 1 kuvataan tarkemmin mitä liiketoimintoja yritykset ulkoistivat vuosien 2018–2020 aikana osittain tai kokonaan. Yritykset voivat ulkoistaa joko yhtä tai useampaa liiketoimintoa, minkä vuoksi yksittäisten toimintojen lukumäärien summat eivät vastaa ulkoistettujen liiketoimintojen lukumäärää yhteensä. Tukitoimintojen ulkoistaminen oli selvästi yleisempää kuin yritysten omien ydintoimintojen ulkoistaminen. Tukitoimintojaan ulkoisti 202 yritystä ja 118 yritystä ulkoisti ydintoimintojaan.
Ulkoistamisia voidaan tarkastella myös ydin- ja tukitoimintoja yksityiskohtaisemmin. Suomessa toimivat yritykset ulkoistivat vuosien 2018 ja 2020 välisenä aikana tyypillisesti hallintopalveluita sekä myyntiin, jälleenmyyntiin ja markkinointiin liittyviä palveluita. 96 yritystä ulkoisti hallintopalveluita ja 90 yritystä myyntiin liittyviä palveluita. Yritykset eivät juurikaan ulkoistaneet insinööri- ja teknisluonteisia palveluita tai tutkimus- ja kehitystoimintojaan. Hallintoon ja myyntiin liittyvät toiminnot ovat mahdollisesti muita liiketoimintoja helpommin siirrettävissä ulkomaille.
Kuvio 2. Eräitä ulkoistamisen kohdemaita- ja alueita, 2018–2020
Suomalaiset yritykset eivät useimmiten ulkoistaneet liiketoimintojaan kaukomaille vuosien 2018–2020 aikana. Valtaosa liiketoiminnoista ulkoistettiin eurooppalaisiin maihin ja nimenomaan Euroopan unionin jäsenmaihin, joihin toimintaansa ulkoisti 209 yritystä. Tämä päti sekä ydin- että tukitoimintojen kohdalla. Yritykset ulkoistivat muihin EU-maihin laajalti eri toimintoja, mutta tyypillisimmät ulkoistukset koskivat hallinnon ja myynnin palveluita. EU-maihin tehdyt ulkoistukset eivät siis juuri eroa kuviossa 1 kuvatusta ulkoistusten yleistilanteesta.
Globaalien arvoketjujen ja toimintojen ulkoistamisen tilastossa ei kerätä kattavasti tietoja yksittäisistä maista, mutta joitain havaintoja voidaan maidenkin osalta tehdä. Esimerkiksi Intiaan ulkoistettiin enemmän toimintoja kuin Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Intiaan ulkoistetut toiminnot liittyvät enimmäkseen IT-palveluihin.
Kuvio 3. Yritysten merkittäviksi kokemia motivaatiotekijöitä ja haasteita ulkoistamiselle, 2018–2020
Yrityksen harkitessa liiketoimintojensa ulkoistamista toiseen maahan, päätöksen taustalla on yksi tai useampi etu, jota ulkoistamisen kohdemaassa oletetaan olevan suhteessa kotimaahan. Toisaalta ulkoistamiseen voi liittyä myös haasteita. Ulkoistamiseen liittyvien eri motivaatiotekijöiden ja haasteiden merkitystä kuvataan kuviossa 3. Yritys on voinut nimetä yhden tai useamman kohdan.
Yleisimmät yritysten merkittäväksi kokemat motivaatiotekijät ulkoistuksille liittyivät konsernijohdon strategisiin päätöksiin ja alempiin työvoimakustannuksiin. Vuosien 2018–2020 aikana toimintojaan ulkomaille ulkoistaneista 260 yrityksestä peräti neljä viidesosaa nimesi yhdeksi motivaatiotekijäksi konsernijohdon strategiset päätökset. Suunnilleen puolta yrityksistä motivoi puolestaan työvoimakustannusten vähentäminen. Muiden kustannusten kuin työvoimakustannusten vähentäminen ei ollut yhtä tärkeä motivaatio ulkoistamiselle, mutta vajaa kolmannes ulkoistajista koki myös sen merkittäväksi syyksi.
Laatuun tai osaamiseen liittyvät tekijät eivät ole useinkaan toimineet motivaationa liiketoimintojen ulkoistukselle. Vuosien 2018 ja 2020 välisenä aikana toimintojaan ulkoistaneista yrityksistä 12 prosenttia siirsi toimintonsa ulkomaille ainakin osittain osaavamman työvoiman perässä, 14 prosenttia puolestaan parempilaatuisten tai uusien tuotteiden vuoksi ja 19 prosenttia saadakseen käyttöönsä erityisosaamista tai -teknologiaa.
Tarkasteltaessa ulkoistuksiin liittyvä haasteita, yritysten kokema epävarmuus ulkomailla tuotetun tuotteen tai palvelun laadusta oli itseasiassa toiseksi yleisin haaste. 74 yritystä koki tämän merkittäväksi haasteeksi toimintojensa ulkoistamiselle vuosien 2018 ja 2020 välisenä aikana. Kaikista yleisin ulkoistuksen haaste oli kieleen ja kulttuuriin liittyvät esteet.
Ulkoistuksiin liittyvissä motivaatiotekijöissä oli enemmän hajontaa kuin haasteissa. Konsernijohdon strategiset päätökset ja työvoimakustannusten alentaminen erottuvat selvästi muista ulkoistamisen motivaatiotekijöistä, mutta kielen ja kulttuurin merkittäväksi haasteeksi kokevia yrityksiä oli vain 87.
Tiettyjä ulkoistamiseen mahdollisesti liittyviä haasteita ei usea yritys kuitenkaan kokenut merkittäväksi. Vain 17 yritystä piti rahoituksen saamista tai muuta rahoitukseen liittyvää estettä merkittävänä ulkoistamispäätöstensä kannalta. Myös tullitariffi ja muut kaupan esteet olivat kohtuullisen harvinaisia haasteita, sillä ainoastaan 26 yritystä piti niitä merkittävinä itselleen.
Kuvio 4. Ulkomailta tavaroita ostaneiden yritysten lukumäärät tavaratyypin ja alueen mukaan vuonna 2020
Kuvioissa 4 ja 5 on kuvattu yritysten kytkeytymistä globaaleihin arvoketjuihin erityyppisten tavaroiden ostojen ja myyntien mukaan. Luvut sisältävät Suomessa toimivat yli 50 henkeä työllistävät yritykset eli globaalien arvoketjujen ja toimintojen ulkoistamisen kokeellinen tilasto ei kata jokaista ulkomaankauppaa käyvää yritystä.
Vuotta 2020 koskevien tietojen pohjalta yritykset kytkeytyivät ostojensa kautta globaaleihin arvoketjuihin siten, että ne tyypillisesti ostivat ulkomailta raaka-aineita, komponentteja ja koneistoa omaa tuotantoprosessiaan varten. Noin 800 yritystä osti jotain näistä kolmesta tavaratyypistä vuoden 2020 aikana. Sen sijaan 549 yritystä osti ulkomailta toisen yrityksen suunnittelemia tavaroita ja tätäkin pienempi joukko, eli 285 yritystä, osti yrityksen itse suunnittelemia tuotteita ulkomailta.
Kansainvälisesti toimivat yritykset voivat järjestää tuotantoprosessinsa niin, että ne hoitavat tuotekehityksen itse ja omistavat tästä syntyneet patentit, mutta jättävät suunnittelemiensa tuotteiden varsinaisen valmistuksen sopimusvalmistajalle. Yritys lopulta ostaa valmistetut tuotteet jälleenmyyntiä varten. Tällainen toiminta vaikuttaa olleen kuitenkin vuonna 2020 harvinaisempaa verrattuna perinteisempään ulkomaankauppaan, jossa yritys ostaa ulkomailta raaka-aineita ja puolivalmisteita ja myy näiden pohjalta valmistamiaan lopputuotteita ulkomaille.
Kuvio 5. Ulkomaille tavaroita myyneiden yritysten lukumäärät tavaratyypin ja alueen mukaan vuonna 2020
Kuviosta 5 havaitaan, että ulkomaille tavaroita myyneistä yrityksistä enemmistö eli 556 yritystä myi itse suunnittelemiaan tuotteita. Vuorostaan vain 209 yritystä myi raaka-aineita asiakkaan käyttöön. Osien ja komponenttien myynti oli raaka-aineiden myyntiä tavallisempaa, sillä 388 yritystä myi asiakkailleen näiden hyödyntämiä osia ja komponentteja vuoden 2020 aikana.
Tavaratyyppien myynnit ja ostot eroavat luonteeltaan tältä osin, sillä osien ja komponenttien ostaminen omaan käyttöön ei ollut yritysten keskuudessa sen yleisempää kuin raaka-aineiden tai koneiden ostaminen ulkomailta omaan käyttöön. Yritykset myivät siis vuonna 2020 useimmiten joko itse suunnittelemiaan lopputuotteita tai osia ja komponentteja ulkomaisten asiakkaiden käyttöön.
Kaikkien tavaratyyppien suhteen EU-maat olivat yrityksille tyypillisimpiä kauppakumppaneita. Yhteensä 1664 yrityksestä 1611 osti tavaroita jostain EU-maasta, kun taas myyntien kohdalla lukumäärät olivat vastaavasti 1100 ja 1065 yritystä. Suomessa toimivat yritykset siis kytkeytyivät tyypillisesti globaaleihin arvoketjuihin muiden EU:n jäsenmaiden välityksellä.
Lisätietoja: yliaktuaarit Kasperi Lavikainen 029 551 3674 ja Merja Myllymäki 029 551 3533
Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja
Taulukot